Loppukauden kuntokäyrä oli laskeva, vaikka hienoinen taite nousukuntoon oli ennen säälejä havaittavissa. Nyt vastassa astetta kovempi Sveitsi, ja niissä peleissä on maaleja tehtävä mieliessään kisajoukkueeseen.
Käsittääkseni kunto on rakennettu tällä kaudella Kärpissä ilman kuntopiikkejä, joten reserviin ei oo jäänyt tehoja. Tosin aikainen kesä saattoi mahdollistaa kuntopiikkiin tähtäävän harjoittelun.
Näkisin Haden heikkouksiksi syöttöpelin keskialueella. Kiekoton pelaaminen on erinomaista, mutta heikkoudet määrää tason missä pelataan. Toisaalta saattaa olla, että SM-liigapelaajat ovat yleisesti hiukan liian hitaita reagoimaan, sillä usein Haatajan epäonnistuneita syöttöjä on edeltänyt harhautus, johon vastustaja ei ole ehtinyt reagoida, ja kiekko on siten osunut vastustajan jalkaan tai mailan varteen. Tämä kuitenki pitäisi kokeneen pelimiehen kyetä ymmärtämään. Voi kuitenki olla, että jos Haataja muuttaa syöttöpeliään siten, että harhautuksen sijaan syöttää suoraan, niin maajoukkue tason pelaajat kykenevät napsimaan tällaiset kiekot suoraan, joten noidankehässä mennään ja pelaajan tulisi itse pystyä aistimaan miten toimia syöttötilaston parantamiseksi. Tää oli toki nyanssi, mutta aika näyttää. Toivon ehdottomasti että pääsis kisoihin ja sais pienet asiat korjattua.
Kisapaikkansa menettäneiden Salomäen ja Ohtamaan tulevaisuuden mahdollisuudet maajoukkueessa näen mahdollisina pelkästään, mikäli vaihtavat seuraa. Tosin Marjamäen tuleminen Kärppien peräsimeen mutkisti hieman tilannetta. Tuntuu kuitenkin siltä, että Atte ja Miikka eivät enää kehity Kärpissä, vaan olisi tarpeen ottaa henkinen irtiotto Oulusta. Miikkan näkisin parhaiten kehittyvän seuraamalla Teräväisen jalanjälkiä AHL:ään. Atte:n tulis rohkeesti hakea paikkaa KHL:stä vaikka jonkin training campin kautta. Urat polkevat Kärpissä nyt paikallaan ja pahasti. Toivon että nämä kaksi pelaajaa pääsisivät täyteen potentiaaliinsa, vaikka se tarkoittaisi, että Kärpistä on lähdettävä.
Perhana. Tässähän alkaa kiekkokuume nousemaan keskellä kesää.