Junioreiden virta Pohjois-Amerikkaan kiihtyy

[Yost]

Kuten on ennustettu, niin lupaavien niin varaamattomien kuin varattujen juniorikiekkoilijoiden virta Pohjois- Amerikkaan kasvaa.

Niilopekka Muhonen ja Veeti Väisänen Kanadan junioriliigaan

Muhonen ja Väisänen ovat jatkossa osa Medicine Hat Tigersin joukkuetta.

www.jatkoaika.com

Kanadan junioriliigoihin varattiin ennätyspaljon suomalaisjunioreita – Hemmingille kesän toinen ykköskierroksen varaus

Canadian Hockey Leaguen Import Draft -tapahtumassa varattiin keskiviikkona peräti 15 suomalaista. Määrä on suurin koskaan.

www.jatkoaika.com

Uusiin maisemiin - Jokerien nuori hyökkääjä siirtyy rapakon taakse - SuomiKiekko

Suomalaishyökkääjä Natan Teshome, 18, lähtee ensi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan. Hänen uusi seuransa on Kanadan juniorisarja OHL:ssä pelaava North Bay Battalion. Teshome on pelannut edelliset kolme kautta Jokerien junioreissa. Hän iski viime kaudella U20 SM-sarjassa 37 runkosarjaotteluun...

www.suomikiekko.com

Ymmärtääkseni todella moni juniori kuten esimerkiksi Mitja Jokinen miettii lähtöä rapakon taakse. En ihmettele tätä, vaan oikeastaan kannustan tähän. Meidän sarjoista on kadonnut kilpailu ja näyttää valitettavasti siltä, että olemme jääneet pahasti jälkeen viime vuosina. Arjen harjoittelu, faciliteetit sekä itse sarjan kilpailullisuus ovat aivan eri tasolla kuin Suomessa. Ennustan itse, että myös Ruotsin suosio kasvaa tulevina vuosina. Esimerkiksi Pohjois- Amerikan scoutit eivät näe ongelmana juniorien pelaamista Ruotsin sarjoissa, kun he tietävät että kaikki on kunnossa. Esimerkiksi 2025 draftiin ennustetaan ensimmäiselle kierroksella paljon Ruotsalaisia, joista lähes kaikki pelaavat Ruotsin sarjoissa.

Tämä koskee vahvasti myös meidän kotoista Liigaa, sinne ei selkeästi haluta laittaa jo varattuja pelaajia kehittymään. Itse olisin kyllä valmis maksamaan lipusta, jos näkisin nuoria lupaavia pelaajia kotikaupungissani.

Kauankohan menee, että korjausliike Suomessa tapahtuu?

 

[Jaakko]

Arjen harjoittelu, faciliteetit sekä itse sarjan kilpailullisuus ovat aivan eri tasolla kuin Suomessa.

Miten kaksi edellistä eroaa Suomesta ja mitä mielestäsi pitäisi tehdä toisin, että tämä saataisiin korjattua?

 

[Rocco]

Itse näen tämän vain hyvänä. Varsinkin nuorten SM-sarja, missä pelaa yli 20 joukkuetta, ei tarjoa nuorille juuri mitään laatua, kun vertaa mihin tahansa Pohjois-Amerikan junnusarjaan. Opetellaan treenaamaan kuin ammattilaiset, joukkueita valmentaa huippuvalmentajat, pelipaikoista pitää kilpailla tosissaan, yleisöä on tuhansia...

 

[Yost]

Sarjoja on monia Pohjois- Amerikassa, mutta kyllä kärkijoukkueiden harjoitteluolosuhteet ovat todella hyvät NCAA, OHL, WHL, USHL tasolla. Näistä löytyy vaikka kuinka paljon tietoa. Esimerkiksi OHL, WHL ja QMJHL sarjoissa pelataan erittäin paljon kaudessa, osa arvostaa tätä. NCAA sarjassa harjoitellaan todella laadukkaasti arkisin ammattilaisten johdolla, pelataan vain viikonloppuisin. Monien ammattilaisten mielestä tämä on yksi kaikkein eniten pelaajia kehittävistä sarjoista, meidän jätkiä on tässä sarjassa aivan liian vähän kun koulupuolikin pitäisi sujua.

