Tähän nyt tietysti voisi kirjoitella ja uskotella itselleen ja muille mitä tahansa, mutta yksi asia mitä sivusta seuranneena ja 1+1 laskeneena on tullut mieleen:
Taisi ilmeisesti käydä, niin että tämä vanha kunnon Lakritsi oli pakattu uusiin hienoihin kääreihin, jossa mainostettiin, että tuote on sama, mutta maku on täysin uusi. Tuore ja raikas. Sellainen suunmukainen. Tätä ostopäätöstä kypsyteltiin, eikä tartuttu houkutukseen heti ensimmäisen kerran ohi kävellessään. Käveltiin ohi uudestaan ja taas aprikoitiin, että voiko todella olla, jotta vanhasta ja legendaarisesta lakritsista voisi saada jotain nykyaikaista ja trenditietoista makuelämystä. Ostopäätös lopulta tehtiin, kunnes ensimmäisen patukan jälkeen marssittiin kauppaan vielä muutaman kerran ja annettiin tuotteelle uusi mahdollisuus. Ehkä se siitä kun vähän makustelee. Ei muuttunut. Maku olikin edelleen vanha sama tunkkainen lakritsin maku. Koostumus oli kyllä ihan kiva, mutta ne aromit eivät lopulta olleet sitä, mitä oli luvattu.
Lopulta päätös tehtiin, jotta lakritsi on parempi jättää hyllylle, muiden poimittavaksi. Ehkäpä joku muu voi saada makuunsa sopivan paheen siitä itselleen. Ellei tuotetta vedetä kokonaan pois markkinoilta.
Aika aikansa kutakin.
Niin no, tietenkin JR on varmasti hyvä puhumaan, ja jokainen valmentaja ihan varmasti sanoo olevansa aalloharjalla ja peluuttavansa sen mukaan, mihin peli on menossa.
Mutta samalla nyt jos mietitään näitä juttuja, joista jengi valittaa (pantataan vetoja, pyöritään kulmissa, selkeä visio viisikon pelistä joka pitää jaksaa jauhaa kohdilleen tappioiden kustannuksella, eikä tyylillä ole varsinkaan kauden puolivälissä hevon helvetin merkitystä). Niin ei nämä ole mitään nyansseja vaan JR:n valmennuksen keskeisiä työkaluja, joilla hän on luonut menestyviä jääkiekkojoukkueita.
Esim. tämä ajatus että ei roiskita vetoja mistä sattuu vain sen takia että kuuluu tehdä niin ja ”sitten hyviä asioita tapahtuu”, on tuottanut järjestään JR-Tapolan Tapparassa tosi kovat tehokkuusprosentit, vastustaja voittaa laukaukset ja Tappara pelin. Kyllä itse uskon että JYPillä olisi ollut keväällä ihan mahkut vähintään yhteen pitkän sarjan voittoon. Toki sen kovimman stepin ottaminen on JR-joukkueilla ollut hankalaa, koska vastustajaan mukautuminen, peliin reagoiminen sun muu sellainen ei ole hänen vahvuuksiaan.
Itselle on ihmeellinen ajatus, että palkataan huippukoutsi ajatellen, että hänen pitäisi heittää oma työkalupakkinsa mäkeen.
Tämä vähän inhorealistinen tapa kuvata JR-kiekkoa saattaa vaikuttaa siltä, että itse sitä inhoan tms. mutta ei mulla ole mitään häntä eikä hänen kiekkoaankaan vastaan. Tapparassa tehnyt huikeaa työtä ja yhä edelleen osin menestys sillä kivijalalla seisoo. Toki se ei sitä kaikkein viihdyttävintä meininkiä ole, mutta jos nyt vaikka 2003 miettii niin se nyt oli aivan sivuseikka. Viihtymisellä on sitten väliä kun ensin muutaman kerran pytty saatu kotiin ;).
