Saapa nähdä kääntäisikö tämä mestaruus pikku hiljaa voittamisen vaikeuden sivuja eteen päin. Uskon, että jonkinlaisena käännekohtana se voisi toimia. Niin monet vuodet MM- ja olympiaturnauksissa joukkue on pelannut koko turnauksen aivan maksimitasolla tai ylikin ja sitten kun odotukset on hyvien otteiden oikeuttamana nostettu tappiin, on tuloksena totutusti ollut karmaiseva jäätyminen ratkaisevassa paikassa. Hyvin usein vieläpä johtoasemassa.
Sanoisinpa, että tämän turnauksen ja voiton myötä on kylvetty sen siemen, ettei häviämistä enää pelätä - tai voittamista, ihan miten vaan. Psykologisia asetelmia siis ajan takaa. 6-5 -pelissä ja lukemattomissa muissa peleissä on näkynyt kotisohville asti, kun koko joukkueeseen iskee yhtäkkiä paniikki. Näissä kisoissa siitä ei ollut merkkiäkään yhdessäkään ottelussa. Pari viimeistä matsia pystyi katsomaan todella luottavaisesti ja Mertarannankin ääni kuulosti suorastaan levolliselta sikäli kun se levolliselta kuulostaa voi. Saiko sen aikaan Jalonen, Koivu, Matikainen, Nurminen, kaikki yhdessä?
Kaiketi siinä on takana se usko, leijonat todella voi mennä päätyyn saakka, kun valmentajaan, pelitapaan kapteenistoon - koko joukkueeseen on jokaisella täysi luotto. Uskon myös, että tämä nuorempi sukupolvi pelaa kevyemmällä painolastilla, vapautuneemmin ja psykologisesti vahvemmin, tiukoissakin paikoissa henkilökohtaisestikin. Tämän kullan jälkeen olisi ainakin sauma saada aikaan positiivinen kierre, joka voisi johtaa siihen, ettei Suomi olisi enää se iänikuinen jäätyjä. Mikäli näin, toivon mukaan se kestää yli Jalosen valmennuskauden ja miksi ei kestäisi.
Jotenkin uskon, että alapuolisen videon kaverit tulevat ajamaan lisää pelirohkeutta maajoukkueeseen. Rentoa pelaamista ja hauskan pitoa eikä mitään väkisin puskemista.
http://www.youtube.com/watch?v=hlLhsF0aDt0