Kyllähän PA- sarjojen kilpailullisuus on eri tasolla ja tämä johtuu osaksi siitä, että sarjoihin hakeutuvat parhaat pelaajat. Kyllähän meidän U-20 sarja on ollut pitkään hakoteillä ja kilpailulliset ottelut läpi kauden ovat loistaneet poissa olollaan. U-18 sarjasta moni sanoo, että oli pitkään harvoista "todellisen kilpailun" sarjoista Suomessa. Tämän sarjan osalta tunnusmerkit täyttyvät vieläkin. U-16 sarjan suhteen kritisoin sitä, että ensin pelataan syyskuusta- joulukuuhun alkusarjoja, joissa on muuten aivan käsittämättömät erot. Ja liitto antaa osan seuroista tehdä kaksikin joukkuetta tähän karsintasarjaan, joissa ei todellakaan riitä pelaajien taso oikeaan SM- kilpailusarjaan. Kun sitten vuodesta riippuen aloitetaan varsinainen U-16 SM- sarja joko joulukuussa tai vuodenvaihteen jälkeen, niin tämä tarkoittaa sitä että käytännössä vähintään 50 % kaudesta pelataan ei niin kilpailullisia pelejä, jonka jälkeen loppupelit ovat kilpailullisia ja tästä annan tunnustusta. Ongelmaksi muodostuu tämä kovien pelien suhde ja karsintasarjat pitää saada järkevimmiksi sekä kestoltaan lyhyemmiksi. Ja ei mikä tahansa joukkue voi ilmoittautua U-16 SM karsintasarjaan, kyllä jokin alkuselvitys joukkueista pitää tehdä.

Niin Liigan kuin junnusarjojen suhteen pitäisi tehdä iso päivitys siihen millaista jääkiekkoa halutaan pelata. Taktiset asiat ovat aina mukana, mutta kyllähän moderni kiekko edustaa vauhdikasta luistelupeliä, jossa paljon kaksinkamppailua. Pelataan kiekolla rohkeasti ja pakit ovat pelin moottori. Ja tämä alkaa jo junnuista, vielä viime kaudella näki sellaista jääkiekkoa U-16 ja U-18 sarjoissa, että siinä ei ollut tavoitteena kuin yksittäisen ottelun voittaminen, ei pelaajan kehittäminen.

Lopuksi haluan nostaa esiin seikan, joka on todella tärkeä mutta ei saa tarpeeksi huomiota. Meillä ei enää osata harjoitella Suomessa, vaan mennään hyvin vanhojen metodien mukaan. Tämä on johtanut siihen, että oheisharjoittelu "tuhoaa nuoret" ja loukkaantumisten määrä on aivan valtava tällä hetkellä. Tehdään paljon, mutta ei tiedetä mitä tehdään, puhuttakaan siitä että mitä oikeasti 15-18v pelaajan oheisharjoittelu pitäisi olla. Tästä ovat huolissaan monet ja uskon, että tästä aihepiiristä kuullaan lähiaikoina. Esimerkiksi ruokailun, levon ja harjoittelun balanssi on aivan eri tasolla kuin Suomessa tällä hetkellä. Voit harjoitella kovaa ja pitääkin, mutta se vaatii vastapainoksi hyvän ravinnon ja tarvittavat palautumismetodit.

 

[Yost]

Itse näen tämän vain hyvänä. Varsinkin nuorten SM-sarja, missä pelaa yli 20 joukkuetta, ei tarjoa nuorille juuri mitään laatua, kun vertaa mihin tahansa Pohjois-Amerikan junnusarjaan. Opetellaan treenaamaan kuin ammattilaiset, joukkueita valmentaa huippuvalmentajat, pelipaikoista pitää kilpailla tosissaan, yleisöä on tuhansia...

