Mainos

Jukurit kaudella 2016–2017

  • 246 950
  • 912

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
M.Koivisto odotetusti Leijoniin Venäjän EHT:lle.

Toistan jo reilu kuukausi sitten kirjoittamani:
M.Koivisto hankittiin ehdottomaksi kärkipakiksi, ja on lunastanut odotukset täysin. Mies on ottanut seuraavan stepin urallaan ja on vakavasti ottaen erittäin lähellä kansainvälisen pelin vaatimusten täyttymistä. Yhdessäkään pelitilanneroolissa (ja näiden 12 teknisessä pelitaidossa) ei ole isoja puutteita.
 
Suosikkijoukkue
Päätykatsomoiden kiekko-oraakkelit
Lauantain 10.12 joulukalenterissa selvinnee, jatkaako #10 ensi kaudellakin. Pahasti vain näyttää omaan silmään, että pelkkä kokemus ei riitä enää tämänkään kauden peleissä. Ohipelejä tulee kaikille, mutta Mako on valitettavasti ollut heikoimpien pelaajien joukossa lähes pelissä kuin pelissä ja TPS -peli alleviivasi tätä. Kolme karmaisevaa syöttövirhettä omalla alueella, useampi paha oman miehen unohdus ja jos en ihan väärin nähnyt kuka makasi maaliviivalla toisessa niin jäällä molempien 5v5 takaiskumaalien aikana, joista ensimmäinen vielä täysin omaan piikkiin. Pakkeja olisi reservissä ja esim. Auvinen voisi olla toimiva vaihtoehto, mutta taitaa C:n penkittäminen olla liian iso liike. Toivotaan, että Mako löytää taas riittävän tason nyt joulutauon aikana, isoa tarvetta olisi keväällä toisellekin liikkuvalle kiekolliselle pakille.
 

Harppa-setä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Voittaminen on yleisesti ottaen mukavampaa kuin häviäminen.

Mutta kyllä miua kirvelee tollaiset tappiot... Tepsi sai kaksi täydellistä lahjaa. Vai paketointi puuttui :)

Onko kukaan tehnyt tilastoa kuinka monta matsia on hävitty sillä että kaadutaan alimpana miehenä tai syötetään viholliselle lapaan oman maalin edessä?
 

Gameson

Jäsen
Voittaminen on yleisesti ottaen mukavampaa kuin häviäminen.

Mutta kyllä miua kirvelee tollaiset tappiot... Tepsi sai kaksi täydellistä lahjaa. Vai paketointi puuttui :)

Täydellisiä lahjojahan nuo TPSn maalit olivat. Hämmentävän huonosti pelaa pakkipari Kauppinen-Piipponen tällä hetkellä. Ehkä muutamat vapautukset treeneistä voisivat tuoda Kauppiselle uusia jalkoja, myös Piipponen on ollut välillä hukassa. M. Koivistolla taas näkyi ehkä väsymys tuossa viimeisessä maalissa, ei noita kiekonmenetyksiä oikein skarppina tule.

Todella ikävästi Jukurit aina passivoituu kolmannessa erässä johtoasemassa. Hyökkäyspelaaminen loppui täysin ja ei tuo Budishkaan väläyttänyt tuolla jäähyllään, mutta onhan se selvää, että näille ulkomaalaispelaajille tulee myös huonoja jaksoja.

Alivoimalla saa muuten auttaa sitä maalivahtia sen verran, että häiritsee maskimiestä sen verran, ettei ole kokoajan linjalla. Ikävä kyllä Thorellin kolmannessa maalissa Rajaniemi ei nähnyt yhtään mitään. Myös muissa tilanteissa Rajaniemi jätettiin yksin.

Katsotaan, jos nämä pelit kääntyisivät taas joskus voitoksi.
 

