JYP kaudella 2023–2024: prosessikausi 2/3

[Kiuru]

Ihme joukkue tää kyllä on. ikinä ei voi tietää mitä sieltä tulee.

Pelataan 60min ja lopussa JYP häviää

 

[takatolpalla]

Pelataan 60min ja lopussa JYP häviää

Kyl se vielä kolmeksi pinnaks jypille kääntyy tänää

 

[Kiuru]

Kyl se vielä kolmeksi pinnaks jypille kääntyy tänää

Otetaan ilolla, mutta epäilen, eiköhän kohta Kärpät mene 4-3 johtoon

 

[takatolpalla]

Otetaan ilolla, mutta epäilen, eiköhän kohta Kärpät mene 4-3 johtoon

Joo ei vanhentunut hyvin kun heti tuli jäähy mutta eikai tätä katsoisi jos ei uskoisi

 

[Kaikkilaivaan]

Nyt viimeistään kaikki halukkaat myyntiin. Turha se on pyristellä tai päristellä sen enempää. Taistelu on päättynyt, ensi kautta kohti!

 

[jukiapina]

Ihme joukkue tää kyllä on. ikinä ei voi tietää mitä sieltä tulee.

Aikanen kesäloma. Se on vakio. Varmaan ainoa työsuhde-etu, millä joukkuetta voi markkinoida.

 

[Huikko]

Ennenkuin joku taas aloittaa laskemaan kuinka parilla voitolla ollaan sääleissä...niin...faktat ovat olleet levällään jo viikkotolkulla. JYPillä ei ole mitään asiaa playoffeihin tällä kaudella.

Se vaatisi sellaisen pistekeskiarvon loppupeleistä, etten edes viitsi katsoa exceleistä milloin viimeksi kauden lopuista peleistä on otettu yli 1.9 pinnaa/peli. Kauan sitten.

Sitä nyt vaan ei tapahdu. Ei.

 

[Coutinho]

Ensi viikolla mennäänkin sitten isosti tärkeiden pelejen pariin. Mikään muu ei kelpaa kuin 3 voittoa!

 

[298421]

Koska viimeksi tällä joukkueella on ollut oikeaa peli-iloa? Aivan hiton synkeän näköistä miestä jäällä, vaikka tuuletettaisiin maalia. Edes se tappioputken katkaissut Tappara-voitto ei tuonut onnea ilmeisiin, vaan helpotukselta vaan näytti. Se juhlapeli KalPaa vastaan taitaa olla se viimeisin peli, jossa oltiin pikkupoikamaisen iloisia. No en syytä, ymmärrän kyllä miksei tuolla iloita onnen euforiassa. Pahaa vaan tekee katsoa.

 

[KOLT]

On ollut ihan helvetin raskas kausi. Tänäänkin taas annettiin sitä pientä valonpilkahdusta sieltä, mutta lopuksi lävähti märkä rätti kasvoille. Ensi viikon otteet taitaa ratkaista jatketaanko taistelua vai pudotaanko kyydistä. Kyllä tuossa edelleen mahdollisuus on jatkoon, mutta ohenee kokoajan.

Siitä lähdetään, että 9 pinnaa pystytään ensi viikolla kairaamaan. Lukko ja Tappara ei kumpikaan ole erityisen vahvoilla ollut, eli riittävän hyvällä pelillä pinnat jää Jyväskylään. Sen pelin pitää vaan riittää 60 minuuttia, tänään riitti n. 36 minuuttia. Peli oli 0-2 tilanteessa lähes täydellistä vieraspelaamista johtoasemassa omaan silmään. Jopa 0-3 tilanteessa hetken, sitten tapahtui jotain.

 

[Coutinho]

En tiedä mitä osa kirjoittajista oikein kuvitteli tämän viikon otteluiden tuloksien olevan. 3 pistettä olisi ollut jo jackpot tasoa. Kärpät ja HIFK vieraissa. Kyllä tästä vielä taistelu saadaan kunhan ei oteta nyt mitään tappioputkea tähän väliin.

