En ole vielä missään yhteydessä kuullut kenenkään kiekkokontrollia valmenteen valmentajan sanoneen ettei joku pelaaja sovi kyseiseen systeemiin. Pelisuunnitelman tarkka noudattaminen tuottaa niitä onnistuneita suorituksia, mikäli se pakin helppo syöttö ei ole onnistunut niin silloin hyökkääjien tehtävä on hakea uudelleen, sehän on se koko kiekkokontrollin idea.
Ja se kiekkokontrollin kautta hitaasti lähteminen on vain yksi osa sitä Meidän peliä, eikä mikään ainoa vaihtoehto. Välillä saa sen kuvan että ajatellaan homman olevan joko tai meininkiä.
Kiistämätön fakta on se, että eri pelityylit korostavat eri jääkiekon lajitaitojen merkitystä. Kiekkokontrollissa, ihan se nimenkin mukaan, kiekkoa pitää osata kontrolloida ja syöttää tai vastaanottaa syöttö huomattavan monta kertaa yhdenkin vaihdon aikana. Shaun Heshka missaa huomattavasti harvemmin helpon syötön kuin Tapio Sammalkangas, johtuu ihan siitä, että kiekollista taitoa Heshkalla on huomattavasti enemmän kuin Tapilla. Vastaavasti Sammalkangas putsaa maalinedustan suhteessa paremmin kuin Heshka. Sammalkangaan kannalta onneton sattuma on, että kiekkokontrolissa kiekon pitäisi olla suurimman osan ajasta omalla joukkueella, jolloin tämä Sammalkangaan lajitaitovahvuus ei tule niin selkeästi esiin.
Teorissa on totta, että aina voidaan ottaa lähtö uudestaan, jos joku syöttö, ajoitus tai ihan mikä vaan suunniteltu manööveri menee pieleen. Käytännössä se ei ihan näin mene tai ainakin paremman lopputuloksen saa pitkässä juoksussa, jos on päässyt liikkellä ensimmäisellä lähdöllä yritys neljän sijasta. Sinällään osaltaan kysymys on selvästi siitä, että hyökkääjät varastavat tilaa, eivätkä ole kovin motivoituneita tekemään uusintalähtöjä riittävällä huolellisuudella. Mutta tosiasia on myös se, että keskimäärin ekalla yrityksellä sieltä omista pitäisi pois päästä, jos meinataan rakentaa maalipaikka. Totta kai intomieliset kiekkokontrollimiehet ovat sitä mieltä, että uudelleen voi ottaa vaikka kuinka monta kertaa, vaihtaa välissä, mutta kyllä se vaan monimutkaiseksi menee ja riski tehdä huono ratkaisu kasvaa koko ajan.
Hidas lähtö on toki vain yksi vaihtoehto kiekkokontrollissa, mutta siihen käytännössä ajaudutaan ilman vastustajan virhettä tai omaa hyvää suoritusta. Eli, se on vallitseva tapa kohtuu usein, ennen vanhaan vastaavassa tilanteessa kiekkoa hakattiin keskialueelta vastustajan päätyyn ja karvattiin sitten tilanteen mukaan. Eilen olisin luottanut enemmän vanhaan konstiin ja pyrkinyt lyömään painetta Tapparaan hitaisiin pakkeihin päätyheittojen jälkeen, toki harkintaa käyttäen, milloin kenttäasema on riittävän hyvä karvaamiseen. Eilen vain päästiin hyvinkin heikoista päätyheitoista kiekonriistoihin ja näin ollen voittavaa tapaa olisi pitänyt hyödyntää niin paljon kuin ikinä mahdollista.