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Ohipelejä tulee kaikille, mutta Mako on valitettavasti ollut heikoimpien pelaajien joukossa lähes pelissä kuin pelissä
Älä nyt ylireagoi kuitenkaan. Pelissä kuin pelissä? Mako on ollut alkukaudesta joukkueen ja Liigan parhaita kiekollisia pakkeja ja on sitä siitäkin huolimatta, että edelliset 6-7 peliä on mennyt aivan kuutamolla Piipposen kanssa. Penkitys on ihan hyvä vaihtoehto, vähintäänkin tuon pakkiparin hetkellinen rikkominen.

Mutta ei tämä keskustelu nyt tuleviin kausiin liity mitenkään. Mainitsemasi Kauppisen virheet (joita eittämättä on viime aikoina tullut) ovat sellaisia vääriä valintoja pelin sisällä. Kauppinenhan puolustaa kiekollista hyvin (laitojen lähellä työskentely on suorastaan fantastista), pysyy pääsääntöisesti kiekottoman puolustavalla puolella, luisteleekin suhteellisen virkeästi ja kiekolliset taidot, pelinluku mukaanlukien, tiedetään (basic lajitaidot kunnossa). Viimeaikojen virheet ovat olleet enemmän tilanteen tunnistamisessa ja yhteispelissä muun viisikon/pakkiparin kanssa. Merkataan "huonoa" miestä, syötetään mihin sattuu, ylipäätäänkään "ei tiedetä mitä seuraavaksi pitäisi tehdä"; nämä ovat sellaisia yleisen hukassa olemisen merkkejä, jotka juontuvat tietystä henkisestä tilasta ennemmin kuin vanhuudesta/taitojen riittämättömyydestä (vaikka tekniikan rajoittuneisuus tälle paniikille altistaakin). Eivät Kauppisen ja Piipposen taidot ole muutamassa viikossa mihinkään kadonneet, mutta kun tuntee olevansa hukassa, on hukassa, ja kun vielä molemmat pakit ovat hukassa ja kemiatkin ovat hukassa, niin silloin ollaan hukassa. Kyllä tämä vielä tästä aukeaa, tavalla tai toisella.

Itse peli tänään oli ihan omalla hyvällä tasolla miekkailua, mutta kolmannessa erässä pelko ohjasi päivänselvästi taas siihen minuuttien laskemiseen. On huono merkki, kun pelaajien ratkaisuista alkaa aistia tämän laskemisen ("enää 14min jäljellä" jne.). Kolmansia eriä pitäisi pystyä tai ainakin pyrkiä komentamaan siinä missä muitakin.

Henritiuksen kentältä loistava peli. Erinomaista päätypelaamista, joka johti mm. Jukurien tasoitusmaaliin päättyneeseen jatkumoon. Tosin kolmannessa erässä tärkeillä hetkillä pari huonoa ratkaisua niin Henritiukselta kuin Lähteeltäkin.

Näin "kannattajan" näkökulmasta vituttaa sikäli, että kolmannen erän passivoitumisen ja mustanpuhuvan enteilyn jälkeenkin tuossa oli aivan selvät paikat niistää ratkaisu. Peli nyt vaan on tällaista. Keskiviikkona uusi yritys.
 
Viimeksi muokattu:

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Komppaan paraspelaajaa tuossa Mako-casessa. Muutama vaisumpi peli ei poista sitä tosiasiaa, että kapteeni on vetänyt tähän asti helvetin hienon kauden. Harva pelaaja pystyy koko kauden pelaamaan maksimitasolla tai oikeastaan ei siihen pysty kukaan. Jokaisella tulee vaisumpia hetkiä pitkässä otteluruljanssissa. Näin se vaan menee. Erittäin kova ottelujakso on takana, ja suht kunnialla siitä selvittiin. Nyt koko joukkueelle tekee hyvää puhaltaa melkein viikko ja sen jälkeen on vielä kolme rutistusta ennen RD:n facebook ilmestymistä.....
 

juurihoito

Jäsen
Suosikkijoukkue
NATO
Instagram kuvan perusteella ei ole kyllä Asplund ihan heti palaamassa kokoonpanoon. Aika pahan näköinen silmävamma näyttäisi olevan. Miten lie tuli?
 