 

[Kiuru]

En tiedä mitä osa kirjoittajista oikein kuvitteli tämän viikon otteluiden tuloksien olevan. 3 pistettä olisi ollut jo jackpot tasoa. Kärpät ja HIFK vieraissa. Kyllä tästä vielä taistelu saadaan kunhan ei oteta nyt mitään tappioputkea tähän väliin.

Ei saada jos joukkue luovuttanut, miten tuntui jopa Puustisen pelin jälkeisen haastattelun perusteella olevan itse Puti.

 

[KOLT]

Synkimpinä hetkinä sitä on ajautunut jopa miettimään, että ehtiikö tässä näkemään edes JYPin seuraavaa nousua ollenkaan, saati seuraavaa mestaruutta. Ikää kuitenkin "vasta" 24, kesällä tulee 25 täyteen. Välillä se tuntuu todella mahdottomalta ajatukselta, vaikka uskon sen päivän vielä koittavan. Tämänkin kauden osalta on vielä hommat auki, vaikkei juuri nyt niin hyvältä näytäkään. Silti, välillä edes ajatus niistä paremmista ajoista tuntuu helvetin vaikealta. Yhteensä 3 mestaruutta on ehtinyt kokemaan ja näkemään, mutta ei noista 2009 ja 2012 mestaruuksista ole samalla tavalla sen ikäisenä osannut nauttia, kuin mitä nyt vanhempana osaisi. Tai näin vahvasti ainakin uskon. CHL-mestaruuden aikaan sitä sentään oli edes 18v.

Se päivä ja kausi, kun oikeasti tästä suosta noustaan ja siis myös pysyvämmin, se tulee olemaan jotain niin mahtavaa aivan varmasti. Se päivä tulee vielä, sen on tultava.

 

[Hieroja]

Yhteensä 3 mestaruutta on ehtinyt kokemaan ja näkemään, mutta ei noista 2009 ja 2012 mestaruuksista ole samalla tavalla sen ikäisenä osannut nauttia, kuin mitä nyt vanhempana osaisi. Tai näin vahvasti ainakin uskon. CHL-mestaruuden aikaan sitä sentään oli edes 18v.

Mulla on kaksi seuraa eri lajeissa ja voin vahvistaa omasta kokemusta, että kyllä siitä osaa nauttia erilailla aikuisiällä. Varsinkin, kun on nähnyt ne heikot JYP vuodetkin siinä välissä ne mestaruudet maistuivat paljon maukkaammilta kuin ne 80-luvun mestaruudet toisessa seurassa pikkupoikana.

Se päivä ja kausi, kun oikeasti tästä suosta noustaan ja siis myös pysyvämmin, se tulee olemaan jotain niin mahtavaa aivan varmasti. Se päivä tulee vielä, sen on tultava

On tultava ja vaikka koko porukka tässä on mukana niin ainakin henkilökohtaisesti sulle tän erityisesti soisin, varmasti osaisit nauttia siitä keskiverto kannattajaa upeammin!

 

[KOLT]

Mulla on kaksi seuraa eri lajeissa ja voin vahvistaa omasta kokemusta, että kyllä siitä osaa nauttia erilailla aikuisiällä. Varsinkin, kun on nähnyt ne heikot JYP vuodetkin siinä välissä ne mestaruudet maistuivat paljon maukkaammilta kuin ne 80-luvun mestaruudet toisessa seurassa pikkupoikana.

Noniin joo juuri noin mä olen kuvitellutkin, että kyllä niistä mestaruuksista yms saavutuksista aikuisiällä nauttii ihan eri tavalla kuin sellaisena 9-12v nulikkana. Eihän sitä sen ikäisenä näitä juttuja samalla tavalla voi ymmärtää ja sitten vielä se, että tässä on itse kukin jo ties kuinka pitkään tätä jengiä seurannut. Omalla kohdalla se on nyt sen reilut 20 vuotta ja kyllä siinä, ja jo lyhyemmässäkin ajassa ehtii kasvamaan sellainen elämäntapa tästä touhusta tietyllä tavalla. Pahaa tekee katsoa, kun seura tuntuu vain vajoavan syvemmälle ja syvemmälle, eikä voi asiaan mitenkään vaikuttaa. Ei oikein auta kuin yrittää ajatella siltä kantilta, että miten hyvältä se sitten tuntuukaan jonain päivänä, kun taas noustaan.

