Tässä on varmasti perää, silti vielä kaipaisi enemmän suunniteltua kiekottomien liikettä ja paikanvaihtopeliä. Kakkos yv taas on vähän valju, koska yllämainittu ja toivoisi valmennukselta rohkeutta koittaa erityyppistä yv:tä niiden kohdalla. Joko vetää kahdella pakilla, jolloin viiva pitäisi paremmin, eikä yv aikaa tarvitsisi kuluttaa sisään viennin yrittämiseen ja jatkuvaan omista hakemiseen, tai koulisi O'Brienistä kunnon maalineduspelaajan. Herra ei ole ihan käsi, jotta sen puolesta onnistuisi, mutta kestääkö pää tökkimisen provosoitumatta. Hyvän maalineduspelaajan/maskimiehen ansiosta ei vetojenkaan tarvitsisi ykkösellä lähteä ollakseen uhka.
Mutta todella, se suurin ongelma on edelleen viisikkopelissä ja kyvyssä lukea ja reagoida peliin sapluunan mukaan. Toinen iso kehityksen ja treenin kohde on oppia pelaamaan aloituksen jälkeinen hetki. Omissa se tuo aina vastustajalle edun, jos ei osata ja hyökkäysalueella vie mahdollisuuden luoda uhka. Olen tietenkin samaa mieltä täällä kirjoittelevien kanssa siitä, että voitetulla aloituksella on lyhempi tie tulokseen, mutta lopulta se isoin juttu on pelata se aloituksen jälkeinen hetki oikein, se voi tuoda momentumin tai viedä sen, voittipa sen aloituksen kumpi tahansa.
Viisikkopelissä ongelmana näkyy ns. ristiin liikkeiden puute, joka on perua vanhasta pystysuunnan kiekosta, jossa suuntia on vain ylös tai alas ja niinhän ei oikeasti ole. Toteutus vaatii kuitenkin rohkeaa kiekollista ja kiekotonta pelaamista, ynnä pelinlukutaitoa viisikkotasolla. Ylivoimaisia nuo ei ole, joskin vaativia rasteja ottaa haltuun, mutta lienee kumminkin niin, että nyt sitä tulevaisuuden pelikirjaa/identiteettiä ollaan rakentamassa, joten mieluummin maksetaan hintaa, kuin roikutaan vanhassa, itse ajattelen näin.
Myös se lienee jokaisen hyväksyttävä realiteettina, että materiaalissa JYP antaa väkisin tasoitusta kilpakumppaneilleen ja valmennuksen on löydettävä palikat tuoda paras pöytään niillä mitä on. Kuten moni täällä on todennut, nuoret kehittyy ja tottahan se on, mutta suuriin hyppäyksiin kauden mittaan pystyy vain harva, joten tälle kaudelle en odottelisi suurta tason nostoa kokonaisvaltaisesti näiltä junnuilta. Joukkuetta kuitenkin auttaa, jos jollekulle tulee se ahaa elämys ja taso nousee.
Moni varmaan luulee, että kun ripitän joukkuetta esityksistä ja ripitänhän minä, olisin jotenkin negatiivinen joukkuetta kohtaan, mutta tilanne on edelleen sama, kuin ennen kauden alkua kirjaamani. Kärsivällisyys on valttia varsinkin meille kannattajille, sillä edelleen päämäärä on kauempana kuin tässä kaudessa. Työsarkaa siis valmennuksella riittää ja tuon vanhan pystysuunnan pelaamisen tahdon ymmärtää niin, että valmennus kokeilee, voisiko joitain vanhan risan osia käyttää uudessa versiossa, vai rakentaako koko paska uudelleen uusista osista. Minä kallistuisin jälkimmäiseen tässä asiassa, mutta silloin tulos saattaa antaa odotuttaa enemmän.