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Katsaus farmin puolelle? Laakkonen löytänyt hyvän vireen, eilen teki molemmat IPK:n maalit, Auvinen 0+2. Edellisessä ottelussa Lekiä vastaan Laakkonen teki yhden. Kumpulaiselle ko. ottelu oli toinen IPK:ssa, ja pistehanat avautui tehoin 0+2. Eilen ei ollut kokoonpanossa. Puolustajista nyt on parin ottelun tilastoilla turha sanoa mitään, tosin Vaarasuon saldot painuvat pakkaselle sen verran jäätävällä tahdilla, että unisimmatkin alkavat ymmärtää pelin hengen.

Katsaus vielä maajoukkueeseen? En ehtinyt nähdä kuin ensimmäisen erän, mutta ne muutamat vaihdot olivat tuttua Koivistoa. Siis kansainvälisen tason pelaamista. Ei yhtään virhettä PAPPissa, uskalsi tarjota itseään niin hyökkäys- kuin puolustusalueella ja pystyi avaamaan pelin paineistettuun keskustaan. Paljon valmiimpi pelaamaan kuin nyt vaikkapa Sportin Gröndahl. No, tämä tosiaan pelkän ensimmäisen erän ja muutaman vaihdon perusteella; toisaalta liigapelit yksinään ovat osoittaneet, että Koivisto on pelaamassa itseään EHT-tason pelaajaksi.
 
Viimeksi muokattu:

Gameson

Jäsen
Täytynee myöntää, että Vaarasuon taso on tippunut rajusti sitten parissa vuodessa, jolloin mahtui Liigassa jopa HIFK:n kokoonpanoon. Loukkaantumisten myötä, mutta kuitenkin.

Täytyy kyllä toivoa, että Miika Koivistolle saataisiin jatko sorvattua. Erittäin tärkeä pelaaja joukkueelle. Jo SaiPa pelissä näkyi se aukko, minkä Koivisto jätti kiekollisella pelaamisellaan. Varmaa ja hyvää tekemistä. Hienoa, että Laakkonen, Auvinen ja kumppanit ovat onnistuneet farmissa. Saa nähdä, pääsevätkö kokoonpanoon esim. Vaasassa?

Mites arvon palstaveljet näkevät sen, että hyökkäyksessä ketjut ovat hyvin vakiintuneita? Totta kai ymmärrän, että ihan hyvin kauden aikana toimineita tutkapareja, kuten Roine-Asplund ja H. Koivisto-Tallberg ei ehkä kannata erottaa, mutta voisiko pieni sekoitus ketjuissa herätellä ja piristää hyökkäyssuuntaan?
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Kokoonpanossa on jonkinasteista herättelyä tänään. Norja pelaa maalissa, Auvinen on Karalahden pakkiparina, Laakkonen kolmosen laidassa ja Kumpulainen nelosessa. Sipiläinen on pudonnut 13. hyökkääjäksi. Jopi Kalliola puuttuu. Jopi sai kiekosta suht kovaa viime pelin kolmannessa erässä, liekö se syy poissaoloon. Ykkös- ja kakkoskentät on entisellään.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Auvinen Karalahti pakkipari...voi olla mielenkiintoinen, tosin voihan Auvisen "höntyilyt" ja pelinlukukin olla parantuneet. Fyysisyydestä pisteet.
Auvinen on itse asiassa ollut muutamassa pelaamassa ottelussaan todella hyvä. Ei nyt varmaankaan mitenkään absoluuttisen maaginen, mutta (hieman samoin kuin Karalahdenkin tapauksessa) esiintynyt tuossa pakistossa edukseen. Voi olla että siitä saatiin Mikkeliin puoli-ilmaiseksi hiomaton timantti ja mukavasti aikaa hioa vielä parikin vuotta.
 
