Haluaisin vielä tarttua joukkueen roolitukseen.
Viime vuosina roolitus on vaikuttanut olevan aika paljon sitä, että pelaaja on kärkikenttien pelaaja, alakenttien pelaaja tai siltä väliltä.
Käytännössä siksi kentällisetkin ovat olleet aika vaikeita hahmottaa etukäteen ja tuntunut, että miten vaan fantasiahahmotellut ketjuja niin mahdollisuuksia on liian monia, jotka vaikuttavat yhtä hyviltä/huonoilta.
Nykyinen valmennuskaan ei edes ekalla kaudellaan ketjuja ihan helposti saanut lukkoon, vaan ruletti pyöri syyskaudella aika paljonkin.
Vähän sellainen ajatus, että jos joukkueen rakenne on kasaamisvaiheessa kohdallaan niin palaset ikäänkuin loksahtelisivat isommalta osaltaan paikoilleen jopa jatkismanagerointi tasolla?
Pelaajat ovat nykyään monipuolisempia kuin ennen ja varmaan osittain johtuu siitäkin, ei ole niin paljon tarvetta hakea eri tyylisiä pelaajia, koska kaikki pystyvät paremmin vähän kaikkeen ja tasoerot ovat perusasioissa pienempiä?
Joten isoin ero taitaa tulla miten pelaaja suorittaa kentällä ollessaan, saako helposti fiiliksen päälle, työmoraali on joillakin vaan korkeampi kuin toisilla ym. seikkoja jotka kentällä näkyvät.
Jäänyt siis kaipaamaan sellaista Lähteenmäki/Savinainen tyylistä puolustavaa kärkilaituria, joka tekee hommia, taklaa ja tekee pisteitäkin siinä samassa. Nostaisi omalla tekemisellään intensiteettiä ja työmoraalia.
Vähän sellainen ajatus oli, että Lindsten olisi sen tyylinen pelaaja voinut olla, mutta jäi kyllä rajusti piippuun.
Ensi kaudeksi Juhola olisi sellainen jonka haluaisin nostaa tässä yhteydessä ylös, ei välttämättä kärkikenttiin vielä, mutta sellaiseksi kentän yhteen sitovaksi pelaajaksi esim. kolmoseen muutaman taitavan pelaajan kanssa.
Toinen on Aaltonen, joka herätti omaa kiinnostustani hyvillä otteille.
Molemmat olisivat hyviä aihioita pidempiaikaisiksi runkopelaajiksi, jos pysyvät terveenä ja pystyvät jatkamaan energistä peliä.
Juhola jos saisi vielä hivenen agressiivisuutta lisää, niin aineksia olisi todelliseksi kulttipelaajaksi.
Toinen mikä jäi loppupeleissä puuttumaan niin sellainen perus nopea ja vahva voimahyökkääjä, joka ajaa suoraviivaisesti maalille ja menee nimenomaan sota alueelle. Olisi varsinkin Ässien suhteellisen paljon vastahyökkäyksiin perustuvaan peliin sopiva palanen.
Kivelä alkoi loppukaudesta hiukan jo näyttämään siltä, mutta tehot jäivät piippuun.
Se mikä noita kahta edellämainittua pelaajatyyppiä yhdistää on se, että herättelevät omilla suorituksillaan muunkin joukkueen.
Viime kauden joukkueesta löytyi paperilla rutkasti taitoa ja pelintekokykyä sekä maalintekovoimaakin, mutta ehkä joukkueesta tuli hyökkäyksen osalta liian yksipuolinen.
Näillä näkymin se kärkikenttä muodostunee Tiivolan ja Salmisen ympärille.
Salminen (pelintekijä,maalintekijä) - Tiivola (puolustava, pystyy myös tekemään peliä) - Eli käytännössä toiseen laitaan joku laadukas voimahyökkääjä, maalintekijä, joka menee maalille, mutta omaa myös laukauksen, unohtamatta puolustuspeliä.
Yhdestä kentästä olisi hyvä löytyä hyvä puolustava sentteri ja hyvä puolustava laituri,mutta mielummin hiukan kokeneempia pelureita. Kentällisen pitäisi ottaa vastuuta ottelun loppuhetkistä, AV:sta yms.
Kaksi muuta kenttää olisivat niitä missä nuoria kiekollisia tai potentiaalisia pelureita.
Suurin vastuu pisteiden teosta olisi ykkösen harteilla ja toisen kokeneemman kentän harteilla olisi puolustussuuntaan se suurin vastuu, mutta näissä kentissä olisi sitten sitä potentiaalia antaa tukea, mieluiten molempiin suuntiin.
Eli pari puolustavampaan rooliin sopivaa työteliästä pelaajaa, jotka tekevät ketjukavereiden pelaamisesta helpompaa.
Sen jälkeen vaan sitten maalintekovoimaa ja pelintekokykyä.
Ykköspari, selkeä kärkipari.
Kova kanukki, jolla hyvä laukaus ja ei ota taka askelia (voi olla muun maalainenkin) ja toinen kiekollisempi, joka tukee hyökkäyksiä nousuilla ja tekee peliä, mutta molempien pitää olla hyviä liikkumaan.
Kakkosparissa sitten roolitukset voivat olla vähän vastaavat, mutta hiukan huonommilla ominaisuuksilla, ehkä enemmän potentiaalia, kuin varmoja tapauksia.
Kolmosparissa, mielummin joku hyvä pakki puolustussuuntaan ja toiseen laitaan nuorta kiekollista pakkia opettelemaan.
Seiskapakkina/13 hyökkääjänä olisi hyvä olla myös puolustava pakki, jolle vastuuta AV:lla ja ehkä jopa sellainen ketä tarpeen tullen pystyy pelaamaan vaikka hyökkääjänä. Todellinen rooli pelaaja, jolle riittää pienempi peliaika, mutta hoitaa sen kunnolla ja mutisematta.
Äärettömän tärkeää on, että pakiston liike on hyvällä tasolla ja mielellään pystytään liikkumaan myös kiekko lavassa.
Olen myös vähän sitä mieltä, että isoa reserviä on turha pitää pelkän rotaation takia, jos tulee isompia loukkaantumisia, niin junnuista pitää nostaa rohkeasti äijiä ylös, koska se on merkkinä junnuille, että tekevät hyvää työtä.
Jos ei löydy tai sillä aiheutetaan liikaa hallaa junnujoukkeelle pitkällä tähtäimellä, niin sitten matoa koukkuun ja täydennystä vaikka mestiksestä.
Taas tuli pitkä teksti, mutta en oikein osaa nimillä enkä EP scouttauksilla spekuloida ja vaikka huhuja jonkin verran onkin liikkeellä, niin spekuloidaan tällä tavalla miltä toivoisin joukkueen näyttävän ensi kauden osalta.