Muita kommentteja nyt ehtimättä tässä lukea, oma viispenniseni on tämä:
Aikamoisessa sillassa olleen organisaation vuosi nolla kilpailullisessa mielessä. Ei mennyt putkeen, jota varmaan moni odotti, mutta, jonkun kasattava nuotio, jotta joku sen voi sytyttää. Tämän vuoksi Ahvenjärvi ja kumppaninsa saa multa plussa merkkiset paperit. Kovasti junnupitoisella ja kokemattomalla joukkueella suoritti liigan pari pykälää edelliskautta paremmin. Ei ollut sateen tekijä, mutta tuolla joukkueella ei olisi ollut kukaan muukaan.
Mitä tulee tuohon eniten valmennusta sivuavaan asiaan, eli pelitapaan ja identiteettiin, siellä lopulta näkyi, ettei Ahvenjärven reppu ihan tyhjä ollut, ongelma vaan, että joukkueen kokonaistaso ei riittänyt toteuttamaan mitä ideoitiin. Tähän kohti sitten erikoismaininta Juujärven kunniaksi. Mitään en siis tiedä, mutta jotenkin aistin että se oli jeeslake, jonka ideoilla viisikkopeli sai rotia ja sitä myötä oman pään peli parani. Hiljalleen kuitenkin tapa hyökätä viisikkona teki kuitenkin joukkueesta paremman kuin nimilistansa, eli siellä on perintö, josta seuraava voi jatkaa mylläämättä koko perunamaata uusiksi.
Ahvenjärvelle siis vilpittömät kiitokset, sai aikaan enemmän kuin näkyi ja myös semmoista, josta seuraava valmennus ottaa laakerit otsistolleen ja hyvä niin, niin se on aina menny.