Oli kyllä omasta mielestäni kauden paras ottelu sekä yleisesti ottaen että kotijoukkueen osalta. Todella hyvät 60 min JYPiltä, ei ollut yhtään turhaa miestä eikä epäonnistujaa joukkueessa. Puolustukselta erittäin vähän virheitä, Wallinheimo todella hyvä ja hyökkääjien työmäärä todella iso. Ainoa, mitä jäi kaipaamaan, oli maalipaikkojen parempi hyödyntäminen. Muutamassa avopaikassa olisi ollut hyvä saada laukaus maalia kohti, kun pääsi vapaasti yrittämään (Louhivaara x2 sekä Mikkonen).
IFK oli huomattavasti parempi kuin viimeksi, mutta se ei tänään riittänyt. JYPin puolustuspeli toimi niin hyvin, että IFK ei päässyt maalipaikoille, jonka seurauksena peli muuttui väkinäiseksi yrittämiseksi. Nollapeli ei Wallinheimoilta vaatinut mielestäni enempää kuin tällä kaudella aiemmin esim. Pelicansia vastaan, sillä todelliset maalipaikat olivat IFK:lla vähissä. Hyökkäykset saatiin kuriin jo ennen kuin joku pääsi yrittämään ratkaisua.
Jos IFK:n fanit ovat sitä mieltä, että teillä ei ole yhden ketjun joukkue, niin joku voisi kertoa sen Sheddenillekin. Edellisessä pelissä muulta joukkueelta kuusi maalia, mutta silti ykkösketju peluutettiin puhki jo toisessa erässä, ja silti se sai pelata kolmannen erän tärkeimmät ylivoimat ja pelin loppuhetket. Ei ihme, että nimimiehet vaikuttivat tänään vaisuilta, jos puuskutus vaihtoon mennessä oli tätä luokkaa jo ennen kolmatta erää.
Erityisesti mieltä lämmitti JYPissä taklauspeli, jossa vastattiin täysipainoisesti IFK:lle, ja siihen osallistui joka ikinen pelaaja. Kyllä aika paljon joukkueen latauksesta kertoo se, että kaksi joukkueen heiveröisintä pelaajaa - Kovanen ja Virpiö - antoivat joukkueen ehkä kaksi kovinta taklausta tänään. Forsbergkin kävi antamassa pari hienoa niittiä, ja junnuista myös Riska ja Jääskeläinen vastasivat kunnolla IFK:n fyysiseen peliin.
Radiokommentaattori Hård kehui hyökkääjien puolustusaktiivisuutta tänään, ja se oli kyllä jälleen kerran erinomainen. Sitä kuvaa ehkä parhaiten tilanne kolmannessa erässä, kun Tenkasen kenttä pyöritti IFK:n päädyssä ja alla oli melko pitkä vaihto. Viivaveto pysähtyi IFK:n hyökkääjään ja kiekko pomppasi keskialueelle, joten vieraat saivat vaarallisen näköisen vastahyökkäyksen. Huomattuaan tilanteen Tenkasen kentän laiturit Alanen ja Männikkö ampaisivat kuin tykin suusta puolustamaan ja luistelivat vastahyökkäyksen kiinni, vaikka jaloissa varmasti painoi. Ei ihme, että IFK ei maalipaikoille päässyt, kun JYPin puolustusasenne oli tätä luokkaa.
Zionista vielä sen verran, että liikkui nätisti ja käsitteli kiekkoa hyvin. On selkeästi tottunut pelaamaan kiekollisessa roolissa ja vahvistaa varmasti IFK:n puolustusta. Negatiivisena ominaisuutena voi mainita sen, että laukaus ei vaikuttanut olevan juuri keskimääräisen liigapelaajan laukausta parempi. Muutaman vetopaikan Zion sai ylivoimalla, mutta ei niissä vedoissa Wallinheimolla isompaa vaikeutta ollut. On siis varmasti hyvä lisä joukkueeseen, mutta Saarisen ja Karalahden jättämä aukko hyvin laukovien puolustajien osastolle pitää täyttää jollakulla muulla - tai sitten vaihtaa ylivoimataktiikkaa, sillä voihan hyvin liikkuva ja taitava puolustaja tehdä paljon maaleja esim. maalin kulmalta, vaikkei olisikaan erityisen hyvä laukomaan.
IFK on nyt kolmessa pelissä tehnyt yhden maalin JYPin verkkoon, ja sekin laukaus tuli maalin takaa. Laukaisusektorilta joukkue ei siis ole tehnyt ainuttakaan maalia tällä kaudella JYPiä vastaan.