Puolustukseen ensi sijassa vahvistuksia tarvitaan. Yksinkertaisesti ei ole kaksinkamppailuvoimaa ja sitä myötä kaksinkamppailuhalua riittävästi, tästä seuraa sellainen kokonaisvaltainen epäröinti, mikä taas puolestaan luo vastustajalle paikkoja aivan tyhjästä ja vastaavasti omat paikat jäävät käyttämättä saman epäröinnin takia. Jos ajatellaan Ässien edellisiä valmentajia, Jyrki Ahon peli perustui nimenomaan kaksinkamppailuihin ja johtoajatus oli, että jos voittaa enemmän kaksinkamppailuja kuin vastustaja, voitat yleensä pelin. Kotkaniemi uskoi taas siihen, että taitavat pelaajat ja sopiva pelisysteemi mahdollistavat pelien voittamisen joko kokonaan ilman kaksinkamppailuja tai sitten minimimäärällä niitä. Teoriassa tästä olisi seurannut se, että energiaa olisi säästynyt ja loukkaantumismäärät olisivat myös tulleet alas. Selin lienee jossain Ahon ja Kotkaniemen välissä, mutta pelaajiston puolikas on hankittu Kotkaniemen pelikirjaan, kun taas Ahon pelaajia ei ole käytännössä enää jäljellä yhtä kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi näyttäisi siltä, että Kerttulan hankinnat ovat enemmän Kotkaniemi koulukuntaa tukevia.
Eilinen Saipa peli on tietyllä tapaa täydellinen kuva Ässistä. Välissä on hyviä jaksoja ja sitten heti perään aivan kamalaa tekemistä, jonka isoin syy on juuri tuo suuri epäröinti ja luultavasti virheiden pelko. Maalitasolla voidaan määritellä seuraavasti;
1-0, Taimi aistii joukkueesta huokuvan epävarmuuden ja hän pyrkii itse ratkomaan lähes joka tilannetta. Luultavasti tässä tilanteessa Taimi luki syöttöä eri kohtaan ja ajatus oli pistää peli poikki jo keskialueella ja kääntää oma hyökkäys tästä. No, Saipan pelaa syöttää eri paikkaan kuin Taimi ajattelee ja Åkerströmille kaikkinaisen suunnanmuutokset ovat myrkkyä, läpiajo ja maali.
1-1, sentteri Spink voittaa aloituksen, sitten toimitus viivalta ja toinen Spink pistää karat sisään sopivien pomppujen jälkeen. Pelimiesten tekemä maali, jota on vaikea puolustaa, erityisen positiivista on sentteri Spinkin kyky voittaa aloituksia.
1-2, Niemeläinen voittaa omissa kaksinkamppailun pystyyn ja tämän jälkeen muutamalla kosketuksella hyvä paikka Hedbergille ja kiekko maaliin. Tässä maalissa yhdistyy nätisti puolustuspelaaminen ja siihen perään suoraan nivottu hyökkäyspelaaminen. Tässä maalissa ei ollut epäröintiä, henkisesti erittäin tärkeä maali.
2-2, virhe omalla viivalla yleensä maksaa ja niin kävi tässäkin. Henkisesti raskas maali.
3-2, Saipalla ihan hyvä hyökkäys, mutta kuitenkin aivan perushyökkäys, jossa Stenqvist vain pudottaa ja antaa vetopaikan keskeltä, maali toki Tarasovin piikkiin, mutta tässä on jälleen isosti epäröintiä ja tavattoman mukava tilanne vastustajan hyökkääjälle, kun pakki pelaa noin selvästi myötäkarvaa. Veikkaan, että edellinen maali oli vielä liikaa mielessä ja tästä johtuen kovin pehmeää pelaamista.
3-3, ylivoimaa, jossa Taimi haluaa ratkaista, sopiva pomppu ja Hedberg tekee varmasti. Hyvää sekä Taimen halu ratkaista että Hedbergin selkeä ratkaisu.
4-3, menee enemmän komedian puolelle, mutta olihan tuo nähtävissä jo sekuntteja aikaisemmin, että Saipalle tulee vielä paikka. Åkerström ja Rekonen ovat nostettu tikun nokkaan, mutta iso vastuu on myös muilla kentällä olijoilla, joilta olisi pitänyt tulla selkeät ohjeet sokeille kiekollisille, mitä tehdä. Ramstedt tekee vielä erinomaisen maskin, joten tätä ei voi pistää Tarasovin piikkiin. Mutta jälleen virheiden pelko ja epäröinti ovat suurimmat syyt.
Vielä jos ajatellaan pelaajatasolla eilistä suoritusta ja vähän myös koko kautta;
Tarasov, epävarma lienee oikea sana, välillä huikeita pelastuksia, mutta joka laukaus pelottaa. Rosendahl lienee pilaamassa seuraavan maalivahdin.
Taimi, jäätävä halu ratkaista joukkueen ongelmia, mutta tahtoo ottaa liikaa roolia. Olen ihan varma, että Taimella on hyvä tarkoitus ja pääajatus on juurikin auttaa joukkuetta, mutta liikaa on vain liikaa. Jos Ässät jossain kohtaa luopuu pelaajista, Taimi saattaa olla hyvinkin arvokas lisä ns. hyvän joukkueen rosteriin, jossa roolin laajuus on järkevä.
