Juhamatti Aaltonen realisoi lahjakkuuttaan – mihin tie vie?

[Lisäalueen mies]

Tohtori Jekyll ja Mr Hyde... tuo tuli tänään mieleen kun Aaltosen otteita seurasi. Mitä tuolle miehelle pitäisi tehdä? Keppiä vai porkkanaa, wingsejä vai virvokkeita?
Taitoa että ranteita pakottaa, turhautumista kuin hamsterilla juoksupyörässä, juoksee mutta mihinkään ei pääse, samassa häkissä päivästä toiseen.
Maali tänään pienen onnenkantamoisen jälkeen, iloa onnistumisesta? Ei havaittu, hieman ylimielinen ilme kasvoilla, minä tein sen taas! Siis taas???
Pieni toivonkipinä heräsi tänään kun pääsi vanhaan ketjuun takaisin, jotain välähteli välillä, joko se taito löytyisi myös joukkueen käyttöön, ei Juha-Matin egon nostattamiseen.
Haluan Aaltosen onnistuvan Kärpissä ja tiedän, että hänellä on kaikki edellytykset siihen. Toivottavasti hän myös itse haluaa sitä koska olisi rintamapetturuutta tulla toisen liigajoukkueen pelaajana dominoimaan Raksilaa, hän on saanut täällä mahdollisuuden tehdä sen myös Kärppien paidassa.

 

[-Mercury-]

"Minun pitää pystyä pelaamaan yksinkertaisesti ja nöyrästi. Olen koko alkukauden ajan ajatellut asioita aivan liikaa ja yrittänyt kuskata kiekon maaliverkkoon saakka."
"Pakko pelata vahva kevätkausi, niin sitten tuskin kukaan enää muistelee synkkää syksyäni", Aaltonen murjaisi.

Kalevassa


Se on juurikin näin. Aaltonen on pelannut hyvät playoffsit viime ja toissa keväänä. Taklannut ja ollut suoraviivainen. Syksyllä jatkoi siitä mihin viime keväänä jäi. Corson ensimmäisen loukkaantumisen jälkeen ollut sitten todella vaisu. Mutta olen silti havaitsevinani askelia parempaan, ja jos pelaa hyvän kevään niin kaiken voi todellakin unohtaa.

Voisi silti jättää ne turhat kikkailut ja keskittyä vaikka:
- 1 vs.1 haastoihin jotka päätyvät maalia kohti
- hyvään karvaukseen jossa taklaukset ovat mukana
- ja ennen kaikkea käyttäisi sitä laukausta.

 

[Lare]

Voisi silti jättää ne turhat kikkailut ja keskittyä vaikka:
- 1 vs.1 haastoihin jotka päätyvät maalia kohti

Tämä taitaa toisin sanoen tarkoittaa, että Aaltonen voisi jättää turhat kikkailut ja keskittyä onnistuneisiin kikkailuihin.

 

[-Mercury-]

Tämä taitaa toisin sanoen tarkoittaa, että Aaltonen voisi jättää turhat kikkailut ja keskittyä onnistuneisiin kikkailuihin.

Tai sitten sitä että ei pyöri ja kikkaile ja onnistuessaankin päädy lopulta kulmaan.

edit: ok, ehkäpä näin, mutta nykyisinhän ne kaikki haastot ovat lähes pelkästään kulmapelin ja aluepelaamisen aikana tapahtuvia. Suorissa hyökkäyksissä näitä ei juuri näe. Tarkoitan sellaisia mitä Pesonen teki varsin paljon, jo heti tulokaskaudellaan.

Kyllä Aaltonenkin joskus ja silloin tulee vaarallisia tilanteitakin (Hifk-pelissä tolppa hienojen veivien jälkeen), eikä ole sitä vaaraa että on alimmaisena (!!) miehenä menettäessään kiekon hyökkäyssinisellä.

 

[Lare]

Tai sitten sitä että ei pyöri ja kikkaile ja onnistuessaankin päädy lopulta kulmaan.

Pointtini oli, että Aaltosen tavoitteena on varmasti tähänkin asti ollut päätyä kikkailussaan maalia kohti -ratkaisuun. Jos mies haluaa nyt petrata pelaamistaan, pitäisi tuo kikkailu siis pyyhkiä listalta kokonaan ja keskittyä yksinkertaisempaan pelaamiseen.