On tultava ja vaikka koko porukka tässä on mukana niin ainakin henkilökohtaisesti sulle tän erityisesti soisin, varmasti osaisit nauttia siitä keskiverto kannattajaa upeammin!

Nöyrä kiitos tästä, vaikka mä ehkä olenkin jollain tasolla viimeisinä vuosina ollut enemmän esillä, niin kyllä mä ihan tavantallaaja olen kaikkien muiden joukossa. Nyt vielä viime ajat täytynyt yrittää ottaa vähän iisimmin koko touhun suhteen, kun tuntui menevän ehkä liiankin syvälle tämä. Ei ehkä siitä sen enempää, ei tänne palstalle saati tähän ketjuun kuulu. Koko sydämestäni toivon ihan koko tälle yhteisölle sitä, että vielä jonain päivänä ne ajat taas saapuvat Jyväskylään.

 

[Marcus Juslin]

Se vaatisi sellaisen pistekeskiarvon loppupeleistä, etten edes viitsi katsoa exceleistä milloin viimeksi kauden lopuista peleistä on otettu yli 1.9 pinnaa/peli. Kauan sitten.

Sitä nyt vaan ei tapahdu. Ei.

Niin kauan kun on matemaattisesti mahdollista päästä kaikki pelit voittamalla jatkoon, niin kauan on toivoa. Vaikka vaikeaa se on pitää toivoa yllä, niin silti. Jotain KalPa-pelin tyylistä loppukauden ihmettä tähän kaipaisi.

 

[Huikko]

Niin kauan kun on matemaattisesti mahdollista päästä kaikki pelit voittamalla jatkoon, niin kauan on toivoa.

Ei ole. Toivo on ihan eri asia kuin matemaattinen mahdollisuus.

Ei lääkärikään anna omaisille toivoa, jos on 99% terminaalinen diagnoosi.

Sanotaan vain, että kannattaa alkaa valitsemaan virsiä hautajaisiin.

Valitsen The Four Horsemenin "What the Hell Went Wrong"

 

[Afflicted]

Synkimpinä hetkinä sitä on ajautunut jopa miettimään, että ehtiikö tässä näkemään edes JYPin seuraavaa nousua ollenkaan, saati seuraavaa mestaruutta. Ikää kuitenkin "vasta" 24, kesällä tulee 25 täyteen. Välillä se tuntuu todella mahdottomalta ajatukselta, vaikka uskon sen päivän vielä koittavan. Tämänkin kauden osalta on vielä hommat auki, vaikkei juuri nyt niin hyvältä näytäkään. Silti, välillä edes ajatus niistä paremmista ajoista tuntuu helvetin vaikealta. Yhteensä 3 mestaruutta on ehtinyt kokemaan ja näkemään, mutta ei noista 2009 ja 2012 mestaruuksista ole samalla tavalla sen ikäisenä osannut nauttia, kuin mitä nyt vanhempana osaisi. Tai näin vahvasti ainakin uskon. CHL-mestaruuden aikaan sitä sentään oli edes 18v.

Se päivä ja kausi, kun oikeasti tästä suosta noustaan ja siis myös pysyvämmin, se tulee olemaan jotain niin mahtavaa aivan varmasti. Se päivä tulee vielä, sen on tultava.

Kerran sanoit minulle kun mainitsin lahdessa että "onpa jännää olla hallissa missä JYP ratkaisi toisen mestaruutensa" vastasit että siitä en juuri mitään muista. Tämä herätti itsessä ajatuksen että kuinka eri tavalla me suomen mestaruuden kokeneet vanhemmat parrat nämä asiat koetaan. On jo täytettä mahassa niin ei ole sellaista samanlaista tuskaa että voitetaanko me ikinä mitään. Te nuoremmat fanit elätte sitä samaa JYP kannatusta mitä me vanhemmat elettiin ennen vuotta 2009. Muistan sen verran että oli se tuskaa ja epätoivoa kunnes koetti paremmat ajat. Sinulle @KOLT soisin mieluusti ne JYPin kultakaudet! Sinä jos kuka ne ansaitsisit ja kyllä ne sieltä vielä tulee vaikka ei kovin juhlavalta näytä tällä hetkellä.