Tämän haluan myös ehdottomasti nostaa esiin, että näitä Pohjois- Amerikan joukkueita valmentavat huippuvalmentajat. Suomessakin on hyviä junnukoutseja, mutta hajonta on suuri ja U-20 joukkuetta pääsee koutsaamaan hyvin ohuilla valmennusmeriiteillä.

Kilpailu, kilpailu ja kilpailu. Sitä Pohjois- Amerikassa riittää, ja sehän se lopulta kehittää.

 

[Rocco]

Tämän haluan myös ehdottomasti nostaa esiin, että näitä Pohjois- Amerikan joukkueita valmentavat huippuvalmentajat. Suomessakin on hyviä junnukoutseja, mutta hajonta on suuri ja U-20 joukkuetta pääsee koutsaamaan hyvin ohuilla valmennusmeriiteillä.

Kilpailu, kilpailu ja kilpailu. Sitä Pohjois- Amerikassa riittää, ja sehän se lopulta kehittää.

Yksi hyvä esimerkki on viime vuoden U20-kisat ja Tsekki. Lähes kaikki pelaajat pelasivat viime kaudella Kanadan junnusarjoissa. Tsekki pelasi tasan alkusarjassa tulevan mestarin USA:n kanssa häviten rankkareilla, voitti puolivälierissä Kanadan, ja pronssiottelussa kaatoi Suomen. Sama Slovakialla. Heilläkin 25 pelaajaa pelasi Pohjois-Amerikassa, ja Slovakia jopa voitti Tsekin alkusarjassa. Slovakiakin vei Suomen jatkoajalle puolivälierissä.

 

[Kuuukko]

Onhan se kuvaavaa että Suomessa kaikki lupaavimmat pelaajat käytännössä skippaavat U20-tason kokonaan. Ehkä 16-17 vuotiaina pelataan U20 kanssa, jonka jälkeen siirrytään jo kolkuttelemaan Liigan ovia. U20-sarjaan jää sitten ne seuraavan korin junnut, ja oikeastaan aika monenkin alemman korin pelaajat, koska joukkueita on niin paljon.

Kanadan pääjunnusarjoissa ja Jenkkien yliopistosarjoissa toiminta on hyvin ammattimaista, vaikka amatöörisarjoista onkin kyse. Kilpailu on kovaa myös kaukalon ulkopuolella, joka pakottaa organisaatioita olemaan kilpailukykyisiä fasiliteettien ja valmennuksen suhteen. En sano että Suomi olisi huono paikka lupaavalle juniorille kehittyä, siitä on näyttöjä, mutta omien tietojeni mukaan olosuhteet on eri tasolla ainakin suurimpaan osaan kotimaisiin seuroihin verrattuna. Ja jos joku nuori suomalainen pelaamisen ohella suorittaa Jenkeissä yliopistotutkinnon, on se vain positiivinen asia.

Ykköskorin talenttien suhteen kotimaan ränni on edelleen toimiva, koska pystyvät tekemään hyppäyksen Liigaan isoon rooliin nopeasti. Mutta seuraavan korin lupauksille tarjolla on melkoinen tyhjiö, mikäli liigasta ei roolia löydy.

 

[Mängimies]

Yksi hyvä esimerkki on viime vuoden U20-kisat ja Tsekki. Lähes kaikki pelaajat pelasivat viime kaudella Kanadan junnusarjoissa. Tsekki pelasi tasan alkusarjassa tulevan mestarin USA:n kanssa häviten rankkareilla, voitti puolivälierissä Kanadan, ja pronssiottelussa kaatoi Suomen. Sama Slovakialla. Heilläkin 25 pelaajaa pelasi Pohjois-Amerikassa, ja Slovakia jopa voitti Tsekin alkusarjassa. Slovakiakin vei Suomen jatkoajalle puolivälierissä.

Tshekin joukkueesta usein enemmistö tulee Kanadan junnusarjoista eikä menestys ole ollut hääviä, verrattuna vaikkapa Suomeen. Eli voidaanko tuosta viime vuoden pronssista vetää isoja johtopäätöksiä vai oliko kyseessä normaalia kovempi ikäluokka?

