Ilmeisesti siihen ei löydetty riittäviä vastatoimia tänäänkään.
Ei, ja tulos näkyy taululla. Sen verran muutosta JYP pyrki aiempiin luomaan, että yritti iskeä Saipan lähtöihin. Ongelma vaan siinä on, että JYP ei tiedä milloin varsinaisesti ollaan lähdössä ja milloin vaan väsytellään vastustajaa. Se on vähän filosofialtaan kuin tämä satu tuhannen ja yhden yön tarinoista, se vanha hasisin polttelija näkee aina sen saman näyn, että pato murtuu ja herättää koko kylän, kunnes kukaan kyläläinen ei jaksa enää korvaansa lotkauttaa ja se sitten oikeasti murtuu ja hukuttaa koko kylän.
Tekee mieli sanoa, että JYPin taktinen kypsyys ei riitä ihan tuota haastamaan. Ei ne liigajengiä kummempi ole kuitenkaan, mutta valkun taktiikan toteuttaminen tekee niistä materiaaliaan vahvemman. Heidänkään sapluuna ei kestä ainuttakaan laistajaa viisikossa ja jos siellä joku liparoi, se näkyy tuloksessa heti.
Eräs iso taktinen ero on ihan helposti omin silmin havaittavissa, jos JYPiin vertaa. Kun Virran joukkue pudottaa alas, eikä lähde, siellä tehdään paljon kiekottomien ristiin luistelua sivuttaissuunnassa ja odotellaan, että vastustajalle muodostuu staattinen träppi, johon väkisin muodostuu välejä joista murtaa, kun koko viisikko on liikkeessä seisovaa keskialuetta vastaan. Liikeylivoimalla, nuo vastapelaajat voisivat hyvinkin olla tötsiä, sillä yhtä paljon ne peliin kykenevät tuossa asetelmassa seisovina vaikuttamaan. Kannattaa huomioida myös, että siellä keskialueella murtava syöttö tulee aina liikkeessä olevalle ja lapaan, ynnä osataan ottaa haltuun. Tässä JYP on yksilötaidoissa perässä aivan liikaa.
JYP taas samassa asemassa harrastaa jonkinmoista pystysuunnan pudottelua, jossa yksi nousee kiekolla ja (yleensä) kaksi hyökkääjää kelaa vauhdin alempaa, joille sitten pudotetaan. Iso ongelma tässä vaan on, ettei se luo vauhtiylivoimaa lainkaan hyökkäävälle joukkueelle, riittää, kun peittää syöttösuunnat ja murtovaiheessa puolustus porrastaa keskustan tukkoon jo ennen kuin hyökkäävä sinne asti ehtii. Muu viisikko ehtii mainiosti muun hyökkäävän viisikon kyytiin puolustamaan, koska oikein täytettyyn ei muodostu puolustuksen pasmoja sotkevaa mahdollisuutta helppoon paikan luontiin ja ne huonot poimii jokainen liigatason veskari isolla prosentilla. Tällä tavoin pelataan vastustajan hyökkäys kulmiin ja päätyyn junnaamiseksi, joista oikealla tukipelaamisella on jopa mainio suoran liikeylivoimaisen käännön paikka, kunhan viisikon kiekottomat ovat hereillä ja reagoivat.