Kärki-Kerälä-CB
X-"Makkonen"-Ojamäki
Kiilholma-Ruotsalainen-Saha tai Ruotsalainen-Kiilholma-Saha
SBA-Kuparinen-X
Huovinen, Juhola.....
Kuten varmaan huomasit en pakkeihinkaan nyt ottanut mukaan huhuttuja Tommiloita ja Mäkelöitä. Kärkilaituri pitää saada jos halutaan päästä viime kaudesta eteenpäin. 3-4 ketjuja voi sitten pyöritellä makunsa mukaan. Olisi aika erikoista, jos hyökkäykseen ei tulisi yhtään ulkkaria CB:n lisäksi....
Ässät tiedottaa solmineensa Jouka Juholan kanssa vuoden jatkosopimuksen ja Erik Embrichin kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen.
Paljon tulee ketjusommitelmia, mutta perusteita niille kovin vähän. Voihan niiden takana olla vahvojakin perusteita, mutta esille niitä ei olla tuotu. Tästä syystä moni sommitelma näyttääkin enemmän paperimanageri tyyppiseltä mutuilulta kun realistisilta ajatuksilta.
En ole mikään guru enkä valmentaja mutta omia mietteitä:
Olen vahvasti sitä mieltä että Ojamäki kuuluisi CB ja Kerälä/Makkonen ketjuun. Kärki puolestaan Kiilholman kanssa ja tähän vierelle jokin vahvistus/Korhonen.
Tämä ihan siitä syystä että Ojamäen suurin hyökkäys potentiaali/vahvuus on nopeissa ja suorissa hyökkäyksissä. Kärki ja Kiilholma on molemmat heikkoja avauspelissä ja ovat hitaita Ojamäkeen verrattuna. Lisäksi Kilun ja Kärjen vahvuudet on hyökkäyspään myllytyksissä jonne taas Ojamäki hukkuu.
Noin kahdella kentällä maksimoidaan potentiaali omissa papereissa.
Täysin samaa mieltä Ojamäen vahvuuksista mutta mielestäni CB ei juuri menisi hukkaan Ojamäen kanssa. CB kykenee avaamaan Ojamäelle vauhtiin ja sitten taasen Ojamäki ei rohmua kiekkoa jolloin kiekosta tykkäävä CB saa hallita enimmäkseen pelivälinettä. Ja juuri sitten hyökkäyspäässä Ojamäki toimii tilantekijänä ja jos sijoittuminen parantuisi niin voisi hyödyntää laukausta.Ojamäen vahvuus ovat sellaiset yhden miehen harppuunahyökkäykset, joissa kytätään keskialueen puolella kun joukkuekaverit pelaavat kiekon lapaan. Sitä seuraa nopea keskialueen ylitys ja laukaus. Tässä riittää, kun sentteri osaa avata kiekon lapaan mielellään vauhtiin ja toista laituria ei edes tarvita paitsi paikkaamaan puolustuspäässä. Hukkaan menisi CB samassa ketjussa, kun kiekkoja ei ainakaan Ojamäeltä tule. Kakkoseen vaikka Kerälän ja Korhosen kanssa voisi olla hyvä ratkaisu. Paremman materiaalin joukkueissa Ojamäen paikka olisi kolmosen laidassa.
Täysin samaa mieltä Ojamäen vahvuuksista mutta mielestäni CB ei juuri menisi hukkaan Ojamäen kanssa. CB kykenee avaamaan Ojamäelle vauhtiin ja sitten taasen Ojamäki ei rohmua kiekkoa jolloin kiekosta tykkäävä CB saa hallita enimmäkseen pelivälinettä. Ja juuri sitten hyökkäyspäässä Ojamäki toimii tilantekijänä ja jos sijoittuminen parantuisi niin voisi hyödyntää laukausta.
Myös mielestäni se olisi erittäin tärkeää että kentissä olisi sama rytmi/nopeus. Pääsisi helpommin rintamahyökkäyksiin.