 

[juba]

Jos on koulunsa pahin kiusaaja niin kannattaa mennä Kanadan juniorisarjoihin. Muuten henkisen kasvun takia on parempi pysyä poissa sieltä. NCAA on aikuisten sarja johon voi mennä missä iässä vain . Olen Ihmetellyt miksi juuri ja juuri mestiksen rajallat olevat lukion hyvin suorittaneet eivät mene sinne pikkuisen myöhemmin kun nyt saa olla henkilökohtaisia sponsoreitakin. Saisi hyvät näytöt junnuja vastaan kun suurin osa on 18-21 vuotiaita .

 

[Yost]

Jos on koulunsa pahin kiusaaja niin kannattaa mennä Kanadan juniorisarjoihin. Muuten henkisen kasvun takia on parempi pysyä poissa sieltä. NCAA on aikuisten sarja johon voi mennä missä iässä vain . Olen Ihmetellyt miksi juuri ja juuri mestiksen rajallat olevat lukion hyvin suorittaneet eivät mene sinne pikkuisen myöhemmin kun nyt saa olla henkilökohtaisia sponsoreitakin. Saisi hyvät näytöt junnuja vastaan kun suurin osa on 18-21 vuotiaita .

Kanadan juniorisarjoja on monenlaisia ja siellä tapahtuu varmasti vaikka mitä. Mediassakin on ollut esillä nämä tapaukset, joissa ei ole mitään seliteltävää tai puolustettavaa. Nyt kirjoituksessa yritetään yleistää, että Kanadan juniorisarjat ovat täynnä koulukiusaamista tai henkisen kasvun osalta täysin väärä valinta. Perustuuko tämä mihin asiaan ja onko sinulla jotain omakohtaista kokemusta? En ole itse tuollaista faktaa löytänyt mistään ja aika yksipuolinen kuva koitetaan antaa kirjoittajan toimesta. Mainitsit Kanadan junnusarjat, Jenkkien puolella tilanne eri?

NCAA on aikuisten sarja, koska yliopistosarjasta kysymys ja sinne mahdollista siirtyä lukiovaiheen jälkeen. Tännehän on mahdollista mennä rahalla, stipendillä ja nykyisin sponsorien kautta. Ihmettelen myös sitä, että tarjoaisi monella erinomainen polun urheilu- uraa tai akateemista uraa kohden. Toivottavasti tämäkin yleistyy...

 

[RetroRenttu]

NCAA on aikuisten sarja johon voi mennä missä iässä vain . Olen Ihmetellyt miksi juuri ja juuri mestiksen rajallat olevat lukion hyvin suorittaneet eivät mene sinne pikkuisen myöhemmin kun nyt saa olla henkilökohtaisia sponsoreitakin. Saisi hyvät näytöt junnuja vastaan kun suurin osa on 18-21 vuotiaita .

Ei taida tuon NCAA sarjan dominointi olla niin helppoa kuin kuvittelet. NCAA:han toimii ns. amatööri perusteella eli jos olet pelannut pelinkin esim tässä tapauksessa kotoisessa Liigassa et ole kelpuutettu enää tuohon sarjaan pelaajaksi.

Sitten jos miettii skenaariota, että 19-vuotiaana lukiosta valmistuneen pitäisi pelata vaikka 3-4 kautta hyvässä roolissa Mestiksessä ilman Liiga stinttejä ja samalla myös jatkaa opintoja tällä aikaa, ettei pelipaikka jää akateemisesta osaamisesta kiinni. Kuulostaa aika kovalle tempulle sekä erikoiselle ratkaisulle olla menemättä heti lukion jälkeen jatkamaan tuonne opiskeluja tai sitten olla useampaan vuoteen katsomatta jääkiekon puolella tuota ammatilais korttia.

 

[Väärävaihto]

NCAA:han toimii ns. amatööri perusteella eli jos olet pelannut pelinkin esim tässä tapauksessa kotoisessa Liigassa et ole kelpuutettu enää tuohon sarjaan pelaajaksi.