Åkerströrm, mestispakki Ruotsin divarista, jos kaikki menee niin kuin näyttää, pärjää, mutta kaikenlaiset yllätykset ja nopeat suunnanmuutokset ovat myrkkyä.
Stenqvist, kiekollisena alkaa lunastaa paikkaansa erityisesti 5-5 pelissä. Elää jaloistaan ja Ässien seisovalla ylivoimalla vahvuudet häviävät.
Niemeläinen, joukkueen tärkein yksittäinen pelaajaa. Peliminuutit ovat kuitenkin liian suuria ja taso on ollut viime aikoina lievässä laskusuunnassa.
Salmela, Saipa pelissä taas vaihteeksi huono, koko ajan epävarmoja ratkaisuja, ilmeisesti tarvitsisi peliin hyvän lähdön ja sitä kautta kasvavan itseluottamuksen.
Matinmikko, raikas asenne ja uskaltaa pelata. Tulevaisuuden miehiä ja jo tässä vaiheessa kannattaisi varmistaa jatko Ässissä entistä pidemmälle.
Varttinen, veljensä tyyppinen hyvä asenteinen pelaaja, moottori on vain liigatasolle pikkuisen pieni. Toisen erän lopun jäähy jälleen esimerkki joukkueen epäröinnistä, olisi voinut tökätä kiekon syvään tai sitten ottaa miehen, mutta päätti lähteä suosiolla peruuttamaan ja avaamaan vastustajalle tyhjästä hyökkäyksen aivan erän loppuun.
Tiivola, katso Niemeläinen yllä.
Salmio, ei nykyvireessä lähellekään ykkösketjun mies, mutta eipä taida olla paljon vaihtoehtoja. Salmion olemus nostaa esiin kysymyksiä fysiikkapuolen onnistumisesta, alla kuitenkin terve kesä ja meno ei juurikaan eroa ainakaan positiiviseen suuntaan edellisistä rikkinäisistä kausista.
Kivenmäki, menossa 5-5 pelissä tasaisesti eteenpäin, ylivoimaan pätee sama kuin Stenqvistillä.
Spinkit, alkavat täyttää ulkomaalaisvahvistuksen tuntomerkit, kolmas lenkki pitäisi vaan löytää, Lähteenmäki jää liikaa pelin ulkopuolelle.
Lähteenmäki, vaisua on, lähinnä pystyy antamaan muutaman taklauksen päädyssä, mutta kiekollisesti vaatimatonta, fysiikkapuolessa samansuuntaisia merkkejä kuin Salmiolla.
Rekonen, Salmio/Lähteenmäki määritykset pätevät myös Rekoseen.
Hedberg, taitaa olla vanhan liitonmies ja pelaamalla kuntoon? Pari-kolme viimeistä peliä ovat olleet nousujohteisia.
Hirvonen, pidemmällä tähtäimellä kovin pelimies tässä nipussa, mutta viime peleissä on ollut merkkejä joko minuuttien painamisesta tai sitten jostain vammasta.
Applegren, Salmio/Lähteenmäki/Rekonen tapaus.
Mäkiset/Pihlajamäki, keskitason Mestispelaajalla on isoja rajoituksia liigassa, vaikka fysiikka ja asenne olisivatkin kunnossa. Varsinkin Mäkisistä tulee kuva pelaajina, joista on jo mitattu ulos kovin paljon ja epäilys ovatko liigatason pelaajia tulee eittämättä mieleen.
Killinen, olisi iso rooli kiekollisena hyvin liikkuvana ja suht isona pelaajana. Spinkkien viereen vai Salmion tilalle?
Marttinen, aika tylyä on ollut tarina Marttisen saikun aikana. Toivottavasti saadaan tauon jälkeen terve Marttinen takaisin, vastustajan hyökkääjillä on huomattavasti vähemmän mukavaa Ässien maalin läheisyydessä kun mies 43.00 on jälleen mukana.
Vuorisalo, taitaa Matinmikko syödä paikan. Vuorisalo olisi selvä vahvistus ylivoimaan, mutta pakolliset 3-5 kardinaalivirhettä per peli ovat vain liikaa.
Valmennus, pitää löysätä suitsia ja ottaa asenne ikään kuin junnujen valmentajana. Ei tällä nipulla kuuhun mennä missään tapauksessa ja tämän kauden päätavoite on sekä Kerttulan että Atun sanoilla kehittyminen ja pelaajatarkkailu, ei niinkään sarjasijoitus. Rohkeaa pelaamista, omien rajojen kokeilua, epäröinti pois. Uusi maalivahtivalmentaja pitää ensi kaudeksi löytää ja fysiikkavalmennus ei ainakaan vielä tällä hetkellä näytä kovinkaan onnistuneelta, kun katsotaan pelaajien liikettä ja kaksinkamppailuvoimaa.
Kerttula, joukkueeseen tarvitaan luisteluvoimaa ja kokoa, jonkinnäköinen taitopotentiaali on olemassa, mutta taidolle tarvitaan vähän lisää tilaa. Historiasta pelaajatyyppeinä voisi nostaa esiin Daniel Brodinin ja Ben Blodin.