Joukkue hyötyy yksilötaidosta parhaiten, mikäli malttaa tehdä pieniä asioita peruspelaamisessa paremmin kuin muut ja käyttää näyttävämpää haastamista todella harkitusti. Näin siis, mikäli taidot eivät ole todella ylivertaisella tasolla. Kärpilläkin on ollut menneinä kausina huikeasti taitoa joukkueessa, mutta ei se menestys ole tullut kikkailukiekolla, vaan todella kurinalaisella pelaamisella.

Kurinalainen pelaaminen ei tarkoita, että yksilötaito valuisi hukkaan. Taitoa voi käyttää siten, että tekee vaikkapa pienen liikkeen ennen syöttöä, jolla hankkii syötön vastaanottavalle joukkuekaverille puoli sekuntia lisää aikaa reagoida, kuten Viukola tyytyy usein tekemään. Vaihtoehtoisesti taitoa voi pyrkiä käyttämään voimakkaammin huomiota herättävällä tavalla, joka on usein Aaltosen tähtäimessä.

Kärpät napsi aiempina kausina tehokkaasti voittoja osin siitä syystä, että erittäin taitava joukkue saatiin käyttämään yksilötaitoa kurinalaisesti pienten asioiden tekemisessä paremmin, jolla pelaaja ei pääse otsikoihin, mutta joka hyödyttää joukkuetta. Osa keskustelijoista oli sitä mieltä, että potentiaalia jätetään näin hyödyntämättä, mutta minä uskon tämän olleen tehokkain ratkaisu. Yksilötaitoa hyödynnettiin, mutta pienemmissä asioissa.

Junnupeleissä toki Granlund ja Donskoi voivat kehittää taitojaan hieman itsekkäämmällä pelaamisella, mutta Aaltonen pyrkii käyttämään taitojaan ronskimmin kuin mihin kyvyt lopulta antavat edellytyksiä. Simppeli peruspelaaminen ilman kikkailuja kuntoon aluksi ja sitten voi asteittain lisätä sitä kiekollista vastuun ottamista.

 

[Petrell#32]

Mitä tälle herralle on tapahtunut? Pari vuotta sitten olin varma, että näihin aikoihin kolkuttelisi jopa NHL:n ovia. Verrattuna viime kauteen, on mennyt mielestäni monessa asiassa jopa taaksepäin kehityksessä.

Katsoin Blues pelin ja se oli Aaltosen osalta surullista katseltavaa. Hyökkäyspäässä pyöri pienellä alueella ja yritti jotain ylimielisiä kikkoja. Ketjukaverit seisoivat paikoillaan, lavat jäässä ja katsoivat vierestä tätä touhua. Lopuksi tuli sitten kiekon menetys ja kaikki joutuivat lähteä seisovilta jaloilta puolustamaan.

Toinen tapaus oli, kun Aaltonen menetti epäonnistuneen harhautuksen jälkeen kiekon ja veti hyökkäyspäässä vastustajalta tämän jälkeen jalat alta ja sai jäähyn.

Nyt täytyisi kaverin ryhdistäytyä. Pelkkä lahjakkuus ei vie miestä pitkälle. Toivon, että kehitystä tapahtuu kevään aikana, koska liiga tarvitsee tällaisia pelaajia.

 

[Kuubextra]

Ei se auta jos vain yksi tai kaksi ominaisuutta on hyvää tasoa jos päänuppi vastaa korkeintaan esikoululaisen ajatuksenjuoksua. Juhi vois koittaa vaihtaa tyyliä ja pitää kiekkoa hallussa niin vähän aikaan kuin se on mahdollista. Nelosketjuun(Hokkiin/Suomisarjaan) opettelemaan jääkiekkoa.

 

[mailman-]

Itsellä jo muhinut ajatus, että niin se vaan on, että Juhi ei Kärppänutussa sitä "lopullista läpimurtoaan" tule tekemään.
Ja varmaan herralle itselleenkin, maisemanvaihto voisi tehdä todellakin terää. Kotinurkissa pyöritty jo vuosikaudet, liekkö paineita sitten repii vai mistä kiikastaa. Mutta kun ei niin ei.

Eli mun puolesta tervemenoa johonkin muualle muutamaksi vuodeksi.

Ja en todellakaan väitä, etteikö potentiaalia jne. olisi. Sitä todellakin on, mutta ei realisoidu Kärpissä siihen loppukliimaksiin.
Toki saatan repiä sanojani takaisin kun kevät taas koittaa :) Mutta fiilis on ollut tämä nyt about 1,5 kautta.

Ei mulla muuta :)

 

[Syötä!]

Ei varmaan paljon lämmitä, mutta nautitaan nyt koko joukkueen pärjäämisestä, varsinkin kun syksyllä meni miten meni. Odotetaan, että Juhis syttyy kevään tosipelien lähestyessä. Uskon, että Juhiksella on pelaamisessa vain On ja Off -asennot olemassa, joista sitten tosipelien lähestyessä kytketään On-asento täysillä päälle. Toki mukavampi olisi Juhiksen pelejä seurata, jos herra vaan pelaisi koko ajan hyvällä/erinomaisella tasolla ja tasaisesti, eikä vaan näin huonosti ja ailahtelevaisesti. Joukkueen etu on kuitenkin kaikista tärkeintä ja viimeiset pari kuukautta joukkueella on mennyt hyvin.

 

[Juna]

Katsoin Blues pelin ja se oli Aaltosen osalta surullista katseltavaa. Hyökkäyspäässä pyöri pienellä alueella ja yritti jotain ylimielisiä kikkoja. Ketjukaverit seisoivat paikoillaan, lavat jäässä ja katsoivat vierestä tätä touhua. Lopuksi tuli sitten kiekon menetys ja kaikki joutuivat lähteä seisovilta jaloilta puolustamaan.

Toinen tapaus oli, kun Aaltonen menetti epäonnistuneen harhautuksen jälkeen kiekon ja veti hyökkäyspäässä vastustajalta tämän jälkeen jalat alta ja sai jäähyn.

Tämä on Aaltosen tämän kauden pelien tavaramerkki. Todella ylimielistä ja itsekästä pelaamista. Taitoa on, asennetta ei. Muutama vuosi sitten ajateltiin, että hänestä kasvaa joukkuepelaaja parin vuoden sisällä. Turhat mielenosoitukset ja yhden miehen kuljetusliikeet loppuvat, kun Juhi vähän aikuistuu jne. Muutosta ei ole tapahtunut. On mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan Juhi pelaa Kärpissä, jos pelaa jatkuvasti oman tason alle.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tämä on Aaltosen tämän kauden pelien tavaramerkki.

Minusta tuo on ollut jokaisen kauden tavaramerkki. Nyt vain ei ole onnistumisia tullut samalla tavalla, ja selän suoristus on tullut mukaan.

Silti sekaan mahtuu onneksi pelejä, joissa Aaltonen on samanlainen kuin viime kaudella. Kiekottomana jaksaa tehdä töitä ja etenkin menetettyään kiekon, taistelee sitä takaisin. Sitä ei ole liikaa nähty tällä kaudella, ja se on oikeastaan ainoa ero.

 

[Juna]

Minusta tuo on ollut jokaisen kauden tavaramerkki. Nyt vain ei ole onnistumisia tullut samalla tavalla, ja selän suoristus on tullut mukaan.

Taisit käsittää hieman väärin, mitä tarkoitin. Kiekon menetyksen jälkeinen selän suoristus tai jonkun turhan jäähyn otto ja normaalia selvemmin näkyvä ylimielisyys eivät ole olleet aikaisempien kausien tavaramerkkejä. Ainakaan siinämäärin, missä tällä kaudella. Itsekkyyttä on ollu aina, mutta tällä kaudella se on tuntunut menevän jo aika reilusti yli.

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Ennemminkin Aaltosesta voisi tämän hetken havaintojen perusteella sanoa sen, ettei itseluottamus ole kohdallaan. Perustan tuon väitteen kahteen asiaan:

1. Ei yritä kiekollisena enää mitään liian vaikeaa, vaan tuntuu luopuvan kiekosta ja yrittämisestä heti kun jokin menee vähänkin vikaan. Ei lähde kiekollisena pelaamaan suoraan maalia kohti kuten ennen, vaan peli suuntautuu vapaaehtoisesti kulmiin. Siellä voi sitten odottaa, ettei mahdollisesta kiekonmenetyksestä koidu vahinkoja kun koko viisikko on paikoillaan.

Laukaukset poistavat loissaolollaan, samanlaista suoraviivaisuutta mitä vielä junnuissa näki, ei löydy juuri lainkaan. Säästelee laukaustaan mitä ilmeisimmin siksi, kun se ei ole uponnut viime aikoina, miksi se uppoaisi nytkään.

2. 3.1.2008 pelatun Blues-ottelun jälkeinen lyhyt haastattelu KiekkoKalevan otteluraportissa:

"Ainahan maali tällaisessa tilanteessa helpottaa. Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että en ole esityksilläni yhtään osumaa enempää ansainnut"
...
"Minun pitää pystyä pelaamaan yksinkertaisesti ja nöyrästi. Olen koko alkukauden ajan ajatellut asioita aivan liikaa ja yrittänyt kuskata kiekon maaliverkkoon saakka."
...
"Pakko pelata vahva kevätkausi, niin sitten tuskin kukaan enää muistelee synkkää syksyäni"

Mielestäni nuo toteamukset nimenomaan kielivät uskon puutteesta. Kun yrittää liikaa, eikä mikään onnistu, noidankehä on valmis.

Minkäs teet, harmi.

 

[temmi]

Parempaa Aaltosta tämä nyt on mitä pari kuukakautta sitten tai mitä jotku näkee vieläkin. Syöttöjä nykyään irtoaa ihan hyvi eikä haastaminen ole loppunut. haastaminen on todella tärkeää, siinä vain tahtoo omat mennä hukkaan kun koko ajan kieputtaa, eikä silloin enää voi löytää niitä syöttöpaikkoja. Eikä Juhiksella ole rakennettu selkärankaan, että heti syötät kieputuksen jälkeen, jos näin olisi, niin syöttöpisteitä olisi +30. Se on joko syöttö ennen kieputusta tai sitten kauhea kieputus kaikki solmuun ja sitten syöttö(aika harvinaista). Nykyisin niitä syöttöjä kumminkin lähtee, joskin joskus liian hitaasti, koska se ei ole selkärangassa ykkösjuttu.
On Juhis kumminkin pelannut viime pelit piste/peli tahtiin, potentiaalia olisi enempäänkin ja siitä varmaan itkua monelle tuleekin.

 

[Numero13]

Kyllähän Aaltonen nyt on paremmalla pelipäällä kuin syssyllä, mutta ei siltikään sillä tasolla millä voi parhaimmillaan pelata. Haastaa kyllä, mutta mitä apua siitä vastustajan kikkaamisesta on, jos hänet ohitettuaan painuu vapaaehtoisesti maalintaakse/nurkkaan takaisin pyörimään? Vähän ulkopuolinen tuntuu tuossa Corson kentässä olevan, kyllä siihen se Vesku sopii paremmin möyhimään maalineteen. Toivotaan, että Aaltosella peli alkaisi taas kevään lähestyessä kunnolla maittamaan ja näin myös uskotaan!

 

[Jääkoneenkuljettaja]

Syöttöjä nykyään irtoaa ihan hyvi eikä haastaminen ole loppunut.

Totta, tänään esimerkiksi syötti 2-1-hyökkäyksessä Anderssonille paikan laittaa kiekko nuottaan (© Stenkka), Ruotsissa vaan ei tuota sopupalloa ole pelailtu niin paljoa, että Jonas olisi älynnyt nostaa lapaa noin 3cm jäästä. Aaltonen avasikin peliä tänään suorastaan yllättäen, kun luopui kiekosta useasti ennen hyökkäyssinistä.

Mutta sitten hyökkäyssinisen jälkeen 5-5-pelissä taas peli suuntautui kaikkialle muualle paitsi maalia kohden. Ehken selkein merkki hyökkäyspelin jumista päässä oli kolmannen erän YV:lla, kun Aaltonen paikkasi yksin Forrestia ja Kuuselaa sinisellä ja latu oli Oksan maalille saakka auki kutia varten... Aaltonen katsoi kyllä, mutta silti tyytyi syöttämään. Haastoi muutaman kerran, mutta parin ensimmäisen kiekonmenetyksen (sekä etenkin yllämainitun Anderssonille jaetun passin) jälkeen peli hyökkäysalueella näytti taas olevan tervan juontia.

Kuten aina, päästä se on kiinni. Valoa tunnelissa on siinä kyllä, että nyt on Kärpillä rankat ajat käsillä. Koko arki tullee pyörimään vain lätkän ympärillä ja pelejä on useasti. Ehkä siinä väsymyksessä tuo turha asioiden pyörittely ja murehtiminen hukkuu jonnekin ja se avaa tuon lukon. Aaltonen on kuitenkin pleijareissa ollut aina hyvä, kahdensuunnan pelaajana etenkin. Liekö ollut siitä kyse, ettei pleijareissa ehdi miettiä mitään muuta kuin seuraavaa ottelua?

 

[tiuke]

Vieraaseen pöytään sen verran, että tänään tuli Aaltosella 100 pistettä täyteen SM-Liigassa. Tällä hetkellä 39 maalia ja 61 syöttöä.

Edit. Korjataan sen verran, että jälkeenpäin muutettiin SM-Liigan sivuilla tilastoja niin, että kyseinen piste oli 101. tehopiste. Sen sijaan Andersson teki 100. pisteensä tuossa ottelussa.

 

[Palstalegenda]

Pohdintoja eilisen Kärpät-KalPa -pelin tiimoilta.

Aaltonen luopui kiekosta selkeästi nopeammin kuin syksymmällä teki ja se oli hyvä asia. Pariiin kertaan hyökätessä, kiekon ollessa Aaltosella, oma joukkuekaveri käsittämättömästi luisteli ihan vieressä/edessä estäen jopa näkyvyyden, siinä oli Aaltosen hankala syöttää mihinkään kun oma tupeksii lähes sylissä. Lyhytsyöttöpelissäkään tuskin noin lyhyet välit sentään tulee olla...

Mielenkiintoista oli myös havaita, että vaikka Aaltonen ei ole tunnetusti niin syöttöherkkä, niin mielestäni käy myös niin, kuten erityisesti eilen, että joukkuekaverit hieman jähmettyvät seisaalleen katsomaan sitä Aaltosen harhauttelua, eivätkä niin aktiivisesti hae paikkaa, jonne voisi syöttää. Tämähän johtuu siitä, ettei Aaltonen ole niin syötellyt, mitäpä sitä paikkaa hakemaan, mutta nyt kun olisi eilen syöttöalttiutta hieman ollut havaittavissa, niin hankala oli syöttää, kun omat ukot enempi vain katselee tai on mahdottomassa paikassa syötön kannalta ja samaan aikaan vastustajia pörrää 1-2 Aaltosen kimpussa.

Ne katsomon "syötä jo" -huudot tuskin auttavat mitään. Puukkoa kyllä satelee Aaltoselle ihan aiheestakin mutta usein myös aiheetta. Eilen esimerkiksi oli hyökkäyskulmassa hyökkäyssiniviivaa kohden menossa ja jätti sitten kiekon selkänsä taakse kulmaan mutta eihän siellä omia pelaajia sitten ollutkaan ja siitähän tuli katsomosta sitten taas huutoa Aaltoselle. Minusta se tilanne oli kylläkin pääosin joukkuekavereiden vika, ettei siellä kulmassa ketään ollut, viime kaudella siellä oli tuonlaisissa tilanteissa käytännössä aina joku valmiina ottamaan kiekon.

Eilen muuan Viuhkola oli täysin lapanen eikä saanut mitään aikaiseksi, luistelu oli kävelyä mutta ei kuulunut kritiikkiä. Aaltonen sen sijaan sitä kritiikkiä saa nykyisin joka ainoasta virheestä, omista ja muidenkin peliluvun puutteista. Koita siinä sitten pelata rennosti ja hyvällä itseluottamuksella. Ei oo helppoo.

 

[Reckless]

Kyllä itse lähtisin Aaltosen kohdalla hakemaan uutta nostetta jostain muualta. Esimerkiksi vaikkapa KalPa voisi olla hyvä vaihtoehto, jossa peli perustuu enemmälti tuommoiseen pörräämiseen ja vapauksiakin on soveltaa hyökkäys päädyssä.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Kyllä itse lähtisin Aaltosen kohdalla hakemaan uutta nostetta jostain muualta. Esimerkiksi vaikkapa KalPa voisi olla hyvä vaihtoehto, jossa peli perustuu enemmälti tuommoiseen pörräämiseen ja vapauksiakin on soveltaa hyökkäys päädyssä.

Melkoiset perusteet. Eiköhän Kärpilläkin ole melkoiset vapaudet hyökkäyspäässä. Siitä kertoo jo yksin sekin, että jokainen ketju tekee oikeastaan mitä haluaa hyökkäyssinisen jälkeen.

Nostetta kannattaisi hakea, mikäli ei saisi peliaikaa. Nyt peliaikaa kuitenkin tulee, joten se on ihan täysin ukosta itsestään kiinni. Parempaa paikkaa ei tule saamaan pelillisesti, mitä tällä hetkellä on.

 

[Jeff]

Ehkäpä Aaltonen tarvii samanlaisen paikan kuin mitä Kivenmäellä on (tai oli mennä vuosina) Ässissä. Pieni seura, kova palkka ja joukkueen ehdoton stara, jota ei kyseenalaistettu. Tehoja tulee sitten kun on pelipäällä.

 

[Reckless]

Melkoiset perusteet. Eiköhän Kärpilläkin ole melkoiset vapaudet hyökkäyspäässä. Siitä kertoo jo yksin sekin, että jokainen ketju tekee oikeastaan mitä haluaa hyökkäyssinisen jälkeen.

Nostetta kannattaisi hakea, mikäli ei saisi peliaikaa. Nyt peliaikaa kuitenkin tulee, joten se on ihan täysin ukosta itsestään kiinni. Parempaa paikkaa ei tule saamaan pelillisesti, mitä tällä hetkellä on.

Joo-o, mutta montako vuotta Aaltonen on siellä pörrännyt ja monenako vuotena tulos on ollut sama? Sääli hukata tuommoinen lahjakkuus.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Joo-o, mutta montako vuotta Aaltonen on siellä pörrännyt ja monenako vuotena tulos on ollut sama? Sääli hukata tuommoinen lahjakkuus.

Miten peli muuttuu, mikäli hän siirtyy johonkin toiseen joukkueeseen 2-3 ketjuun? Noilla esityksillä ei ole asiaa edes Kalpan ykköseen. Isoneeko peliaika? Saako paremmat ketjukaverit opettajikseen?

Ei parane Aaltosen peli seuraa vaihtamalla. Aaltosen peli paranee miehen ottaessa paikkansa liigaeliitistä. Kaikki eväät hän on siihen saanut, ja enää on itsestä kiinni.

Ymmärtäisin perusteet seuran vaihdolle, mikäli hän ei saisi peliaikaa, vastuuta tai vapauksia pelata luovasti luovana pelaajana. Ymmärtäisin myös, jos joku kertoisi selkeän valmentajan kenen alaisuuteen olisi menossa ja joku sen perustelisi valmentajan tyylillä ja ominaisuuksilla.

Itse olen kuitenkin zambonimiehen kannalla. Itseluottamus on heikolla hapella, ja kaveri tiedostaa tekevänsä virheitä kentällä. Se on ensimmäinen askel parantamaan peliä. Uskon, että Aaltonen tuosta parantaa vaihtamatta seuraa mihinkään.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Ei näytä siltä, että Aaltonen olisi parantamassa asennettaan. Tai siinä mielessä kyllä, että pelaa jo ensimmäiset erät aivan kelpo kiekkoa hyvällä touchilla.

Kuitenkin itseluottamuksesta ei tunnu olevan kuin rippeet jäljellä. Epäonnistumisen tullessa alkaa selkä suoristua viimeistään toisessa erässä, jonka jälkeen hän itse penkittää itsensä. Hän kulkee penkin päähän heittelemään mailaansa. Ei voi olla vaikuttamatta muihin pelaajiin yhden tuollainen tuittuilu.

Alatalon pitäisi kysyä Aaltoselta, haluaako hän pelata SM-liigaa. Liiga ei kuitenkaan ole mikään harrastesarja, missä yksi pelaaja saa tehdä mitä haluaa. Ei etenkään, ellei ole potentiaalin lisäksi muuta.

Kohta joku sanoo, että Aaltosen tulisi mennä johonkin muuhun seuraan. Aaltonen ei pääsisi mihinkään muuhun seuraan. Kuka helvetti tuollaista ottaisi? No ehkä jos maksettaisiin vähän. Tyyli ei tuosta muutu millään seuranvaihdolla. Tyyli muuttuu vain Aaltosen itse nöyrtyessä.

NHL taitaa jäädä tältä kaverilta unelmaksi, joka oli niiiin lähellä.

 

[MDK]

En tajua miksei Aaltosta ole farmitettu vielä? Ties vaikka Hokista löytäisi vähän asennetta tuohon touhuun. Tällä hetkellä turha jätkä kokoonpanossa, mieluummin katselen vaikka Aarniota koohottamassa tämän "taiteilijan" tilalla.