Ilveksen mahdollisuudet jättää joukkueita sarjataulukossa taakseen piilevät siinä, että nuoria ja hieman kokeneempia, läpimurtonsa kynnyksellä jonkin aikaa keikkuneita, pelaajia saadaan mahdollisimman laajalti suorittamaan potentiaalinsa mukaisella tasolla.
Ongelmaksi muodostuu, että tätä strategiaa varten ensi kauden kokoonpanossa on minun mielestäni todella niukasti pelaajia, joista on nähtävissä potentiaalia nousta seuraavalle tasolle tai takaisin omalle tasolleen.
Hyökkääjistä nostaisin positiivisessa mielessä esille nimet Rask, Myttynen, Anttila, Marjamäki ja Niinimäki. Heistä voi ilman muuta saada ensi kaudella enemmän irti kuin päättyneellä kaudella. Pakistossamme en näe yhtään pelaajaa, josta olisi erityisesti nähtävissä tälläistä potentiaalia. Sen sijaan Bruunin, Kesän ja Tukion urakehitys näyttää aivan päinvastaiseen suuntaan.
Jaakko Pellinen ja Ville Korhonen ovat ikänsä puolesta kehittyviä pelaajia, mutta minun kiekkosilmäni ei erota heistä ainakaan toistaiseksi mitään lupauksia tulevista kehitysharppauksista. Mark Leen ja Kai Kantolan lasken täysiksi kysymysmerkeiksi, oletusarvo on mielummin flopin puolella. Sointua ja Peltolaa en vielä ensi kaudella laske liigapelaajiksi, tulevaisuus näyttää millä aikataululla, jos koskaan, heistä sellaisia kehittyy.
Keskustelussa esillä ollut (ja ipalaisten osalta rankasti ensi kauden osalta aliarvioitu) Saipa on useina vuosina joutunut olosuhteiden pakosta kasaamaan joukkuettaan periaatteella, jota Ilves yrittää nyt noudattaa, eli etsien ja kehittäen urallaan eteenpäin meneviä pelaajia. Lappeenrannassa on monta kertaa onnistuttu löytämään lähes ilmaisia helmiä, kuten Koskirannat, Pihlström, Immonen, Vihko, Viitaluoma, Ask, Levokari, Kudroc, Tikkanen, Tuominen, Tarkki, Bäckström jne jne. Saipan onnistuneet värväykset ovat kuitenkin olleet sellaisia, että heistä on kiekkoaktiivit voineet heti liki yksimielisesti todeta, että kavereissa on selkeää läpimurtoainesta. (Muutamia löytöjä kuten Koskenkorvaa ei tosin osannut ennalta arvostaa kuin Mälkiä.) Parhaimpina kausina, kuten 05/06, ylijäämäpelureiden rekrytoinnit ovat menneet niin nappiin, että pudotuspeleissä on pystytty täysin tasapäin tappelemaan sarjan isoja vastaan omilla, täysin minimalistisilla lilliputtiresursseilla.
Ilveksessä silmä pelaajahankintoihin ja kyky kehittää pelaajia yksilöinä ovat olleet viime kausina melkoisen heikoissa kantimissa. Nyt on uudet miehet etsimässä pelaajia ja uusi strategia käynnissä, mutta jos Teemu Kesä, Tommi Välimaa ja Mark Lee ovat parasta, jota agenttien alennuskoreista Ilvekseen löytyy, niin ei näytä kehitystä tulleen uudistusten mukana ainakaan skottausosioon. Ensi kauttakin ajatellen, se on kuitenkin tässä strategiassa se lähtökohta, jolla koko projektin toimintaedellytykset luodaan. Tällä strategialla ja tämän tasoiisella toteutuksella jo sija 13. on todellisen työvoiton takana.