 

[Valajas]

Synkimpinä hetkinä sitä on ajautunut jopa miettimään, että ehtiikö tässä näkemään edes JYPin seuraavaa nousua ollenkaan, saati seuraavaa mestaruutta. Ikää kuitenkin "vasta" 24, kesällä tulee 25 täyteen. Välillä se tuntuu todella mahdottomalta ajatukselta, vaikka uskon sen päivän vielä koittavan. Tämänkin kauden osalta on vielä hommat auki, vaikkei juuri nyt niin hyvältä näytäkään. Silti, välillä edes ajatus niistä paremmista ajoista tuntuu helvetin vaikealta. Yhteensä 3 mestaruutta on ehtinyt kokemaan ja näkemään, mutta ei noista 2009 ja 2012 mestaruuksista ole samalla tavalla sen ikäisenä osannut nauttia, kuin mitä nyt vanhempana osaisi. Tai näin vahvasti ainakin uskon. CHL-mestaruuden aikaan sitä sentään oli edes 18v.

Se päivä ja kausi, kun oikeasti tästä suosta noustaan ja siis myös pysyvämmin, se tulee olemaan jotain niin mahtavaa aivan varmasti. Se päivä tulee vielä, sen on tultava.

Tällaiset kirjoitukset taas laittaa perspektiiviin ne omat hyvät hetket JYPin parissa. Kymmenisen vuotta sinua vanhempana minä olen etuoikeutettu kun sain aikuisena kokea nuo menestysajat ihan sieltä Tampereen katkerasta puolivälieräpudotuksesta saakka.

Täälläkin kuitenkin on ilmeisesti sitä nuorempaa porukkaa jotka ei ole noita aikoja kokeneet. Kertoo myös siitä että todellisuudessa aikaa on kulunut paljon, vaikka ne omassa muistissa nevöforget-tasolla kirkkaana onkin. Miettikää, pari kuukautta ja 15 vuotta on täynnä siitä kun Jääskeläinen-Hytönen-Louhivaara johdolla haettiin neljäs voitto Oulusta. Se tuntuu ihan hullulta.

Jotenkin sitä top-6 sijoitus, välierät, mitalipelit jatkumoa piti monta vuotta itsestäänselvänä ja vasta nyt alkanut tajuamaan sen miten spesiaaleja nuo keväät olivat kun maaliskuussa aloitettiin aina tosipelit. Niin monta vuotta kyntöä tässä on taustalla että en oikein meinaa edes muistaa miltä se tuntui lähteä johonkin välieräsarjaan HIFK:ta vastaan.

Mutta se tässä on hyvä juttu että kun se seuraava pudotuspelisarja joskus koittaa, niin varmasti siitä osaa nauttia ihan eri tavalla kun joskus 2015, kun takana oli pari mestaruutta ja 8 kevättä pudotuspelikiekkoa putkeen. Ja uskallan sanoa että myös se tulee tuntumaan hyvältä kun seuraavan kerran aidosti pelataan ehjää runkosarjaa siitä suorasta pudotuspelipaikasta.

Ei se oikeastaan auta elinkautisvankina kun uskoa että vielä ne paremmat ajat tulee. Aika uskomaton määrä vitutusta on mahtunut näihin vuosiin ja varsinkin tähän viimeiseen puoleentoista kuukauteen. Mutta parempia aikoja on tulossa, siihen on vaan pakko uskoa.

 

[JJLehto]

Ei se oikeastaan auta elinkautisvankina kun uskoa että vielä ne paremmat ajat tulee. Aika uskomaton määrä vitutusta on mahtunut näihin vuosiin ja varsinkin tähän viimeiseen puoleentoista kuukauteen. Mutta parempia aikoja on tulossa, siihen on vaan pakko uskoa.