Nuorempi Karalahti sen verran vieras tuttavuus, että ei siitä sen enempää. Mutta Hena Auvisen otteita vuosia seuranneena kirjoituksessa olikin aprikoitu onko Auvisen suurimmat puutteet kehittyneet. Muut avut riittävät liigaan, mutta juurikin aiemmin vähän liian innokkaasti, mikähän nyt olisi oikea termi, vaikka "ylipelannut" itsensä usein ulos tilanteessa tai tehnyt puolustus pelaamisessa vääriä valintoja. HPK:n kaudelta todella karut miinuslukemat (tosin koko kerho ihan pirusti pakkasella sillä kaudella), mutta myös mm. Akatemiassa pakkien +/- tilastoissa aika kaukana. Tod. näk. halvalla varmasti tullut ja jos saanut/saa em. puutteisiin parannusta, saatte varmasti hyvän ja fyysisen allround pakin. Hyvää ja menestyksekästä jatkoa Henalle.
 
Viimeksi muokattu:

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Mielenkiintoinen tieto Auvisesta, pitääkin seurata kaverin pelaamista tarkemmalla silmällä. Onhan nuo miinusluvut kieltämättä karut eivätkä jätä sattumanvaraa.

Ensin pitää ymmärtää peliä, sitten pitää pystyä lukemaan pelitilannetta ja lopulta kyetä tekemään ratkaisut peliä edistävästi käytännössä. Siinäpä se pelikäsityksen pyhä kolminaisuus, jota Auvisenkin kanssa sitten pitää hioa.
 

mustaoranssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
En tullut vinoilemaan vaan asiallisesti kysymään että Jukurit viimeaikoina ollut ilmeisesti pelissä hyvin mukana? Nytkö ne marginaalit kääntyy väärään suuntaan mitä alku kaudesta? Meidän pistero kutistunut enää viiteen pisteeseen, tästähän saadaankin vielä tiukka mestis skaba
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
En tullut vinoilemaan vaan asiallisesti kysymään että Jukurit viimeaikoina ollut ilmeisesti pelissä hyvin mukana? Nytkö ne marginaalit kääntyy väärään suuntaan mitä alku kaudesta? Meidän pistero kutistunut enää viiteen pisteeseen, tästähän saadaankin vielä tiukka mestis skaba
Jaa'a. Itse olen pitänyt tietoista taukoa kaiken lätkän seuraamisesta (ja edellinen kotimatsikin tuli missattua kipeänä) mutta mitä nyt on nähnyt ja toisaalta viime matseista kuullut niin paikoista ei tehdä ja avauspeli on hanurista kun ainoastaan yksi pakki pystyy siedettävällä varmuudella antamaan sekä avaussyötön että pistämään viivalta muuallekin kuin kärkikarvaajan polkkareihin. Lisäksi rosterin kapeus tarkoittaa että ukot vetävät jo nyt hapoilla matsien aluista lähtien ja luonnollisesti paikoista ei tehdä silloin alkuvaiheissa pelejä kun usein on ollut hyvä pyöritys päällä. Tässä suossa kun tiimi on niin tuntuu lähes varmalta että vuoden -16 pisteet on Jukurit jo saanut ja ehkä ensi vuonna paremmalla draivilla uudestaan. Vahvistuksia tuo kyllä huutaa sekä sinne hyökkääjiin että olisi tuoreita jalkoja ja etenkin ihan helvetisti pakistoon että olisi M. Koiviston lisäksi joku muukin kuka saa kiekkoa eteenpäin tuloksekkaasti. Tahtoisikohan Ahonen palata Mikkeliin...

