Jos ensi kaudelta halutaan menestystä enemmän kuin "tuurilla sääleihin" niin puolustuksen pitää vahvistua selkeästi. Jos ei haeta selkeää parannusta tämän kauden puolustajiin niin voitaisiin samantien ilmoittaa että osallistutaan vain runkosarjaan jotta saadaan vaan TV-rahat.
Myös itse haluaisin nähdä ensi kaudella mitalisijoituksesta realistisesti kamppailevan KalPan. 90-v juhlakausi, halliremontin valmistuminen, Kiiskisen ja Pitkäsen (+Kilpeläisen?) paluu mahdollistavat pienen buumin syntymisen ja saattavat siivittää ottelukohtaisen yleisökeskiarvon lähemmäs 4000 (tällä kaudella 3441). Uskon ja toivon todella, että joukkueen leveyteen panostetaan ensi kaudella jopa pienellä taloudellisella riskillä aikaisempia kausia hieman enemmän fyffeä.
Urheilussa sattuu ihmeellisiä asioita ja heikommallakin runkosarjasijoituksella menestyminen playoffseissa on aina mahdollista. Tämä kuitenkin vaatisi maagista kuntopiikkiä, kaikkien taivaan ja hele*etin kappaleiden sekä joulupukin porojen asettumista täydelliseen harmoniaan juuri oikea-aikaisesti (vrt. Ässien nousu mestaruuteen keväällä 2013). Jos kuitenkin halutaan pelata varman päälle ja tarkastellaan puhtaasti tilastoja, niin joukkueen olisi oltava iskukyvyltään ja runkosarjasijoitukseltaan top 6:ssa jotta voidaan puhua realistisesti edes pronssimitalista. Säälipleijareista ei ainakaan ennen tätä kautta ole voitettu yhtään mitään, joten käytännössä jo runkosarjan 7:lle voidaan toivottaa parin lisäpelin jälkeen hyvää kesää ja parempaa tuuria seuraavalle kaudelle. Finaalipaikkaan vaaditaankin jo sijoittumista neljän parhaan joukkoon runkosarjassa.
Tällä hetkellä koossa olevan joukkueen runko on erittäin potentiaalinen ja siinä on jo nyt sopiva sekoitus nuoruutta sekä kokemusta. Runkosarjassa kuuden parhaan joukkoon pääseminen edellyttää potentiaalin nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä ja muutamia onnistuneita pelaajahankintoja avainpaikoille.
Tässä virtuaalisen Kalebergin katedraalin oveen naulaamani teesit kaudelle 2019-2020:
1. Urheilullisena tavoitteena mestaruus (runkosarjassa tavoite top-4).
2.
!!!! Laadukkaan 1. maalivahdin hankintaan riittävät resurssit !!! (Onko Kilpeläisestä enää torjujaksi #1? Pysyykö koko kauden terveenä?)
3. Vaihdoksia valmennukseen = tsempparivalmentajalle pariksi taktinen valmentaja. Sami tekemään mitä parhaiten osaa=keskittyy pelaajien kehitykseen.
4. Viisikkona hyökkääminen ja puolustaminen kuntoon. (kts. kohta 3)
5. Kiiskisen ja Pitkäsen paluut toteutuvat.
6. Puolustukseen offensiivinen vahvistus.
7. JuTi tai vastaava puolustava puolustaja.
8. Röyhkeyttä vastustajan maalille = Pikkaraiselle jatkosopimus.
+ Laadukas aloittava sentteri.
++ Junnilalle jatkoa.
Jolloin dreamteam olisi suurinpiirtein tällainen:
Valmennus:
Sami Kapanen + Tommi Miettinen tai Tommi Miettinen + Marko Tuomainen
Hyökkäys:
Jokinen - Rissanen - Ruuttu
Kiiskinen - Pitkänen - Kantola
Klemetti - Ikonen - Nuutinen
Pikkarainen -
Sentteri - Sebok
Aaltonen/Könönen - Knuutinen- Juusola
Puolustus:
Wilson -
Viivapelote
Seppälä - Riekkinen
Lappalainen -
Timonen
Gröndahl - Parikka
Nousianen
Maalivahdit:
MAALIVAHTI (Kilpeläinen?)
Godla
Käänteleepä noita pelaajia miten vain, niin kolme ensimmäistä hyökkäyskenttää on silkkaa seksiä. Mikäli Pitkäsen ja Kiiskisen paluu toteutuu ja Pikkarainen saataisiin pidettyä, olisi meillä käsissämme kenties tulivoimaisin hyökkääjäosasto sitten kauden 2011-2012. Puolustuksen profiili nousee huomattavasti pelkästään sillä, että Mäkinen vaihtuu Timoseen. Kuitenkin etenkin Lappalaisen on vielä nostettava tasoaan huomattavasti. Leskisen/Luostarisen jäädessä rosteri näyttäisi entistä vahvemmalle ja samalla muutamasta muusta hankinnasta voitaisiin luopua.
Laajan pelaajaringin ansiosta myös IPK-yhteistyöstä saadaan paras mahdollinen hyöty irti, kun junnut saavat tilaa kehittyä miesten peleissä mestiksessä. Uskon kuvion hyödyttävän IPK:ta sekä pitkässä juoksussa erityisesti pelaajia itseään ja sitä myöden myös KalPaa.