Rynnäkselle on nyt joissakin peleissä tehty enemmän maaleja, mutta paljon menee sen piikkiin ettei vastustajat enää yritä aivan niin paljon toivottomista paikoista. Rynnäksen eteen haetaan nykyisin kyllä hyvin liikettä, maskia ja mahdollisia ohjureita, kun suorat kovatkaan kudit eivät välttämättä mene. Rynnäksellä on vähän sitä ison molarin vikaa, että vaikka näkee hyvin laukausten lähdöt niin ei tahdo ehtiä torjunta-asentoon tarpeeksi hyvin mikäli maski on ollut tekemässä kiekon tiirailun vaikeammaksi. Fyysistä väsymystä tuskin on sen kummemmin, mutta väliin olisi hyvä ehtiä pysähtymään, tarkastelemaan tällä hetkellä olevia vaikeuksia ja pikkuisen treenata siihen. Hommaa ehtii toki vieläkin tekemään aivan hyvin.
Kun kevät etenee, niin paljon on kuitenkin päästä kiinni. Malttaako vaikeuksien hetkellä luottaa omaan tekemiseensä ja selkärankaansa vai alkaako tekemään jotain ylimääräistä. Tilanne on siis vähän päinvastainen kuin Aittokalliolla, joka vaikuttaisi korostetusti välttävän "ylimääräistä torjumista" ja välillä näyttää siltä, että ei tee tarpeeksi hommia.
En ole hirveän huolissani maalivahtitilanteesta. Vaikka Rynkyltä jäisi jumalmoodi pois, niin normaalitaso on jo sellainen, että voidaan voittaa pelejä. Kärpät (ja Kärppien maalivahdit) nousevat ja kaatuvat puolustukseen, jos näin on käydäkseen. Playoffeissa saa käyttää melko rujoja otteita kiekottomiin maalin edessä ja toivotaan siihen asennetta myös Kärppien kaikilta pakeilta. Yksikin löysä tilanne maksaa niitä maaleja ja sama pätee jokaiseen joukkueeseen.