Sama homma myös Mestiksenkin suhteen, jos olet menossa NCAA:han, niin et voi pelata Mestispelejä.

 

[juba]

En toki väitä NCAA jääkiekon olevan helppoa, mutta tosiaan monen siinä juuri ja juuri ammattilaisuuden kynnyksellä olevan joka ei pääse kynnyksen yli tulisi harkita jos ei halua vielä "oikeisiin töihin" Nythän uusien sponsorisääntöjen takia monet itäeuroopan koripalloilijat ovat valinneet NCAA koripallon euroliigan sijaan.

 

[Mängimies]

Jos on koulunsa pahin kiusaaja niin kannattaa mennä Kanadan juniorisarjoihin. Muuten henkisen kasvun takia on parempi pysyä poissa sieltä. NCAA on aikuisten sarja johon voi mennä missä iässä vain . Olen Ihmetellyt miksi juuri ja juuri mestiksen rajallat olevat lukion hyvin suorittaneet eivät mene sinne pikkuisen myöhemmin kun nyt saa olla henkilökohtaisia sponsoreitakin. Saisi hyvät näytöt junnuja vastaan kun suurin osa on 18-21 vuotiaita .

Toisaalta tuollainen nippanappa Mestis-tason pelaaja tuskin pääsee NCAA:n huippudivareihin. Siellä alasarjoissa näyttöjen antaminen on vähän niin ja näin. Saahan sielläkin tutkinnon opiskeltua, mutta harva sieltä kiekkoammattilaiseksi ponnistaa. Nuo kovimmat divarit huippuyliopistoineen ovat sellaisia, mihin ei jollain Mestis-jannulla ole mitään asiaa.

 

[Yost]

Toisaalta tuollainen nippanappa Mestis-tason pelaaja tuskin pääsee NCAA:n huippudivareihin. Siellä alasarjoissa näyttöjen antaminen on vähän niin ja näin. Saahan sielläkin tutkinnon opiskeltua, mutta harva sieltä kiekkoammattilaiseksi ponnistaa. Nuo kovimmat divarit huippuyliopistoineen ovat sellaisia, mihin ei jollain Mestis-jannulla ole mitään asiaa.

Oikein hyviä pointteja. NCAA sarjojen suhteen pitää muistaa, että näitä on kolme tasoa Division I, Division II ja Division III. Jos puhumme Division I kärkijoukkueista Michiganin koulut, Penn State, Denver, Bostonin koulut, North Dakota, Notre Dame jne, niin nämä kärkijoukkueet ovat tasoltaan monesti jossain Liigan ja SHL:n väliltä. Parhaat pelaajat siirtyvät suoraan vuosittain NHL:n tuloksenteko yksiköihin. Areenat vetävät 10 000+ katsojaa isoimmilla paikkakunnilla ja faciliteetit ovat NHL- kärkiseurojen luokkaa. Jotta pelaaja pääsisi näihin kärkijoukkueisiin, niin puhutaan tulevista 1-3 kierroksen NHL- varauksista käytännössä ja nuorisomaajoukkueen kärkipelaajista hyvällä koulumenestyksellä, mestis- pelaajalla ei valitettavasti mitään mahdollisuutta.

Division III onkin sitten toinen juttu ja mahdollisuus hyvään koulutukseen sekä kielitaidon hankkimiseen. Mutta täältä sarjoista ei sitten enää nousta ammattilaissarjoihin. Se on hyvä muistaa ja yleinen NCAA termi ei sinänsä vielä kerro mitään.

Viimeisin NCAA mestari on Suomalainen Iivari Räsänen, joka hänkin pelasi hieman tuntemattomammassa joukkueessa Quinnipiac. Hieno suoritus häneltä ja nyt on liigaura avautumassa.

 

[RetroRenttu]

Sama homma myös Mestiksenkin suhteen, jos olet menossa NCAA:han, niin et voi pelata Mestispelejä.

