Rupesin miettimään nyt kun kausi on, taas vaihteeksi, niin sanotusti vaijerilla heti kuukauden pelaamisen jälkeen.
Pelissä on ollut jämäköitä aihioita, loistava maalivahti, puolustuspeli kurinalaista ja sitkeää, hyökkäysosastossa työteliäisyyttä, alivoimapeli alkaa kestämään päivänvaloa. Kokeneita, hyvän asenteen omaavia kiekkoammattilaisia kohtuu kourallinen. Ei voi sanoa etteikö yhtään mikään toimisi. Kolikon toisella puolella onneton yv ja nyt laskeva trendi hyökkäyspelin ja maaliodottamien puolesta, siellä on Jan-Mikael Järvinen ainoa joka kykynee rauhoittamaan, rytmittämään, rakentamaan, Graber on heräillyt tähän pikku hiljaa.
Yksinkertaset ratkaisut on joskus liian yksinkertaisia ja ilmiselviä täällä kotisohva-managerien maailmassa, toisaalta vaikkapa Viitala ylivoimalle on sellanen ja yhden ylivoiman otannalla kirkas ratkaisu. Aika monet tällä foorumilla on luukuttanut tovin sen yhden vasemman laiturin puutteen/hankinnan puolesta, tiputetaan Talaja ja Joensuu hierarkiassa lähessä kykyjensä mukaista tonttia.
Nyt vain niitä nuoria ihan tyhmän rohkeasti ylös. Juholalla on ollut vaivaa, mutta heti kun on vähänkin valmis, korvaamaan Appeli sentterinä. Myllymaa kiekolliseen rooliin. Ja ennen kaikkea Viirret korvaamaan äkkiä Sevänen. Jami Virtanen on tällä hetkellä heittämällä parempi kuin Joensuu, jne.
Tässä tilanteessa kaikenlaiset peliä yhtään parantavat siirrot on tervetulleita, pieniä hienosäätöjä, ihan sama mitä paidan selässä lukee. Ennen kauden alkua sanottiin ääneen suunnitelma nuorten osalta katsoa alkusyksy rauhassa ja sitten tehdä ratkasuja missä kannattaa peluuttaa. Nyt aletaan sitten kohta puoleen olla tilanteessa jossa otantaa alkaa olemaan ja kokoonpano/peluutuksellisia ratkasuja voi alkaa tekemään.
Toki omasta takaa täytyy edelleen löytyä tasonnostoja ja resursseja -Rohdin alkaa osumaan paremmalla prosentilla, Graber nostaa pelin ylä- että keskitasoa kiekollisena hyökkääjänä, nälkänen ja nuori Viitala nasauttaa jonkun yv-maalin taikka muuten vaan tuo uhkaa tuonne, Heimosalmi ottaa roolia hyökkäyssinisellä-,
mutta kun teemana on Ei koskaan enää, Karri antaa näyttöjä tulevaisuuteen, jonkin verran on kasvoja ja ylpeyttä seurassa pelissä, jonkinlainen budjetti reagoida pitäs olla, taloudellisesti ja/tai imagollisesti ei mielellään otettais jälleen yhtä syväkyykkyä,
ja pelissä on kuitenkin osioita jotka toimivat eli tilanne ei ole täysin toivoton. Eli nyt pika-pikaa suhdeverkostot, data-kellarinörtit ym. naaraamaan kohtuulliset kiekolliset taidot omaava vasen laitahyökkääjä joka tuo hyökkäyssuunnan osaamista. Otetaan simppeli ratkaisu simppeliin ongelmaan, marginaalien ollessa pienet nostetaan pikkasen rimaa niin top-6 hyökkääjistön, keskipakan kuin alaketjun kilpailun osalta.
Laituri sisään, oikeat pelaajatyypit oikeille paikoille, pelinrakentelu ja maaliodottamat hienokseltaan yläsuuntaan, happea peliin ja onnistumisten kautta käännetään hieman alaviistoon valuva lumipallo toiseen suuntaan. Ja Porissa saatettas vielä nähdä playoff-kiimaa tuossa noin viiden kuukauden päästä kevätauringon alla 2023.