Coitus Int 50 Revival on nyt sitten nähty.
Ihan pikkupojasta lähtien olen Juicen musiikkia kuunnellut ja Juice on varmaan ensimmäinen kosketukseni musiikkiin yleensäkään. Aina ollut minulle suomalaisista muusikoista se yksi ylitse muiden.
Olihan tämä hieno kokemus. Alatalo on kuitenkin näemmä edelleen oikein hyvässä iskussa. Ja siinä oli pari muutakin alkuperäisjäsentä, joten mistään täydestä muukalaislegioonasta ei ollut kyse. Ja nämä lauluja vetäneet soittajat, jotka eivät olleet alkuperäisjäseniä, niin hyvin vetivät hekin. Vanhoja ukkoja kuitenkin enimmäkseen, joka tuo omanlaistaan uskottavuutta kuitenkin.
Hengitä sisko, Juankoski Here I Come, Heinolassa Jyrää ja etenkin illan helmi: Odysseus... olihan nämä nyt vaan todella upeaa nähdä livenä, kun näitä on koko elämänsä ajan kuunnellut. Ja nimenomaan, että vaikka siellä nyt ei Juice ollut paikalla, niin se että Alatalo kuitenkin on läsnä, ja laulaa ison osan biiseistä, niin se tekee oikeutta tälle musiikille.
Mitä tämä sitten olisi ollut, jos itse mestari olisi ollut paikalla? No sitähän ei voi tietenkään enää tietää, mutta kyllähän tässä sellainen pieni ikkuna kuitenkin aukesi sille, että mitä se on joskus silloin aikanaan Juicen ja vaikka jonkun Grand Slamin suuruuden päivinä ollut. Ne konsertit on aivan taatusti olleet aivan mahtavia elämyksiä.
Alatalo spiikkasi kaikkien biisien välissä, ja piti hienosti Juicen muistoa elossa kertoilemalla erilaisia tarinoita esimerkiksi biisien taustoista ja niiden synnystä. Jos reipas 30€ vaan taisi lippu maksaa, niin nyt voi kyllä sanoa, että sai todellakin rahoilleen vastinetta.