Yksi oli joukosta poissa, kun joukkuetta Areenalla palkittiin. Yksi, joka ehdottomasti kiitoksensa ansaitsee.
Ketjun otsikossa näkyvä "Messias" on terminä aika vahva, mutta ei sitä voitane enää Rautakorven kohdalla hirveän ohi menevänä pitää, kun Tapparasta puhutaan. Neljännes vuosisadan ajan Rautakorven käden jälki on tavalla tai toisella ollut aina näkyvissä, kun Tapparalla on vahvemmin mennyt. Rautakorven valmentajana saavuttama yksi mestaruus ei niin kova saldo ole. Se on hieman jopa sääli, sillä se antaa lyömäaseen Rautakorpea vastaan. "Enemmän olisi pitänyt voittaa." "Viimeinen vaihde puuttuu robottikiekosta." Tasainen varmuus jolla Rautakorpi on vuodesta toiseen vienyt joukkueensa pudotuspeleihin, kovalla prosentilla mitalipeleihin, ansaitsee kuitenkin kiitoksensa. On jotenkin aivan käsittämätöntä, että Rautakorven valmennusvuosilla vaadittiin korona pitämään miehen joukkue pudotuspelien ulkopuolella, muuten aina pudotuspeleihin Liigassa. Totaaliset flopit loistavat poissaolollaan. Rautakorven joukkueiden kohdalla jopa hopeaan tai pronssiin päättyneitä kausia on pidetty vähintään pienoisena pettymyksenä, mikä kertonee paljon odotuksista.
Mutta se on tässä vaiheessa enää osa tarinaa. Rautakorpi on Tapparassa ollessaan tainnut aina olla "enemmän kuin valmentaja". Rautakorpi on tuonut mukanaan vaatimustason, joka on vaikuttanut muuallekin organisaatioon, ollut osaltaan kääntämässä koko organisaation suuntaa. Viimeisin ajanjakso tuolta kaudesta 2012-2013 alkaen on paras esimerkki siitä. Säälien ulkopuolisista sijoista pelaamaan ajautunut joukkue muuttui Rautakorven palatessa yhden kesän aikana. Mestaruuksia, finaaleita, yhdeksän kautta putkeen vähintään välieriin. Pelaajia on kehitetty, vahvoja joukkueita on herralle kasattu. Rautakorpi löysi Tapparalle valmentajan, joka on kyennyt joukkueen luotsaamaan mestariksi kolmesti. En tiedä paljonko Tapola ehti oppeja imemään Rautakorvelta, mutta tuskin se aivan merkityksettömäksi jäi.
Samaa vaatimustasoa herra tuntui jatkaneen UTJ:na. Ainakin toistaiseksi viimeiseksi Rautakorven meriitiksi Tapparassa jää Hakametsän viimeisen, Nokia Arenan ensimmäisen kauden joukkueen kasaaminen. 2022 mestarijoukkueen rakentaminen. Vahva joukkue jo alkujaan onnistuttiin kauden aikana vahvistamaan täsmähankinnoilla Luodon, Leskisen ja Savinaisen muodossa. Fanisuosikki Haapalan sivuuttaminen aiheutti kriittisiä äänenpainoja, mutta nekin lienevät nyt vaienneet. Kuten valmentajana, myös UTJ:na Rautakorpi haki voittoa tyylipisteiden sijaan. Sen seuraukset voitiin todistaa Nokia Arenalla summerin soidessa viidennen finaalin päätteeksi. Tappara keväällä 2022 oli äärimmäisen vahva joukkue. 12-3 saldo ei jätä sijaa jossittelulle.
Rautakorpi lienee edelleen ristiriitainen hahmo, joka kritiikkiä kerää sieltä täältä. Missä tyyliseikkojen vuoksi, missä jostain muista syistä johtuen. Ei herra virheetön ole ollut, vaan hutilyöntejä on koronasta lähtien matkaan osunut. Osa sitten hiukan pienempiä. Liiga kuitenkin kaipaa tunteita aiheuttavia persoonia, joten jotkut "varo ettei talos pala" -heitot voitaneen sivuuttaa.
Lienee kuitenkin aika kiittää ja toivottaa Rautakorvelle onnea uusiin haasteisiin. Kiittää, koska Rautakorpi on työnteollaan tuonut Tappara-yhteisölle aivan käsittämättömän paljon jo vuosikausien ajan. Kiitos kaikesta Jukka Rautakorpi, jälleen kerran.