Usko ja toivo ovat erinomaisia asioita mutta sitten vastaan tulee realismi ja kilpailevat joukkueet. Tällä hetkellä on helppo sanoa että Ilves, Tappara, Kärpät, HIFk ja Jokerit ainakin ovat ja tulevat olemaan meitä edellä resuresseisa ja fasiliteeteissä. Sitten voisi sanoa että todennäköisesti sitä ovat myös Lukko, TPS ja miksei Espookin. Paikka auringossa (top-6) tulee olemaan tulevina vuosina entistä vaikeampi saada.

Eli mitä ovat ”paremmat ajat”? Jos se tarkoittaa säälejä ja sen kautta mahdollista ekaa pleijarikierrosta, niin tämä lienee ihan saavutettavissa. Mutta jos puhutaan top-4 sijoituksista kauden päätyttyä, niin mikään nykyisen organisaation toiminnassa ei puolla näiden saavuttamista lähiaikoina ilman että useampi noista isommista floppaa kerralla saman kauden sisällä.

Valmennuksen ja pelitapojen kautta ratkaisevaa eroa noihin muihin on turha hakea. Mahdollisuudet lepäävät loistavassa ulkkareiden rekrytoimisessa ja vahvassa omassa junnutuotannossa. JYP ja Liiga ovat kuitenkin kasvattajia, joten parhaat häviävät nopeasti muualle ison rahan perään, eikä parhaiden pelaajien päälle voi rakentaa dynastioita wanhan ajan malliin. En nyt ihan hetkeen ole katsellut meidän junnujoukkueiden saavutuksia, joku voisi vaikka niiden mitalit kerrata viime 5 vuodelta. Eikä JYPllä ja Jyväskylällä ole edes sellaista veto/pitovoimaa kansallisesti että tänne tultaisiin saati usein jäätäisiin ilman extrarahaa.

Tämän hetken organisaatio on puuhastelutasolla ja nykyinen rosteri on muutaman kärkiäijän varassa. Tulevaisuuttakin on rakennettu signaamalla jatkoon niitä tusinaukkoja.

Muutosta ei tapahdu ellei organisaatiota räjäytetä isosti. Ja senkin räjäytyksen jäljiltä ei feenix-linnun lailla nousta nopeasti menestykseen. Minardiajat on ja pysyy.

 

[Vanhapuuma]

Viime lauantaina TPS:ää vastaan oli latausta ja

Tällaiset kirjoitukset taas laittaa perspektiiviin ne omat hyvät hetket JYPin parissa. Kymmenisen vuotta sinua vanhempana minä olen etuoikeutettu kun sain aikuisena kokea nuo menestysajat ihan sieltä Tampereen katkerasta puolivälieräpudotuksesta saakka.

Täälläkin kuitenkin on ilmeisesti sitä nuorempaa porukkaa jotka ei ole noita aikoja kokeneet. Kertoo myös siitä että todellisuudessa aikaa on kulunut paljon, vaikka ne omassa muistissa nevöforget-tasolla kirkkaana onkin. Miettikää, pari kuukautta ja 15 vuotta on täynnä siitä kun Jääskeläinen-Hytönen-Louhivaara johdolla haettiin neljäs voitto Oulusta. Se tuntuu ihan hullulta.

Jotenkin sitä top-6 sijoitus, välierät, mitalipelit jatkumoa piti monta vuotta itsestäänselvänä ja vasta nyt alkanut tajuamaan sen miten spesiaaleja nuo keväät olivat kun maaliskuussa aloitettiin aina tosipelit. Niin monta vuotta kyntöä tässä on taustalla että en oikein meinaa edes muistaa miltä se tuntui lähteä johonkin välieräsarjaan HIFK:ta vastaan.

