Julkisilla kulkuvälineillä matkustaminen, pl lentäminen
Kumpi näistä nyt onkaan juntimpaa? Eikös henkilöautoilu ole nimenomaan maalaisten touhuja ja näin lähempänä perinteistä käsitystä junttiudesta?Autolla saapuminen Helsingin keskustaan, jos asuu hyvillä mestoilla, joista voisi saapua helposti metrolla, sporalla tms. ja tämän jälkeen ruuhkista/parkkipaikan löytämisen vaikeudesta valittaminen. Jopa säälittävää.
Junttimaista on röyhtäily kesken lauseen. Siis niin, että suusta tuleva lause keskeytyy kehnosti peiteltyyn röyhtäykseen ja pahimmillaan sitä seuraavaan pieneen ähkäisyyn, jonka jälkeen lause jatkuu siitä mihin jäi.
Junttimaista on myös valittaa kaupan pullokoneen jättäneen antamatta esim. 0,10€ pantin jostakin pullosta ja räyhätä asiasta kaupan henkilökunnalle. Erityisen junttimaista on räyhätä menetetystä pantista silloinkin kun palautettu pullo ei edes ollut panttipullo.
Junttimaista on kieltäytyä tarkistamasta omia mielipiteitään vaikka sinänsä asiallinen keskustelu/väittely osoittaisikin ne vääräksi. Toisin sanoen liiallinen jääräpäisyys tai jopa härkäpäisyys on junttimaista.
Junttimaista on nauraa keskustelukumppanille päin naamaa tämän kertoessa tekemisistään tai mielipiteistään, etenkin kun tämä kertomus ei käsittele autoja tai naisia, siinä ei pilkata homoja tai neekereitä eikä puhuta ryyppäämisestä jne., eli on ns. asiallista, vakavampaa asiaa. Tähän liittyy myös keskustelunaiheen vaihtaminen kun keskustelu kääntyy kevyemmistä aiheista asiallisiin. Tuollaisten ihmisten kanssa keskustellessa ainakin tämä nimimerkki näkee punaista. Huumori on sitten asia erikseen.
Lopuksi pitää vielä sanoa, että olen monessa asiassa hyvinkin juntti. Eikä se minua haittaa. Juntti tai ei, pääasia että on hyvissä väleissä itsensä kanssa ja uskaltaa olla oma itsensä.
EDIT: Unohtui mainita vielä lenkkareiden käyttäminen farkkujen kanssa. Toki tuohonkin voi olla monia muitakin syitä kuin tyylitajuttomuus.