Itse sympatiseeraan mestisnousukkaita ja itäsuomalaisia/kaakonkulman joukkueita yleisemmin joten mielestäni ihan mukavaa että KooKoon kanssa pääsee kähisemään samoista sijoista. Ikävää vaan että se on vaan tapahtunut Jukureiden joulukuun mahalaskun myötä.

edit. Ja sen verran mainittava että tällä hetkellä jos ei vastustajajoukkue Jukureita voita niin kyseessä on vähintään tuottamuksellinen huolimattomuus valmennuksen osalta tai pelaajat ovat kännissä. Pakistoon kannattaa iskeä vaikka kolmella karvaajalla näennäisesti isolla riskillä, sieltä tulee 99% varmuudella paniikkiratkaisu ja maalipaikka lahjoitetaan vastustajalle. 100 % varmuudella kiekkoa ei ainakaan saada karvaajien ohi omille pelaajille jotka pääsisivät vastaiskuun.

edit2. Tosin unohtuu aina että tämän kauden tarkoitus on ainoastaan valmistaa joukkuetta tuleville liigakausille, mitä silmälläpitäen esimerkiksi niitä kahteen suuntaan pelivalmiita pakkeja ei vaan ole mitään järkeä hankkia, vaan kasvattaa itse juuri näistä karalahdista ja auvisista keillä ei pitäisi statistiikan perusteella olla mitään asiaa liigajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon. Tavallaan Jukureiden tekemistä seuratessa pitäisi siis muistaa asennoitua siten että tämä on harkkakautta kevääseen asti ja kaikki tulos on plussaa. Ensi syksystä lähtien saa sitten jo vituttaa enemmän huonot viimeistelyt ja heikot henkilötason ratkaisut joihin muuten ainakin näennäisen hyvätkin pelit kaatuvat.
 
Viimeksi muokattu:

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
mutta mitä nyt on nähnyt ja toisaalta viime matseista kuullut niin paikoista ei tehdä ja avauspeli on hanurista kun ainoastaan yksi pakki pystyy siedettävällä varmuudella antamaan sekä avaussyötön että pistämään viivalta muuallekin kuin kärkikarvaajan polkkareihin
Totuuden palasia, mutta pyöritellään eri näkökulmista.

Ensinnäkin, tehokkuudesta puhutaan aivan liikaa, se on sellainen perusvarma syntipukki tilanteeseen kuin tilanteeseen. Jukurien ja vastustajan maalipaikkojen suhde ei todellakaan ole ollut niin suuri, että sillä voitaisiin perustella mitään. Jukureilla on keskimääräistä vähemmän yksilötaitoa, joka laskee tehokkuutta joka tapauksessa. Yleisesti ottaen; jokainen pelaaja haluaa ja yrittää tehdä maalipaikassa maalin.

Avauspelaamista en nostaisi noin isoon rooliin, vaikka olen sen ongelmista monesta suunnasta kuullut. Jukurit on alkukaudella avannut peliä huomattavasti keskimääräistä liigajoukkuetta laadukkaammin. Tämä etu ei ole tullut yksilötaidosta vaan pelin rakenteesta; kun pelin rytmi on ollut oikea, pakiston yksilötaito on riittänyt aivan hyvin laadukkaaseen avauspelaamiseen. Kun rakenne sitten on väärä, kun vastustaja pystyy antamaan painetta ja kun oma viisikko on väärässä rytmissä, alkaa pakki kummasti näyttämään huonommalta. Ei Jukurien pakiston taidoissa mitään vikaa ole, samat miehet siellä on kuin alkukaudellakin.

Fakta on nyt se, että Jukurit on hävinnyt viimeisistä kymmenestä pelistä kahdeksan. Tehokkuudesta voidaan aina etsiä syy, pelin rakenne ei koskaan ole tarpeeksi hyvä eikä varsinkaan pelaajien yksilötaito. Petollista on, että nämä kaikki edellämainitut kätkevät usein sisäänsä the ison ongelman; henkisen tilan. Kun hetken aikaa rauhassa kelaa "tarinaa" taaksepäin, vähintään tuonne Lukko-murskavoiton aikoihin, alkaa aistia selvän henkisen ulospuhalluksen - Urheilulehti oli kuin olikin oikeassa.

Ilmiselvä lähtökohta kauteen oli, että Jukurien pitää lähestyä jokaista ottelua kuin se olisi finaalin game seven. Ja nyt käsi sydämelle; pystyikö joukkue teidän mielestänne tuohon tavoitteeseen taannoisessa otteluruuhkassa? Oma näkemys on, että henkiset voimavarat hiipuivat - juuri kuten Urheilulehti ennusti - ja kaikessa hiljaisuudessa liu'uttiin kaikkensa antamisesta, pelirohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta sinne, minne negatiiviset ajatukset ohjasivat.

Lopuksi nostaisin vielä yhden pointin, joka mielestäni kuvaa viimeaikojen Jukurijoukkuetta terävimmillään: pelirohkeus johtoasemassa. On iso ero siinä, halutaanko voittaa vai halutaanko välttää tappio. Risto Dufvassa on aina näkynyt ja näkyy edelleen se, että hänen filosofiassaan on kolmansien erien johtoasemassa parempi pelätä pelaamista kuin pelata peliä edistävästi (johon liittyy tiettyjä riskejä). Dufva valitsee mieluummin pelon kuin rohkeuden. Mieluummin antautumisen vastustajan hallinnalle kuin yrityksen määrätä pelin hallinnasta loppuun saakka. Muutamalla kerralla paskat on mennyt housuun niin että sen on nähnyt yläparvelle saakka, joissain otteluissa dufvalaisen ajattelun malli on näkynyt vain yksittäisissä, mutta peliä huonoon suuntaan kääntävissä ratkaisuissa. Pelon voimalle on vaikea tehdä mitään, kun ne ajatukset ovat mieleen päässeet. Dufvan Jukureille pahaaenteilevin tilanne on viime aikoina ollut yhden maalin johto päätöserään lähdettäessä. Siinä on valmennuksella peiliin katsomisen paikka. Rohkeus kasvattaa, pelko ei. Tuloksen se saattaa joskus tuoda, mutta luun jäädessä käteen.. Mitään ei jää käteen.

Yhtä kaikki. Joukkueessa on aivan tarpeeksi yksilötaitoa; pelin rakenne on alkukaudesta ollut KalPan, HPK:n ja Tapparan rinnalla sarjan parasta. Viime aikoina tietyt pelaajat ovat pelanneet huonosti, eikä yhteinen viisikon rakenne ole tätä tukenut. Mutta edelleen: pelaajien taidot eivät ole hävinneet, eikä valmennus ehdoin tahdoin ole halunnut viedä taktista peliä siihen järjettömyyteen, jota muutamassa pelissä on huonoimmilla hetkillä nähty. Oma statement on, että loppysyksystä henkinen jaksaminen loppui. Näennäisesti oltiin mukana lähes koko ajan, joka edelleen kertoo joukkueen ja pelaamisen laadusta, mutta pienet henkiset asiat, kuten em. pelirohkeuden puute on ajanut näihin muutamaan tappioon. Varmasti myös fyysinen jaksaminen on ollut koetuksella, mutta niin se on jokaisella muullakin joukkueella.

Seuraavat viikot ovat tärkeää aikaa valmennuksellisesti. Viimeinen peli ennen joulutaukoa on tiistaina, ja siitä kuuden päivän päästä alkaa kevätkausi. Joululoma välissä. Ehditäänkö tuossa millään tavalla analysoida syksyä tai nollata viimeaikaisia tapahtumia, vaikea sanoa. 26.12. alkaa jakso, jolloin on tammikuun loppuun saakka pelejä pelien perään. Ollaan vaarallisilla vesillä, jos tuolle ottelurumballe lähdettäessä ei olla saatu rivejä täydelliseen iskuun. Pitää uskaltaa sanoa ääneen sekin, että jos lukot menevät kunnolla päälle, on tällä joukkueella pitkänkin tappioputken mahdollisuus olemassa. Tämän kaiken pitäisi olla Dufvan vahvuusaluetta, joten tarkkaavaisina seuraamme. Tarina jatkuu, kuten jo pikkuisen kliseinen heimolausahdus kuuluu.
 