Mutta se tässä on hyvä juttu että kun se seuraava pudotuspelisarja joskus koittaa, niin varmasti siitä osaa nauttia ihan eri tavalla kun joskus 2015, kun takana oli pari mestaruutta ja 8 kevättä pudotuspelikiekkoa putkeen. Ja uskallan sanoa että myös se tulee tuntumaan hyvältä kun seuraavan kerran aidosti pelataan ehjää runkosarjaa siitä suorasta pudotuspelipaikasta.

Ei se oikeastaan auta elinkautisvankina kun uskoa että vielä ne paremmat ajat tulee. Aika uskomaton määrä vitutusta on mahtunut näihin vuosiin ja varsinkin tähän viimeiseen puoleentoista kuukauteen. Mutta parempia aikoja on tulossa, siihen on vaan pakko uskoa.

Vähän muisteluketjuksihan tämä menee, vaikka prosessin kakkoskaudesta olisikin kyse. Mutta eiköhän tämä prosessi ja kausi ole taidettu jo nähdä. Katsonen silti tämänkin kauden loput pelit, ja nautin voitoista silloin kun niitä ehkä vielä tulee.

Mutta joo, onhan se nyt viimeistään myönnettävä, että aika täynnä oli masu tuossa 10 vuoden stintissä, jolloin JYP taisi olla joka kerta kuuden joukossa ja puolivälierissä, sekä oliko yhtä "totaalista sulamista SaiPaa vastaan" lukuun ottamatta välierissäkin. Kelatkaa (sori helsinkiläisyys, alkanut tarttumaan), JYP neljän parhaan joukossa. Eikä sillä pronssilla tai nelossijalla ollut paljoakaan merkitystä, melkein se ja sama kumpi sieltä tuli. Oh how the turntables have... tai jotenkin niin. (Mutta kieltämättä, finaalipaikkoja olisi pitänyt olla enemmän, joskin ne kaksi JYP sitten hoitelikin.)

Ja minähän siis lienen taas sen kymmenisen vuotta @Valajas -palstatoveria vanhempi, joten taas minua kymmenisen vuotta vanhempi voi tulla kertomaan omat tarinansa. Olin siis pikkupoika, kun JYP oli sillä edellisellä kerralla vahva 90-luvun alussa vaikka mestaruutta ei vielä silloin tullut. Sivuhuomiona, edelleen vihaan Jokereiden Selännettä: menin -92 keväällä viidennen finaalimatsin jälkeen pöydän alle nielemään itkuani ja kirosin mielessäni ärsyttävää, ilkeää ja ihan tyhmää Teemua. Muutama lapsuuden patoutuma siis puhkesi keväällä 2009. Oli se vaan ihanaa, vaikka olin jo vähän ehtinyt luopua toivosta enkä jaksanut ennen 2007-08 kautta kovin aktiivisesti JYPiä seurata.

Fast forward kauteen 2023-24. Voi sanoa suoraan: JYP on minardi. Säälittävä rimpuilija, jossa pelaa muutama taitava pelaaja, kun taas lopuista yritämme nähdä jotakin hyvää ja kehityskelpoista tulevia kausia ajatellen. Huvikseen voi vaikka lukea Jatkoajastakin niitä kausien 2002-07 keskusteluita. Sinänsä ja sen enempää kyseisten kausien pelaajia vähättelemättä, mutta olihan siellä nyt aikamoista hiihtäjää vaan seassa. Vaikuttaako tutulta? Toki, tasapuolisuuden nimissä: eipä JYP kaudella 2008-09 vaikuttanut nimilistaltaan vielä aivan erityisen kovalta. Ennen kyseisen kauden alkua Hytönen, Louhivaara, Jääskeläinen, Hakkarainen, Lahti, Riska, Pesonen jne. tuskin kovin suuria pelonsekaisia väristyksiä esim. Kärpissä tuotti.

