No, Kaijomaan ansio tuohon maaliin on - jos nyt ei minimaalinen - niin ainakin vähäinen. Pihlström syöttää metrin päästä suoraan lapaan, Kaijomaa toimittaa vain kiekkoa maalille päin ja Malmivaara ohjaa hienosti sisään. Haparointi etenkin kiekollisena pisti sen sijaan silmään läpi ottelun.
Hieno oli ohjaus Malmivaaralta, ei siinä mitään. Lisäksi Pihlstöm suoritti erittäin hienon ja vaikean syötön Kaijomaalle metrin päästä, joten tästä kaikki kunnia Pihströmille. Kuitenkin totuus on se että Kaijomaa ei riplannut viivalla siten että vastustaja pääsi läpi ja että Kaijomaa toimitti kiekkoa oikea-aikaisesti ja oikeaan suuntaan mahdollistaen Malmivaaran maalin.
Ja jos tuota Viitasen tilannetta katsoo, niin maalin takaa harvemmin tehdään maaleja, ja siellä on jo Kaijomaa ja Pesonen siinä vaiheessa kun Viitanen päättää liittyä mukaan. Olisi kannattanut pitää katse ennemmin maalin eteen syöksyvissä Tapparan pelaajissa kuin maalin takana pyörivässä kiekossa. Lisäksi, jos syöttöä lähtee tuossa tilanteessa katkaisemaan, niin pitää olla 100% varma, että se syöttö myös katkeaa.
Ensinäkin Mario Lemieux on kanssasi kovasti erimieltä nollakulmasta tehtyjen maalien mahdottomuuden osalta. Toiseksi jos maalinedustaa yksin puolustava Viitanen olisi kääntänyt rintamasuuntansa pois kiekollisesta Tapparan pelaajasta, Viitanen olisi pelannut itsensä yhtäaikaisesti ulos sekä kiekollisesta Tapparan pelaajasta, että kiekottomista Tapparan pelaajista. Näin ollen Viitanen ei olisi enää puolustanut ketään ja hän olisi ollut täysin hyödytön mies jäällä. Toisin sanoen Viitanen pelasi tilanteen aivan oikealla tavalla, valitettavasti hän ei tällä kertaa kyennyt katkaisemaan maalintakaa tulevaa syöttöä. Onneksi Viitanen ja kaikki muut maailman puolustajat, vastaavassa tilanteessa, katkaisevat erittäin kovalla prosentilla syötöt maalin edustalle ja siten estävät maalintekotilanteiden syntymisen. Voi tulla yllätyksenä, mutta olen nähnyt mm. Prongerin ja Lidaksen pelaavan vastaavan tilanteen aivan kuten Viitanen ja vastustajan siitä huolimatta tekevän maalin.
Ihmeellistä valittamista, kun JYP päästää vieraissa kaksi maalia omiin, ollessaan neljällä maalilla johdossa. Voi hyvää päivää meidän joukkueen vahvuus on nimenomaa se että siellä kolmannessa parissa pelaa Viitasen ja Kaijomaan tapaisia pakkeja, jotka ovat isoja, kohtalaisen liikkuvia, ulottuvia, hyviä kaksinkamppailuissa ja ovat ylittäneet vähintään 20 pistettä täydellä SM-liiga kaudella. Monessa joukkueessa kustaisiin hunajaa jos kolmas pakkipari olisi moinen, mutta Jyväskylän ihmiset sen kuin valittaa.
