Me amatööriskoutit ollaan herkkiä seuraamaan pelkkiä tilastoja. Mutta on syytä muistaa, ettää eräs Ben Eaves, ei omannut kummia statseja, kun Bluesiin hommattiin.
Eaveskin oli kuitenkin ollut yliopistoliigassa kirkas tähti, mitä Quirk ei koskaan ole ollut. Eaves oli ollut ehdolla koko liigan parhaaksi pelaajaksi ja hänet oli valittu Hockey East -divisioonan parhaaksi pelaajaksi. Eaves oli varattu NHL:ään 4:nnellä kierroksella, Quirkiä ei koskaan. Eaves pelasi koko yliopistouransa 100% paremmalla ottelukohtaisella pistekeskiarvolla kuin Quirk. Eavesin AHL-tehot jäivät vaisuiksi, koska polvivamma piti hänet sivussa melkein kaksi kautta. Taidoiltaan ja potentiaaliltaan hän oli kuitenkin ihan eri tason hankinta kuin Quirk.
Ryan Kellerillä oli kovia tehoja alasarjoissa, mutta ei AHL:ssä. Molemmat ovat pärjänneet liigassa vähintäänkin kiitettävästi. Skouttina bluesissa muuten taisi silloin toimia eräs Jukka Holtari!
Keller oli ennen Suomeen saapumistaan pelannut AHL:ssä yhden kauden. Silloin hän teki 60 ottelussa 14+17=31 pistettä eli ottelukohtainen pistekeskiarvo oli 0,52. Quirkin viimeisen AHL-kauden pistekeskiarvo oli 0,15 ja koko AHL-urankin vain 0,27.
Ryan Lasch...ei ole päässyt edes kokeilemaan AHL:ssä ja NCAA:sta ei niin hirveän paljon paremmat statsit kuin Quirkillä.
Ei hirveän paljon paremmat? Ööh...
Ryan Lasch NCAA-liigassa:
161 ottelua, 79+104=183p, 1,14p/o
Corey Quirk NCAA-liigassa:
150 ottelua, 43+60=103p, 0,69p/o
Eli Lasch teki yliopistourallaan pisteitä lähes 80% enemmän kuin Quirk. Lasch valittiin myös kahdesti liigan ykkös-allstarsiin ja kerran kakkos-allstarsiin. Lasch voitti kertaalleen yliopistoliigan pistepörssin ja oli kerran ehdolla koko liigan parhaaksi pelaajaksi. Quirkin yliopistouran ainoa meriitti oli se, että hänet nimettiin kertaalleen all-academic teamiin, ja käsittääkseni tuohonkin valintaan vaikuttaa se, miten hyvin on menestynyt yliopisto-opinnoissaan.
Hodgmanilla ei mitään ihan huipputehoja aikaisemmalta uralta, muuta kuin junnusarjoista.
Hodgman teki kahdella AHL-kaudellaan pisteitä 0,51p/o -tahdilla, Quirk AHL-tehot olivat siis 0,27p/o. Hodgmanin pistekeskiarvo on siis noin 100% kovempi. Hodgmanin käyrä osoitti myös ylöspäin, sillä Pelicansiin saapumistaan edeltäneellä kaudella Hodgman teki AHL:ssä 42 ottelussa 29 pistettä eli 0,69p/o. Eric Perrinin kaltaisen Quirkin viimeisen AHL-kauden 72 ottelussa tehkemät 11 pistettä antoivat sen kauden tehoiksi 0,15p/o.
Päättyneellä kaudella paluun sm-liigaan teki eräs Ilari Filppula, joka paukutti huimat tehot AHL:ssä. Kovin odotuksi tuli tänne ja piti olla liigan dominoivin pelaaja. Odotuksiin suhteutettuna todennäköisesti liigan ylipalkatuimpia pelaajia...
Minulle jää hämäräksi, miten tämä puhuisi Quirkin puolesta? Eli kun edes AHL-tähdet eivät ole liigassa automaattisesti sateentekijöitä, niin vielä vähemmän sellaisia ovat AHL:n rivimiehet, jollaiseksi Quirk voidaan laskea.
Vertailu Hodmaniin, Kelleriin ja Laschiin ontuu siinäkin mielessä, että kaikki nuo olivat urallaan menossa eteenpäin ja kaikilla oli ennen Suomeen saapumistaan takanaan uransa siihen asti paras kausi. Quirkin ura on taas vuosia kulkenut alaspäin. Hänen AHL-kausiensa pistekeskiarvot heikkenivät kausi kaudelta ja siksi tie vei Saksaan ja sielläkin heikkoon kakkossarjaan.
Itse näkisin siinä, että jos Quirk tämän JYP-mahdollisuutensa mokaa, voi kaveri sen jälkeen hyvästellä haaveet pelata kovatasoisissa pääsarjoissa. JYPin kannalta paras asia voikin olla se, että jos Quirk itse ymmärtää tämän olevan viimeinen oljenkortensa, voi hän olla valmis tekemään enemmän töitä kuin ikinä ja raatamaan kaksin kerroin. Koska tämä on Holtarin scouttaus, veikkaan, että nimenomaan tuo puoli on alleviivattu ja selvitetty. Jos Quirkilla on joukkueen peräänantamattomin asenne ja kovin tsemppaus vaihdosta toiseen, voi hän olla esimerkkinä isoksi hyödyksi vaikka pelaisi vain kolmosketjussa.