Tätä ei allekirjoittanut tiennytkään, että myös Mestis lasketaan tämän ammattimaisena pelaamisen piiriin Suomesta. Tämähän käytännössä viimeistään rajoittaa tuota @juba ;n mainitsemaa odottamista NCAA:han menemisen kanssa.

Ei taida Suomesta semmoista seppää löytyä joka lykkäisi NCAA:han menoa sinne ns paremmille pelivuosille 22-24 ikäiseksi ja pystyisi pysymään niin pelillisesti kuin myös koulunpenkin puolella sillä tasolla, että dominoisi kun tuonne siirtyisi.

 

[RetroRenttu]

Viimeisin NCAA mestari on Suomalainen Iivari Räsänen, joka hänkin pelasi hieman tuntemattomammassa joukkueessa Quinnipiac. Hieno suoritus häneltä ja nyt on liigaura avavautumassa.

Nyt taisi unohtua Miko Matikkan mestaruus viime kaudelta Denverin paidassa.

 

[juba]

Huomaan olevani osittain ymmärtänyt muutaman säännön väärin, mutta eikö jos pelaa vaikka mahdollisimman vanhaksi Ässien u20 joukkueessa ja ei pääse liigaan mukaan ja sitten lähde D1 yliopistosarjaan niin saa parin vuoden edun Amerikkalaisia ensimmäisen vuoden pelaajia vastaan? Vähän sama kuin Selänne myöhään NHL:ään. Toki pieni mahdollisuus käytännössä, mutta näin teoreettisesti.

 

[Bread Boy]

Ei taida tuon NCAA sarjan dominointi olla niin helppoa kuin kuvittelet. NCAA:han toimii ns. amatööri perusteella eli jos olet pelannut pelinkin esim tässä tapauksessa kotoisessa Liigassa et ole kelpuutettu enää tuohon sarjaan pelaajaksi.

Säännöt eivät vissiin kuitenkaan ole ihan mustavalkoisia, sillä esim. Vancouverin ruotsalainen ykköskierroksen varaus Tom Willander pelasi yhden pelin AIK:n paidassa Allsvenskania sekä 2 peliä Röglessä SHL:ää ennen siirtymistään Bostonin yliopistoon viime kaudeksi.

 

[Yost]

Nyt taisi unohtua Miko Matikkan mestaruus viime kaudelta Denverin paidassa.

Unohtui. Kiitos korjauksesta.

 

[Bobby_4]

Säännöt eivät vissiin kuitenkaan ole ihan mustavalkoisia, sillä esim. Vancouverin ruotsalainen ykköskierroksen varaus Tom Willander pelasi yhden pelin AIK:n paidassa Allsvenskania sekä 2 peliä Röglessä SHL:ää ennen siirtymistään Bostonin yliopistoon viime kaudeksi.

Juu, tuo ei ole mustavalkoista. Se, että on pelannut ns. "ammattilaisena" ei tarkoita totaalista pääsykieltoa, vaan nykyään niistä ammattilaisena pelatuista peleistä saattaa tulla sanktiota esim. tietyn ajanjakson kestävä karenssi/pelikielto.

Tämäkin käytäntö on vuosien varrella elänyt ja muuttunut. Aiemmin vuosikymmen pari sitten pystyi perustelemaan, että ammattipelit on olleet ns. junnusopimuksilla ja ei ole juurikaan maksettu palkkaa, ainoastaan kulukorvauksia, jolloin pääsi pelaamaan NCAA:han suoraan.

 

[RetroRenttu]

Huomaan olevani osittain ymmärtänyt muutaman säännön väärin, mutta eikö jos pelaa vaikka mahdollisimman vanhaksi Ässien u20 joukkueessa ja ei pääse liigaan mukaan ja sitten lähde D1 yliopistosarjaan niin saa parin vuoden edun Amerikkalaisia ensimmäisen vuoden pelaajia vastaan? Vähän sama kuin Selänne myöhään NHL:ään. Toki pieni mahdollisuus käytännössä, mutta näin teoreettisesti.

Kyllähän tuo varmasti on käytännössä ihan mahdollista. Itse vain mietin mikä idea olis ns jarruttaa tuota NCAA:han lähtöä?