Aineksia silti olisi JYPissä ollut tälläkin kaudella. Puolustajisto pistettiin kuntoon, periaatteessa. Vehviläisestä ei olisi pitänyt jäädä kiinni. Läpimurtokauttaan pelaava Lassila, takuuvarma ykköspistemies Turkulainen, snaipperi Gardiner, kokenut kehäkettu ja takaisin maalinsylkijäksi muotoutunut Puustinen, varma pelimies C.J. Smith (tai selostaja Sorjosen mukaan TshiiTshei Smit) ja. No. Niin. Jep. Siinähän ne olivatkin. Sitten on junnuja, useita vuosia potentiaalisia pelaajia olleita yksilöitä, ja loput rämpijöitä.

Näiden rämpijöiden sijaan olisi pitänyt hankkia pelimiehiä. En tiedä enää, ketä tästä pitäisi syyttää, mutta vituiksmän. Taas kerran.

 

[Hieroja]

edelleen vihaan Jokereiden Selännettä

Hah! Tuo viha ei katoa koskaan!

Selännettäkin tuli vihattua vielä aikuisiälläkin pitkään, mutta siitä vihasta pääsin yli joskus kolmenkympin korvilla. Hauska, että samankaltaisia muistoja muillakin. Siihen päälle ehkä eniten koskaan ihailemani tsekkoslovakialainen #3 jonka pelinumerolla sain kunnian pelata. Pelityyli oli ehkä hieman samankaltainen NHL weeklystä poimituilla mausteilla puolustajan suorittamisesta erityisesti maalinedustalla.

 

[ToBey]

Tämä herätti itsessä ajatuksen että kuinka eri tavalla me suomen mestaruuden kokeneet vanhemmat parrat nämä asiat koetaan. On jo täytettä mahassa niin ei ole sellaista samanlaista tuskaa että voitetaanko me ikinä mitään.

Juurikin tämä! Itse elänyt nuo kaikki kolme mestaruutta sen verran "vanhempana" että kaikki muistissa vielä pirun tarkasti ja ne fiiliksetkin niistä hetkistä datakeskuksesta kaivettavissa. Itse en odota enkä tarvitse välttämättä mestaruutta uudestaan. Lähinnä mua surettaa ja ahdistaa se fakta, kuinka nopeasti tämä paatti on saatu ajettua karille sen jälkeen kun oltiin kirjaimellisesti euroopan paras seurajoukkue. Ajatus siitä saa mielen todella matalaksi ja apaattiseksi. Kuinka tuo on edes mahdollista? Mikä avuksi?

Riittäisi kun pelleily saataisiin loppumaan ja oltaisiin taas uskottava liigaseura, joka vuodesta toiseen kamppailee TOP6 sijoituksista. Haluan nähdä jypinkylässä vielä playoffhuuman. Päättyi se sitten miten tahansa. Tietysti täytyy muistaa, että nälkä kasvaa aina syödessä, mutta babysteps.

 

[JJLehto]

Hah! Tuo viha ei katoa koskaan!

Lisäksi, olen vakuuttunut, että ilman tuota vakavaa loukkaantumista 19-vuotiaana, hän olisi lähtenyt NHL:n aikaisemmin ja JYP olisi nyt 3x mestari. Karma, loukkaantui juuri JYP:ä vastaan.

Selänteen painajainen ei hevillä unohdu – "Kiistatta hyötyä Teemun uralle"

Teemu Selänteen ura meinasi päättyä jo lokakuussa 1989. Espoolaiskasvatista kasvoi kuitenkin useista loukkaantumisista huolimatta Suomen kiekkohistorian suurin NHL-tähti.

yle.fi

 

[Hiki-Pena]

Hah! Tuo viha ei katoa koskaan!

Selännettäkin tuli vihattua vielä aikuisiälläkin pitkään, mutta siitä vihasta pääsin yli joskus kolmenkympin korvilla. Hauska, että samankaltaisia muistoja muillakin. Siihen päälle ehkä eniten koskaan ihailemani tsekkoslovakialainen #3 jonka pelinumerolla sain kunnian pelata. Pelityyli oli ehkä hieman samankaltainen NHL weeklystä poimituilla mausteilla puolustajan suorittamisesta erityisesti maalinedustalla.

Sama! Vähän helpotti välierissä 2012, mutta välierät eivät ole finaalisarja. Ikinä en ole Selänteestä tykännyt.