Pohdin joskus, kummasta on kysymys. Siitä, että Halla-aho ei tee isoista asoista linjauksia maahanmuuttopolitiikan ulkopuoleta. Vai siitä, että media ei niistä kerro laajemmin. Toki ne ovat esille haastatteluissa. Tässä ihan tuoreita Halla-ahon maahanmuuton ulkopuolisia linjauksia:
* Suomen on erottava EU:sta, vaikka se ei juuri nyt ole realismia (4/2019)
* Verotuloihin perustuva kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmä tulisi purkaa (4/2019)
* Koko Suomea ei ole järkevää pitää asuttuna (4/2019)
* NATO-yhteistyölle ei ole esteitä (1/2019)
* Krimin miehitys on laiton (1/2019)
* Venäjää kohtaan tuntuvampia pakotteita kuin nyt (1/2019)
* Venäjä rahoittaa terroristeja Itä-Ukrainassa (5/2019)
* EU:n kustannuksia tulee karsia maataloudesta ja aluetuista (5/2019)
* Hilitulleja kolmansista maista tulevalle tuonnille (4/2019)
Yhdestäkään Halla-ahon linjauksesta ei ole seurannut juuri mitään keskustelua somessa ja mediassa. Niinpä niitä ei tunneta. Toinen syy lienee puolueen. Persut eivät nosta esille esimerkiksi Venäjän rikoksia kuin Halla-ahon kautta. Ne ovat paljolti Halla-ahon omaa ja tässä tapauksessa fiksua ajattelua.
Lähteet:
Halla-aho haluaa hiilitullit EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille: "Näin ohjaisimme kolmansia maita kohti eettisiä ja ekologisia tuotantotapoja"
Halla-aho: Nato-yhteistyölle ei jatkossakaan estettä, jos se parantaa Suomen valmiuksia puolustaa omaa aluetta - Suomen Uutiset
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ha...-ei-tama-ole-itseisarvo-6.3.492101.c1b04166c7
Olen itsekin tätä samaa miettinyt. Eli eikö Halla-aho tee muista asioista linjauksia vai eikö hän saa niille näkyvyyttä.
Tässä tältä päivältä yksi aiheavaus, joka on Halla-ahon julkiselta facebook seinältä. Päivityksen liitteenä tämä juttu
Psykologian tohtori saa ympäri maailmaa yhteydenottoja, joissa ihmetellään, miksi Suomi muutti menestyksekkään koulujärjestelmänsä
"Perusuomalaiset yrittivät nostaa tätä aihetta esiin vaaliohjelmassa ja -keskusteluissa, mutta mediaa tai muita puolueita ei juuri kiinnostanut.
Suomalainen perusopetus on jonkinlaisessa itsetuhomoodissa, jolle on vaikea löytää rationaalisia selityksiä. Lähtökohtana Suomella oli yksi maailman laadukkaimmista ja tasa-arvoistavimmista peruskouluista. On epäselvää, mikä on se ongelma, jota viime vuosien uudistuksilla on yritetty ratkaista.
Toinen hyvä kysymys on, miksi uudistuksiin haettiin mallia Ruotsista, jossa peruskoulu on vastaavien ideologisten kokeilujen vuoksi romahtanut jo aiemmin.
Syyt oppimistulosten laskuun ovat melko selkeitä:
1. Integraatio: Kun ongelmaiset ja haasteelliset lapset sijoitetaan tavallisiin luokkiin, kaikki kärsivät. Ongelmainen lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea, muilta oppilaita viedään työrauha, ja opettaja joutuu opettamisen sijaan keskittymään kriisinhallintaan.
2. Opettajan auktoriteetin heikentäminen. Jos lapset näpyttävät tunneilla puhelimia ja muita laitteita, he eivät keskity opetukseen eivätkä opi. Puhelimet pitäisi poistaa luokista lainsäädännöllä, kuten vaaliohjelmassamme esitettiin, mutta vähintään opettajalle pitäisi antaa mandaatti kerätä ne pois.
3. "Ilmiöoppiminen" ja uusi opetussuunnitelma. Suuri osa lapsista, etenkin pojista, ei kykene kantamaan sitä vastuuta, jonka uusi opetusideologia heille sysää. Numeroarvioinneista luopuminen ja sen korvaaminen poliittisesti korrektilla sanallisella palautteella johtaa siihen, että vanhempienkaan on vaikea seurata lapsensa todellista pärjäämistä koulussa - ennen kuin ongelmat ovat jo liian pitkällä.
Pänttääminen ja "luova oppiminen" eivät sulje toisiaan pois. Perusasiat on päntättävä, jotta niitä voi soveltaa luovasti. Pänttäämiskulttuureissa lapset pärjäävät tutkitusti parhaiten MYÖS luovassa ongelmanratkaisussa.
Toimivan peruskoulun systemaattinen tuhoaminen on niin ilmeisen tyhmää, että sen on vaikea uskoa johtuvan pelkästä tyhmyydestä. Ryhtymättä salaliittoteoretisoimaan päättäjien vaikuttimista totean, mihin tällainen kehitys johtaa:
Se johtaa Ruotsin mallin mukaisesti koulujen eriytymiseen alueellisesti ja sitten yksityisen koulutustarjonnan kasvuun. Ne, joilla on rahaa, saavat lapsensa hyvään kouluun. (Tässä kohdassa on aivan turha ulista, että "Meillä on pelkkiä hyviä kouluja!".)
Eriytymisestä puolestaan seuraa se, että menestymisestä elämässä tulee periytyvää, samoin epäonnistumisesta. Kuilu eliitin ja kurjaliston välillä syvenee. Olemme matkalla kohti luokkayhteiskuntaa. Se sopii joillekuille mainiosti."
Toki tässäkin sivutaan maahanmuuttoa. Jotenkin kuitenkin luulisi, että Suomen pääoppositiopuolueen ja suurimman gallup-kannatuksen puheenjohtaja saisi tällaiselle avaukselle valtakunnallista näkyvyyttä, mutta en ainakaan itse sellaista havainnut, vaikka koitin etsiä.