Täysin samaa mieltä Ojamäen vahvuuksista mutta mielestäni CB ei juuri menisi hukkaan Ojamäen kanssa. CB kykenee avaamaan Ojamäelle vauhtiin ja sitten taasen Ojamäki ei rohmua kiekkoa jolloin kiekosta tykkäävä CB saa hallita enimmäkseen pelivälinettä. Ja juuri sitten hyökkäyspäässä Ojamäki toimii tilantekijänä ja jos sijoittuminen parantuisi niin voisi hyödyntää laukausta.
Ojamäki ja Charles pitää nimenomaan laittaa eri ketjuihin, ovat molemmat rightin pelaajia ja vauhdinpitäjiä ketjussa. Samassa ketjussa tulevat syömään toistensa vahvuudet aika tarkkaan.
Pelin rytmitys ja jalkanopeus eivät ole suoraan kytköksissä toisiinsa. Myös rintamahyökkäysten syntyminen on riippuvainen valmennuksesta ja avauspelaamisesta. Pelaajien yksittäisistä ominaisuuksista pelinlukutaidolla on suurempi merkitys näiden syntyyn kuin nopeudella. Suora luistelunopeus yhtenäisessä hyökkäykseenlähdössä on melko epäolennainen asia, sillä erot pelaajien välillä ovat kuitenkin melko pieniä ja ne pystytään oikealla rytmityksellä tasaamaan. Tärkeämpää olisi, että pakit pystyisivät antamaan oikea-aikaisen laadukkaan avauksen ja tietyt hyökkääjät eivät aina varastaisi tai karkaisi liian ylös.
edit: mielestäni keikkollisten ketjujen pitäisi aina pyrkiä pysymään kiekossa ja pelaamaan pitkiä hyökkäyksiä. Alaketjuissta sitten niitä pelaajia, jotka rajallisen pelikäsityksensä vuoksi eivät tähän yhtä hyvin pysty. Heidän tehtävänsä on hoitaa aloituksia hyökkäyspäähän ja tehdä satunnaisesti maaleja juurikin niillä harppuunahyökkäyksillä.
Joo argumentoinnin paskuus omassa viestissä omaan piikkiin. Nopeudella en tarkoittanut jalkanipeutta vaan juuri pelaajien omaa pelinopeutta joihin pieneltä osin kuuluu myös jalkanopeus mutta pääosin ratkaisu nopeus.
Ja oma pääpointti oli se ettei Ojamäki kuulu Kärjen sekä Kiilholman ketjuun. *Kärjistys* ennenkuin Kiilholma ja Kärki saa avattua peliä omista tai kääntää keskialueella niin Ojamäki on läpi päätyseinästä.
Tästä hivenen eri mieltä, esim Saarela avasi nopeasti Ojamäelle vauhtiin ja homma pelitti hyvällä tasolla. Kilu puolestaan joka ratkasussa hidas, mutta ok tasoa. Kärki puolestaa viime kaudella ehkä osittain Rockyn takia oli todella paska reaktio lähdöissä.Se ei eri pelikavereilla muutu, vaan johtuu Ojiksen pelikäsityksen puutteesta. Esim. Kärki avaa peliä yleensä hyvin ja syöttöjen laatu on ihan kärkiluokkaa Ässistä. Kiilholmakin tuossa on ihan hyvä, ainakin joukkueen sisällä vertailtaessa. Ojamäki varastaa liikaa, eikä osaa lukea oikeaa hetkeä hakea pystyyn.
edit: mielestäni keikkollisten ketjujen pitäisi aina pyrkiä pysymään kiekossa ja pelaamaan pitkiä hyökkäyksiä. Alaketjuissta sitten niitä pelaajia, jotka rajallisen pelikäsityksensä vuoksi eivät tähän yhtä hyvin pysty.
