Nyt olisi tosiaan melkoinen haaste Jukureilla, kun huomisen TuTo-tv-ottelun jälkeen tulisi pelata seuraavanakin päivänä pirteästi varmasti otteluun hurjalla latauksella tulevia Jokipoikia vastaan. Joen poikien kuuden ottelun kova voittoputki on kääntynyt kolmen ottelun tappioputkeksi, mutta sarvipäät ne vaan taivaltavat neljä voittoa allaan. TuTolla taas on allaan lupaavat voitot KooKoosta ja Jokipojista. Vieraissa joukkue on tosin laskujeni mukaan peräti yhdeksän ottelun tappioputkessa, joka alkoi juuri Mikkelistä. Molemmissa viikonlopun jukuriotteluissa onkin jännä nähdä, kumman osapuolen putki katkeaa.
Huhujen mukaan viikinkinutut olisivat lähtemässä aivan sataprosenttisella panoksella jo TuToa vastaan, joten voitto turkulaisia vastaan olisi todella tärkeä. Seuraavan päivän Joensuu-vierailussa joudutaan kuitenkin enemmän tai vähemmän taistelukannalle, koska on ilmiselvää, että tasaisesti eri kentällisten suhteen pelaava ja tuorein jaloin iltaan pääsevä jokipoikajoukkue tulee laittamaan liikkeellään Jukurit ahtaalle. Lauantai voi olla hyvinkin Jukurien viikonlopun koitoksista se vaikeampi.
Huomisen matsia analysoitaessa kiinnittyy huomio TuTon vaaralliseen ykkösnyrkkiin. Turkulaisten peli on nojannut vahvasti Tero Forsellin johtaman ykköskentän varaan, joskin aivan viime otteluissa olen ollut havaitsevinani venymistä myös muilta kentällisiltä. Avainkysymys on, jatkuuko TuTon tasainen koko joukkueen rynnistys. Pelkällä ykkösketjulla Toverit ei tule voittamaan, vaan joka kentälliseltä vaaditaan vahvaa panosta joukkueena hyvin pelaavia mikkeliläisiä vastaan.
Ja kuten Jatkoajan ennakkokin mainitsi, Jukurit on ollut tällä kaudella turkulaisia vastaan ylivoimalla kova. Viime otteluidenkin trendi on lupaava: on lauottu tilaisuuksista enemmän, mikä on johtanut luonnollisestikin useampiin maaleihin. Perjantai-illan huumassa ei voidakaan ylikorostaa turkulaispuolustuksen pitävyyden tärkeyttä, kun Jukurit tulee todennäköisesti antamaan heidän päätyynsä kovaa painetta kotiotteluilleensa tyypilliseen tapaan. Jukureiden tulee taas katsoa vastaiskut huolella ja muistaa pitää maltti matkassaan. Sport-ottelun kaltaisiin, edellisviestissäni mainitsemiin jäähyihin ei ole varaa, koska niistä tullaan rankaisemaan, kuten rankaistiin Vaasassa.
Mukavaa on, että Jukureiden jokaiselta viisikolta on alkanut löytyä enemmän virtaa ja hienoa oman roolin täyttämistä. Tosin Jormakka-Poukkula-vaihto tulee sekoittamaan hyvän sävelen löytänyttä Jukurien ykköskentällistä, ja kysymysmerkki on myös Kerälän panos. Vaasassa Kerälä oli vielä hieman pelikaveriensa kuvioista sekaisin, mutta löytänee pelimiehenä jo pian oman paikkansa. Poukkulalta odotan myös vahvaa kiekollista peliä, enkä pitäisi pisteitäkään viikonlopun otteluissa mahdottomuutena, jos hyvin lähtee natsaamaan.
Itsehän aion katsoa sekä huomenna Kalevankankaalla että lauantaina Mehtimäellä käytävät sarvipäiden esitykset. Todellinen härkäviikonloppu on luvassa, mutta jos nyt jatkettaisiin siitä, mihin edellislauantain hienolla Vaasan-vierailulla jäätiin, olisi mikkeliläisen elämä taas astetta helpompaa. Nyt siis vain taistelua ja tunnetta peliin!