Synkimpinä hetkinä sitä on ajautunut jopa miettimään, että ehtiikö tässä näkemään edes JYPin seuraavaa nousua ollenkaan, saati seuraavaa mestaruutta. Ikää kuitenkin "vasta" 24, kesällä tulee 25 täyteen. Välillä se tuntuu todella mahdottomalta ajatukselta, vaikka uskon sen päivän vielä koittavan. Tämänkin kauden osalta on vielä hommat auki, vaikkei juuri nyt niin hyvältä näytäkään. Silti, välillä edes ajatus niistä paremmista ajoista tuntuu helvetin vaikealta. Yhteensä 3 mestaruutta on ehtinyt kokemaan ja näkemään, mutta ei noista 2009 ja 2012 mestaruuksista ole samalla tavalla sen ikäisenä osannut nauttia, kuin mitä nyt vanhempana osaisi. Tai näin vahvasti ainakin uskon. CHL-mestaruuden aikaan sitä sentään oli edes 18v.
Se päivä ja kausi, kun oikeasti tästä suosta noustaan ja siis myös pysyvämmin, se tulee olemaan jotain niin mahtavaa aivan varmasti. Se päivä tulee vielä, sen on tultava.
Tällaiset kirjoitukset taas laittaa perspektiiviin ne omat hyvät hetket JYPin parissa. Kymmenisen vuotta sinua vanhempana minä olen etuoikeutettu kun sain aikuisena kokea nuo menestysajat ihan sieltä Tampereen katkerasta puolivälieräpudotuksesta saakka.
Täälläkin kuitenkin on ilmeisesti sitä nuorempaa porukkaa jotka ei ole noita aikoja kokeneet. Kertoo myös siitä että todellisuudessa aikaa on kulunut paljon, vaikka ne omassa muistissa nevöforget-tasolla kirkkaana onkin. Miettikää, pari kuukautta ja 15 vuotta on täynnä siitä kun Jääskeläinen-Hytönen-Louhivaara johdolla haettiin neljäs voitto Oulusta. Se tuntuu ihan hullulta.
Jotenkin sitä top-6 sijoitus, välierät, mitalipelit jatkumoa piti monta vuotta itsestäänselvänä ja vasta nyt alkanut tajuamaan sen miten spesiaaleja nuo keväät olivat kun maaliskuussa aloitettiin aina tosipelit. Niin monta vuotta kyntöä tässä on taustalla että en oikein meinaa edes muistaa miltä se tuntui lähteä johonkin välieräsarjaan HIFK:ta vastaan.
Mutta se tässä on hyvä juttu että kun se seuraava pudotuspelisarja joskus koittaa, niin varmasti siitä osaa nauttia ihan eri tavalla kun joskus 2015, kun takana oli pari mestaruutta ja 8 kevättä pudotuspelikiekkoa putkeen. Ja uskallan sanoa että myös se tulee tuntumaan hyvältä kun seuraavan kerran aidosti pelataan ehjää runkosarjaa siitä suorasta pudotuspelipaikasta.
Ei se oikeastaan auta elinkautisvankina kun uskoa että vielä ne paremmat ajat tulee. Aika uskomaton määrä vitutusta on mahtunut näihin vuosiin ja varsinkin tähän viimeiseen puoleentoista kuukauteen. Mutta parempia aikoja on tulossa, siihen on vaan pakko uskoa.
Viimeksi muokattu: