Hieno kirjoitus mendietalta. Oma ymmärrykseni jääkiekon taktisesta puolesta ei valitettavasti ole yhtä syvällistä, joten en voi sanoa olevani samaa tai eri mieltä, mutta ei tuossa ainakaan mitään ristiriitaisuuksia ole oman näkemysmaailmani kanssa.
Korostamisen arvoista lienee se, että Jukurit ei ole tällä kaudella paperilla ihan yhtä vahva kuin aiempina kausina, joten siitä johtunee pitkälti se, että tämä kausi on ollut tiukempi. Perustaitotaso on kuitenkin kaiken lähtökohta.
Parina aiempana kautena Jukurit on ollut paperilla kiistatta sarjan paras joukkue, mutta nyt se ei sitä ole. Hermes, KalPa ja Sport pyörivät ihan tasoissa, ja ennen kuin Ville Hyrkäs ja Jussi Timonen toivat lisää kiekollista osaamista mikkeliläisten alakertaan, Jukurit jopa hävisi KalPalle paperilla.
Kun runkosarjan tuloksia katsoo, melkein voisi päätellä, että Jukureiden tasapaksun hyvä suoritustaso on se tekijä, joka runkosarjan voiton mahdollisesti sarvipäille ratkaisee. KalPan peli on ailahdellut enemmän.
Pudotuspelejä ajatellen voisi kai olettaa mendietan näkemystä myötäillen, että Jukurit tulee olemaan pelisysteeminsä myötä yllätyksettömän vahva. Haastajilla on ehkä luovemman pelityylin ansiosta mahdollisuus olla kaiken natsatessa Jukureita vahvempi, mutta jos joku menee pieleen, poimii Jukurit konemaisella varmuudella hedelmän.
Lopuksi yksi epäilys.
Onko varmasti näin? Pahaa pelkään, että nykyjääkiekossa se riskin ottaja tekee virheen, ja voittomaali tulee sen virheen seurauksena. Eli ottelua tai mestaruutta ei ratkaista upealla suorituksella, vaan yksinkertaisesti hyödyntämällä vastustajan virhe. Ainakin viime vuotisen Mestiksen loppuratkaisun perusteella. Jukurithan ei hävinnyt kertaakaan jatkoajalla.
Tänä keväänä taisto on tosin kovempi ja tasaisempi. Kenties Jukureiden tasavahva suoritus ei riitä, jos Hermes (ehkä kaikkein vahvin tällä hetkellä) vaan on vielä parempi. Miksei KalPakin. Tai Sport. Muihin en usko.
(Toisaalta, ketä kiinnostaa? Kaikkihan ne jatkavat samassa sarjassa. Toista se on karsintapeleissä...)
Korostamisen arvoista lienee se, että Jukurit ei ole tällä kaudella paperilla ihan yhtä vahva kuin aiempina kausina, joten siitä johtunee pitkälti se, että tämä kausi on ollut tiukempi. Perustaitotaso on kuitenkin kaiken lähtökohta.
Parina aiempana kautena Jukurit on ollut paperilla kiistatta sarjan paras joukkue, mutta nyt se ei sitä ole. Hermes, KalPa ja Sport pyörivät ihan tasoissa, ja ennen kuin Ville Hyrkäs ja Jussi Timonen toivat lisää kiekollista osaamista mikkeliläisten alakertaan, Jukurit jopa hävisi KalPalle paperilla.
Kun runkosarjan tuloksia katsoo, melkein voisi päätellä, että Jukureiden tasapaksun hyvä suoritustaso on se tekijä, joka runkosarjan voiton mahdollisesti sarvipäille ratkaisee. KalPan peli on ailahdellut enemmän.
Pudotuspelejä ajatellen voisi kai olettaa mendietan näkemystä myötäillen, että Jukurit tulee olemaan pelisysteeminsä myötä yllätyksettömän vahva. Haastajilla on ehkä luovemman pelityylin ansiosta mahdollisuus olla kaiken natsatessa Jukureita vahvempi, mutta jos joku menee pieleen, poimii Jukurit konemaisella varmuudella hedelmän.
Lopuksi yksi epäilys.
Viestin lähetti mendieta
Tiukat pelit kääntyy voitoksi nimenomaan tuolla riskin otolla.
Onko varmasti näin? Pahaa pelkään, että nykyjääkiekossa se riskin ottaja tekee virheen, ja voittomaali tulee sen virheen seurauksena. Eli ottelua tai mestaruutta ei ratkaista upealla suorituksella, vaan yksinkertaisesti hyödyntämällä vastustajan virhe. Ainakin viime vuotisen Mestiksen loppuratkaisun perusteella. Jukurithan ei hävinnyt kertaakaan jatkoajalla.
Tänä keväänä taisto on tosin kovempi ja tasaisempi. Kenties Jukureiden tasavahva suoritus ei riitä, jos Hermes (ehkä kaikkein vahvin tällä hetkellä) vaan on vielä parempi. Miksei KalPakin. Tai Sport. Muihin en usko.
(Toisaalta, ketä kiinnostaa? Kaikkihan ne jatkavat samassa sarjassa. Toista se on karsintapeleissä...)