Jos miettii esimerkin kautta kahta 22-vuotiasta pelaajaa. Toinen pelannut kolme vuotta D1 tason sarjaa jenkeissä ja toinen vasta yhden ja sitä ennen kaksi kautta kotimasta U20 sarjaa. Voisin veikata, että näistä ensinmäinen olisi kirjoitettu amerikkalaisten scoutien papereihin suuremmilla kirjaimilla.

Mieleen tuli myös ajatus siitä, että miksi jääkiekon puolella ammattilaisuutta tavoitteleva pelaaja käyttäisi suunnitelmallisesti hyviä ammattilais ikävuosia yliopistosarjassa määräänsä enempää?  Voisin veikkailla, että ns myöhemmällä iällä tehdyt huipputehot NCAA:ssa eivät kuitenkaan poikisi semmoista sopimusta millä esimerkiksi kirisi 3-4 kautta ammattilaisena pelanneen ikätoverin tulot.

Tietenkin jokainen pelaaja on omanlaisensa ja reittejä huipulle on monia. Olisihan tuo mielenkiintoista nähdä tämmöinen ns varttuneempi suomalais lähtijäkin ja nähdä kiekkoilijan urapolku sitä kautta.

 

[mas59]

Jos on koulunsa pahin kiusaaja niin kannattaa mennä Kanadan juniorisarjoihin. Muuten henkisen kasvun takia on parempi pysyä poissa sieltä. NCAA on aikuisten sarja johon voi mennä missä iässä vain . Olen Ihmetellyt miksi juuri ja juuri mestiksen rajallat olevat lukion hyvin suorittaneet eivät mene sinne pikkuisen myöhemmin kun nyt saa olla henkilökohtaisia sponsoreitakin. Saisi hyvät näytöt junnuja vastaan kun suurin osa on 18-21 vuotiaita .

NCAA on kyllä ikärajattu. Kun täyttää 25 niin on ulkona.. Ja yliopisto kestää 4 vuotta samoin kuin osallistumisoikeus. Vain High School eli suomalaisittain Ylioppilaaksi valmistunut pääsee sisään. Eli ei sinne Suomesta pääse kuin ikähaarukassa 18-20 aloittamaan.
NCAA on niin monta eri divisioona ja ei tasoja. Alimmat ovat tasottomia, mutta kivoja pelailla.. Parhaat ovat Suomen liigaa kovempia.
Lisäksi vain fiksuimmat voivat päästä parhaisiin joukkueisiin ja jos koulu ei suju niin kentälle ei ole asiaa edes harjoituksiin.
Yliopistojen akateemisissa vaatimuksissa on erittäin suuria eroja myös

 

[Kelju K. Kojootti]

Lisäksi vain fiksuimmat voivat päästä parhaisiin joukkueisiin ja jos koulu ei suju niin kentälle ei ole asiaa edes harjoituksiin.
Yliopistojen akateemisissa vaatimuksissa on erittäin suuria eroja myös

Tuosta akateemisesta vaatimustasosta on varmaan vaikea sanoa. Olen kuullut parilta eri yliopistossa pelanneelta, että heillä ei paljon koulun käyntiä vahdattu. Osasyynä lienee se, että urheilujoukkueet ovat niin iso näyteikkuna koululle, että pelaajien rekry voi vaikeutua, jos vaaditaan liikaa. Toki koulu oli pitänyt hoitaa, mutta ei ollut tarvinnut isommin sykkiä, vaikka jo kielitaoidonkin vuoksi suomipoika oli ollut takamatkalla. Mutta toisenlaisiakin tarinoita olen kuullut. Eli riippunee hyvin paljon yliopistosta.

Joka tapauksessa on hienoa, että yhä useampi suomijunnu tuon reitin valitsee!

 

[Mängimies]

Joka tapauksessa on hienoa, että yhä useampi suomijunnu tuon reitin valitsee!

Onko tähän jotain faktaa? Siis, että onko suomalaispelaajien määrä NCAA:n alaisissa sarjoissa nousussa?