Viimeksi muokattu:

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Täsmälleen samaa mieltä kanssasi @paraspelaaja . Joukkueen piti pelata joka ilta "paras yhdestä", mutta ymmärrettävästi tuo on sekä fyysisesti että henkisesti aivan tolkuttoman kuluttavaa ja tuossa tilanteessa jos tulee päälle henkinen lukko muutaman epäonnistuneen pelin takia (ja ne epäonnistumisetkin sen takia että hyvä olo on hiipinyt puseroon ja näin ollen se vastaisku koetaan vielä tulevan kunnolla vastapalloon) niin pitkän romahduksen riski on erittäinkin todellinen. Yksilötaito on luonnollisesti vähintään samalla tasolla kuin kauden alussa (ja kehityskelpoisimmilla pelaajilla jopa huomattavasti korkeampi, huom #3), mutta viimeistelyssä on mielestäni ollut taas sellainen vaihde päällä että tuska on käsinkosketeltava. Näkisin että romahduksen alkusysäys oli itsenäisyyspäivän aaton Kärpät -matsi* ja etenkin sen kaksi ensimmäistä erää. Piitulaisen haastattelusta huolimatta väittäisin että Jukureilla oli ensimmäiseen erään muutamakin paikka iskeä maaleja (3-4 kertaa pomppi vierasmaalilla tuloksetta), mutta kuparisen rikkoutuminen söi. Tasoitusmaaliin asti henki oli kova, mutta jostain syystä kaikki lataus purkaantui tasoitukseen kun siitä olisi nimenomaan pitänyt saada lisää energiaa omaan tekemiseen ja Kärppien siirtyminen pikavauhtia jälleen johtoon aloitti koko korttitalon romahtamisen. Sinänsä koko ottelu oli selitettävissä täysin ymmärrettäväksi ja lukematkin olivat rumemmat kuin olisi tarvinnut olla, mutta joukkueen sen hetkiseen henkiseen tilaan vaikutus oli (ja ikävä kyllä on edelleen) murhaava.

*Tai kauemmas jos mennään niin murskavoitto Lukosta, sen jälkeen ei ole kokonaisvaltaisesti onnistuneita otteluita liiemmin vyön alle tullut ja oikeastaan jo sitä ottelua edeltäneessä matsissa HPK:ta vastaan täysi pistepotti hukattiin fokuksen katoamiseen minuutti ennen ottelun päättymistä.
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
edit. Ja sen verran mainittava että tällä hetkellä jos ei vastustajajoukkue Jukureita voita niin kyseessä on vähintään tuottamuksellinen huolimattomuus valmennuksen osalta tai pelaajat ovat kännissä. Pakistoon kannattaa iskeä vaikka kolmella karvaajalla näennäisesti isolla riskillä, sieltä tulee 99% varmuudella paniikkiratkaisu ja maalipaikka lahjoitetaan vastustajalle. 100 % varmuudella kiekkoa ei ainakaan saada karvaajien ohi omille pelaajille jotka pääsisivät vastaiskuun.

Aika kovia päätelmiä vetelet. Katsoitko esim. Oulun pelin? Minä en ole läheskään tai en oikeastaan yhtään huolissani niin kuin täällä muut tuntuu olevan. Samanlainen vaihe oli jo aiemmin syksyllä (5 tappiota putkeen). Silloinkaan ei saatu hyvistäkään paikoista kiekkoa maaliin, ja samaa oiretta on ollut nyt viime peleissä. Edellisessä pelissä Kärpät oli ihan kaksi erää ja alun kolmattakin ihan Jukureiden tossun alla, ja Viikinkipaidat vei peliä välillä ihan näytöstyyliin. Kiekot paremmalla prosentilla sisään, ja tarina jatkuu taas hyvin myönteisissä merkeissä. Ja aina on hyvä muistutta itseään, että kaikki yli jumbosijan on plussaa.. eikös sitä vähän siltä pohjalta kauteen lähdetty?
 

