Vellihousu
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät
En tiedä onko kukaan muu koskaan miettinyt mutta miksi kotimaiset kovaotteiset pakit ovat äärimmäisen harvinaisia? On Kankaanperä, on Marttinen ja ennen wanhaan Helenius mutta ei paljon muita. P-amerikasta tulee Finleytä, Yonkmania, Bloodia ja kumppaneita vuodesta toiseen. Opetetaanko junnuissa pelaajia liian pehmeään pelityyliin turhien jäähyjen välttämiseksi (p-amerikassa ronskimmat otteet junnuista asti) vai johtuuko vain suomalaisesta luonteenlaadusta... mene ja tiedä.
Joskus viime vuosikymmenellä Suomessa valitettiin että kiekollisesti laadukkaita pakkeja on liian vähän ja isoja peruspakkeja puolestaan liikaa, nyt homma on kääntynyt melkeinpä toisin päin. Ongelma on eniten siinä että Suomi on pelaajakasvatuksessa yhden totuuden maa, tuubista tulee aina liikaa samanlaista tavaraa, tyyppi vain vaihtelee. Tässä nykysuuntauksessa on kyse paitsi jääkiekon kehityksestä, myös uuden sukupolven mentaliteetista, kiekolla pelaaminen on ainakin 90 - luvulla syntyneille kavereille paljon tutumpaa ja luontevampaa kuin ronski fyysisyys. P - Amerikassa fysiikka on vielä enemmän kunniassa vaikka sielläkin on paljon muuttunut, toki siellä on massaakin sen verran enemmän että pelaajatyyppejä löytyy laidasta laitaan.