Dee Snider
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Jatkoaika Cancer Fighters
Nyt on yön yli märehditty tätä eilistä farssia ja edelleen on vitutuskäyrä ereksuuniasennossa.
Eniten häiritsi Jalosen toiminta aitiossa. Pelikirjapetterit tyytyivät kyräilemään toisilleen ja ihmeteltiin, että mitä nyt tapahtui, kun Tanska meni menojaan. On se silti kiva, että Jukalla on Spede turvana, jolle voi sitten avautua, kun turpaan tulee. Pakko tunnustaa, että joskus tulee Tammista ikävä. Nämä turnaukset on niin eri juttu, kuin sarjakoutsaaminen. Pelikirjarunkkailu vaatii sen, että palaset hiotaan pitkällä aikavälillä yhteen, mutta kun ikinä ei tiedä, että kuka tulee/ei tule, niin muutamilla hassuilla treeneillä jälki on juuri tuon näköistä.
Sihvonen tietysti kirjoittaa jo kuti putkessa kolumnia siitä, että kuinka hän oli taas oikeassa ja Kummola sitä/tätä.
Muistaisi vain edes edellisen päivän kirjoitukset:
”Tämä Saksan joukkue on varmasti alttiimpi niille vaikutuksille joita valmennustiimi heille myy. Siitä puuttuu sellainen itsenäisesti ajatteleva NHL:n tähtikultin saastuttama aines. Tällä kertaa nähdään hyvää pelikirjajääkiekkoa. Tulemme näkemään sellaista peliä, mitä Jalonen haluaa peluuttaa”, Sihvonen povaa.
Tämä siis Urheilulehdestä.
Aikamoisessa freefallissa siis ollaan, jos valmennustiimin myymä vaikutus on eilisen kaltainen. Eniten tuossa häiritsi kohta "itsenäisesti ajatteleva". Leijonista löytyi tasan yksi pelaaja, joka uskalsi tehdä omia ratkaisuja, eli Aaltonen. Mahtoiko saada vielä haukut, kun välttämättä viivelähtö ei toteunut, kun Aaltonen kentällä oli? Tämä Kontiolan kenttä on Suomen tuki ja turva, se tuli selväksi.
No, uskotaan nyt vaikka siihen, että tämä peli toimi eräänlaisena herätyksenä, niin valmennukselle kuin pelaajillekin.
Eniten häiritsi Jalosen toiminta aitiossa. Pelikirjapetterit tyytyivät kyräilemään toisilleen ja ihmeteltiin, että mitä nyt tapahtui, kun Tanska meni menojaan. On se silti kiva, että Jukalla on Spede turvana, jolle voi sitten avautua, kun turpaan tulee. Pakko tunnustaa, että joskus tulee Tammista ikävä. Nämä turnaukset on niin eri juttu, kuin sarjakoutsaaminen. Pelikirjarunkkailu vaatii sen, että palaset hiotaan pitkällä aikavälillä yhteen, mutta kun ikinä ei tiedä, että kuka tulee/ei tule, niin muutamilla hassuilla treeneillä jälki on juuri tuon näköistä.
Sihvonen tietysti kirjoittaa jo kuti putkessa kolumnia siitä, että kuinka hän oli taas oikeassa ja Kummola sitä/tätä.
Muistaisi vain edes edellisen päivän kirjoitukset:
”Tämä Saksan joukkue on varmasti alttiimpi niille vaikutuksille joita valmennustiimi heille myy. Siitä puuttuu sellainen itsenäisesti ajatteleva NHL:n tähtikultin saastuttama aines. Tällä kertaa nähdään hyvää pelikirjajääkiekkoa. Tulemme näkemään sellaista peliä, mitä Jalonen haluaa peluuttaa”, Sihvonen povaa.
Tämä siis Urheilulehdestä.
Aikamoisessa freefallissa siis ollaan, jos valmennustiimin myymä vaikutus on eilisen kaltainen. Eniten tuossa häiritsi kohta "itsenäisesti ajatteleva". Leijonista löytyi tasan yksi pelaaja, joka uskalsi tehdä omia ratkaisuja, eli Aaltonen. Mahtoiko saada vielä haukut, kun välttämättä viivelähtö ei toteunut, kun Aaltonen kentällä oli? Tämä Kontiolan kenttä on Suomen tuki ja turva, se tuli selväksi.
No, uskotaan nyt vaikka siihen, että tämä peli toimi eräänlaisena herätyksenä, niin valmennukselle kuin pelaajillekin.