Toivoisin Parkkiselle vuorostaan näytönpaikkaa. Se irtokiekkokontrolli on vaan faktisesti parempaa kuin Ruusulla, ja vaikka tuota vähätellään, niin onhan sillä merkitystä. Mielenkiintoista nähdä, mitä tämän parantuneen pakiston kanssa Parkkinen saisi aikaan useamman pelin otannalla. Tappara käytti pomputtelua surutta hyväkseen ampumalla SaiPan tapaan kiekkoa omasta päästä kohti Ruusua. Tuosta seurasi joko kulmaralli tai lopulta aloitus omaan päähän.
Nyt parissa pelissä JYP on suotta antanut vastustajalle voiton avaimet luovuttamalla hyökkäysalueen ilmaiseksi ja vetäytymällä pieneen trappiin keskialueella. Kolmannessa erässä, kun karvaus nostettiin hyökkäyskolmannekselle, Tapparakin joutui vaikeuksiin. Toivottavasti valmennus hoksaa muuttaa tätä. Jengi jaksaa kyllä luistella tuolla.
Ylivoima surettaa - sen kerran kun paikka saadaan, homma menee liian hienoksi hieromiseksi. Neljän hyökkääjän kuviot molempiin ylivoimiin ovat ripulia, kun nimenomaan hyökkäyksessä puuttuvat ne peliä tekevät kapellimestarit. Vastaavasti meillä olisi viivaan O'Brien, Scotka, Honka, Ottavainen ja näemmä tuo mestis-haku Peltolakin vaikuttaa saavan kiekkoa liikkeelle. O'Brienin voisi laittaa Petri Virolaisen tapaan vaikka maalin eteen. Sitten vaan kiekkoa maalille ja karat sisään.
JYPin laukausten laatu jättää myös toivomisen varaa - viikonlopun peleissä 77 laukausta, joista 28 ohi (noin 36%).
Valkeejärvi-Helenius-Kemell on timanttia, neloskenttäkin ihan ok, mutta kaksi muuta enemmän tai vähemmän hukassa. Lambert on kohmeessa, Turkulainen sähisee yksinäisenä tähtenä ykkösessä, Brodecki ja Gardiner väläyttelevät. Kentällisiä voisi hakea hieman uusiksi. Kalapudas menee hukkaan nelosessa, on kumminkin rooliltaan sentterimpi kuin vaikka Lambert.
Onneksi (ensi viikon jälkeen) otteluohjelma vihdoin hieman helpottaa. Vaikka ns. helppoja vastustajia ei ole, niin kyllä sitä mieluummin KalPan, Ässät ja Jukurit ottaa vastaan Tapparan, TPS:n, Kärppien ja HIFK:n sijaaan.