keskipohja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se Spårt joka ei vielä ole olemassakaan.
Katsaus farmin puolelle? Laakkonen löytänyt hyvän vireen, eilen teki molemmat IPK:n maalit, Auvinen 0+2. Edellisessä ottelussa Lekiä vastaan Laakkonen teki yhden. Kumpulaiselle ko. ottelu oli toinen IPK:ssa, ja pistehanat avautui tehoin 0+2. Eilen ei ollut kokoonpanossa. Puolustajista nyt on parin ottelun tilastoilla turha sanoa mitään, tosin Vaarasuon saldot painuvat pakkaselle sen verran jäätävällä tahdilla, että unisimmatkin alkavat ymmärtää pelin hengen.

Katsaus vielä maajoukkueeseen? En ehtinyt nähdä kuin ensimmäisen erän, mutta ne muutamat vaihdot olivat tuttua Koivistoa. Siis kansainvälisen tason pelaamista. Ei yhtään virhettä PAPPissa, uskalsi tarjota itseään niin hyökkäys- kuin puolustusalueella ja pystyi avaamaan pelin paineistettuun keskustaan. Paljon valmiimpi pelaamaan kuin nyt vaikkapa Sportin Gröndahl. No, tämä tosiaan pelkän ensimmäisen erän ja muutaman vaihdon perusteella; toisaalta liigapelit yksinään ovat osoittaneet, että Koivisto on pelaamassa itseään EHT-tason pelaajaksi.
No joo....Sporttilaisia ovat molemmat,entisiä,nykyisiä sekä tulevia :-)
 

Tuusa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Mulla oli ennen Liiga kauden alkua omissa ajatuksissa yhtenä tavoitteena, että Jukurit voittaa jokaisen joukkueen ainakin kerran. Tähän mennessä (32 kierrosta) ovat Tappara, KalPa, Lukko, Ässät, HIFK, Ilves, Pelicans, JYP, KooKoo ja Sport saatu nurin, osa parikin kertaa. HPK, TPS, Kärpät ja SaiPa ovat vielä selättämättä. Siinä voisi olla yksi tavoite loppukaudelle... Jos voittoja miettii, niin TOP3 voittojen oma lista on ensimmäinen voitto Liigassa (KalPa 4-2 17.9.), HIFK (1-2, 29.9.) ja Tappara (2-1, 27.10.). Tiistainen Sport -voitto toivottavasti osoittautuu jatkossa uuden voittoputken aloittajaksi..

Yläkanttiin on menty siihen nähden mitä odotin. Mikäs siinä.. antaa mennä vaan.
 
Suosikkijoukkue
Päätykatsomoiden kiekko-oraakkelit
Sijoitus 14 oli ennen kautta hyvä reaistinen tavoite omasta mielestäni. Muidenkin joukkueiden pelitavat alkavat loksahtaa kohdilleen, joukkueet vahvistuvat ja vemppaosastot tyhjenevät eikä vastaan luistele enää huonosti valmistautuneita joukkueita. Kun alkuinnostuksesta ja pelitavasta ei saa enää merkittävää etua, pelaajien laatu ja henkilökohtaiset ominaisuudet nousevat entistä suurempaan rooliin ja hienoista kasvutarinoista huolimatta sillä osastolla ollaan edelleen osittain takamatkalla. Toivottavasti olen väärässä, mutta nyt sanoisin, että sijoitus tullee olemaan 11-12, mikä sekin olisi lähtökohdat ja odotukset huomioon ottaen erittäin hyvä.

Olisikos jollakulla aikaa ja innostuneisuutta raapustaa pelaajien joulutodistukset tänne ruodittaviksi?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös