Joo, toihan tuo eilinen Ässät-matsi aikamoisia muistelotuulahduksia hienoilta ajoilta. Niin hienoa kuin se olikin, että Hytönen teki maalin, sitä enemmän muisteloihin tuulahduksia toi ja kiinnitin huomiota siihen, mitä pieniä isoja juttuja Kapteeni teki pelissä: kävi kaksinkamppailemassa, ei taklaamassa, ei "antamassa painetta", vaan roikkumassa siinä bussin puskurissa kiinni, mistä Pihlman puhui.
Komarovista on puhuttu lämpöohjautuvana ohjuksena, Hytönen oli aina enemmän lämpöohjautuva takiainen - ja uskaltaisin jopa sanoa, että näitä ei ihan joka lähdöstä löydy. Olen tästä joskus vuosia sitten kirjoitellut, kuinka älykkäästi Hytönen pelasi: harvoin jos koskaan taklasi, koska se ei ole eikä tule olla itsetarkoituksellista, vaan voittaa se kaksinkamppailu ja saada kiekko omille, so. edistää oman joukkueen peliä.
Tätä puuttuu nyky-JYPistä, enkä syytä sinänsä ketään motivaation puutteesta, vaan yksinkertaisesti puhun siitä, että kyse on taidosta. Tässä Kapteeni oli mestari ja mestarihan Hytönen oli.
Paita kattoon, ei kahta sanaa. (Edit. No sehän itse asiassa on juurikin kaksi sanaa.)