Se ei eri pelikavereilla muutu, vaan johtuu Ojiksen pelikäsityksen puutteesta. Esim. Kärki avaa peliä yleensä hyvin ja syöttöjen laatu on ihan kärkiluokkaa Ässistä. Kiilholmakin tuossa on ihan hyvä, ainakin joukkueen sisällä vertailtaessa. Ojamäki varastaa liikaa, eikä osaa lukea oikeaa hetkeä hakea pystyyn.
Miksi pitäisi pyrkiä pysymään kiekossa ja pelaamaan pitkiä hyökkäyksiä? Itse pidän suoraviivaisesta kiekosta ja minusta pitäisi aina pyrkiä maalia kohti ja pyrkiä luopumaan kiekosta mahdollismman nopeasti siirtämällä sen vastustajan maaliin.
Kuulostaa ihanan yksinkertaiselta että luovutaan vain nopeasti kiekosta siirtämällä se vastustajan maaliin, mutta kyllä nykylätkässä pitää löytyä valmiuksia myös pitkiin hyökkäyksiin ja kiekon pitämiseen mikäli meinataan menestyä.
Vähän kaipaisin jotain perusteluita Ojamäen pelikäsityksen puutteen tueksi. Miten tämä ilmenee? Hyvät pisteet ja maajoukkuekutsu eivät oikein sovi yhteen pelikäsityksen puutteen kanssa.
Se ei eri pelikavereilla muutu, vaan johtuu Ojiksen pelikäsityksen puutteesta. Esim. Kärki avaa peliä yleensä hyvin ja syöttöjen laatu on ihan kärkiluokkaa Ässistä. Kiilholmakin tuossa on ihan hyvä, ainakin joukkueen sisällä vertailtaessa. Ojamäki varastaa liikaa, eikä osaa lukea oikeaa hetkeä hakea pystyyn.
Usein näissä mennään aina äärimmäisyyksiin, mutta koitetaas kommentoida Ojamäkeä ilman että tarkoitus on sanoa pelaajan olevan täysin paska.
Eli tämä pelisilmättömyys näkyy mielestäni siinä että hän hakkaa laput silmillä kiekkoa maalille pääosin pienestäkin kulmasta. Oikeastaan tuo on se paras tapa päättää hyökkäys Ojamäen osalta, sokkosyöttöä keskelle tai toiseen aaltoon ei mielellään koska se avaa ovet aina vastustajalle kun hyökkäysketju on menossa kohti vastustajan maalia. Varmaan osaltaan kokemattomuutta mutta kyllähän se tilanteen tunnistaminen on juurikin sitä pelisilmää. Eli tässä kohtaa jokseenkin Chickendinnerin kanssa samaa mieltä vaikka en itse uskallakaan niin jyrkästi lokeroida Ojamäkeä.
Yläpuolen asioihin viitaten hassuinta oli se, että vaikka Ojamäen pelejä seuraili jo A-junnuissa, pystyi hetkittäin yllättymään siitä vedosta. Ilmeisesti nuorempana hän piti kynttiläänsä vakan alla, näin niinkö kuvainnollisesti.
Näissä kommenteissa unohdetaan kokonaan pelitavan ja valmentajan rooli. Ojamäeltä on hyvin luultavasti pyydetty nähtyä pelaamista, hyödynnetty hänen vahvaa luistelua ja vetoa. Hän pelasi maajoukkueessa erillaisessa roolissa, mikä näkyi myös kentällä. Ei Ojamäki mikään samettikäsi tai huippupelintekijä ole, mutta hän pelaa hyvin joukkueen eteen, tekee töitä molempiin suuntiin. Ja omista varastaminen ei ole tyypillistä hänelle.
Ehkä ymmärsin väärin ja vedin hieman mutkia suoraksi. Kiekonhallinnan ja pitkien hyökkäyksien tärkeyden korostaminen ja samalla Ojameän pelikäsityksen kyseenalaistaminen vaikuttivat siltä, että suoraviivainen maalinteko ilman pitkiä kulmapelejä merkitsisi pelikäsityksen puutetta.
