Joukkueen rakennus kaudelle 2013–2014

[Tuamas]

Virralta kyllä tuli ekassa erässä sellaista kommenttia että meikäläinen ainakin epäilee vahvasti Uusitalon paikkaa joukkueessa...

Taisit kuunnella eri peliä?

Virtahan nimenomaan ei lähtenyt morkkaamaan Uusitaloa, vaikka paikkaa tälle selostajakaveri selvästi useampaan otteeseen petasi.

Virtahan itseasiassa puolusti vahvasti Uusitaloa ja totesi, että peliä on pirun vaikea avata jos ja kun hyökkääjät karkaavat liian kauas.

Avauspeli vaatii jälleen hiomista, hyökkääjät eivät hae tarpeeksi alhaalta ja etäisyydet kasvavat sellaisiksi, että pakin pitää todella onnistua jotta saa avattua liikkeeseen hyökkääjälle.

 

[vero]

Virtahan itseasiassa puolusti vahvasti Uusitaloa ja totesi, että peliä on pirun vaikea avata jos ja kun hyökkääjät karkaavat liian kauas.

Avauspeli vaatii jälleen hiomista, hyökkääjät eivät hae tarpeeksi alhaalta ja etäisyydet kasvavat sellaisiksi, että pakin pitää todella onnistua jotta saa avattua liikkeeseen hyökkääjälle.

Itse en Virtaa ole kuunnellut, mutta kyllä eilenkin jäällä olleessa Ässä-pakistossa oli ainakin kolme veljeä, jotka eivät kertakaikkiaan sovi tähän kiekkokontrolliajatukseen. Eli minusta Uusitalo, Sammalkangas ja Honkanen eivät vain omaa sitä kykyä antaa helppo syöttö kaverin lapaan laadukkaasti 99 kertaa 100 yrityksestä. Karkeasti voi ajatella niin, että kiekkokontrollissa pyritään tekemään peräkkäin kymmenen helppoa syöttöä ja päästä tätä kautta maalintekotilanteeseen. Kun yksikin noista kymmenestä on laaduton koko rakennelma täytyy aloittaa alusta tai muuten tulee juuri tilanteita, jossa lähdetään hakemaan huonosta kenttäasemasta pitkää syöttöä hyökkääjälle, joka on lukenut tilanteen olettaen, että helpot syötöt onnistuvat. Ja kovin montaa kertaa tuota kymmenen syötön ketjua ei voi ottaa alusta uudestaan, vaan vähintään pitää hakea vaihto välissä.

Toinen tapa pakin kannalta on antaa yksi tai maksimissaan kaksi vaikeaa "kuningassyöttöä" ja avata tätä kautta maalitilanne. Tyylin Heshka Niemelle Tepsi-pelissä.

Kolmas tyyli on sitten se perinteinen pakki nostaa jalalla punaiselle ja hakkaa kiekkoa rumpuun tai ristikulmaan. Tällä tavalla Ässät sai paineen Tapparan alueelle kolmannessa erässä ja vaikkapa toinen maali oli suora seuraus tästä perinteisestä tavasta. Itse valmentajana peluuttaisin ehdottomasti AUK kenttää juuri tällä tavalla, koska kummatkin laiturit ovat hyviä kaivamaan kiekkoa kulmista sekä takakarvaamaan ja edelleen pääasiallisesti kentän takana pelaavat Uusitalo ja Sammalkangas sopisivat juuri tähän tyyliin parhaiten.

En ymmärrä miksi kaikkien pitäisi pelata samalla tavalla, siellä pitää mennä mahdollisuuksien mukaan jokaisen pelaajan tai ainakin jokaisen viisikon vahvuuksilla.

 

[korkki]

Itse en Virtaa ole kuunnellut, mutta kyllä eilenkin jäällä olleessa Ässä-pakistossa oli ainakin kolme veljeä, jotka eivät kertakaikkiaan sovi tähän kiekkokontrolliajatukseen. Eli minusta Uusitalo, Sammalkangas ja Honkanen eivät vain omaa sitä kykyä antaa helppo syöttö kaverin lapaan laadukkaasti 99 kertaa 100 yrityksestä.

En ymmärrä miksi kaikkien pitäisi pelata samalla tavalla, siellä pitää mennä mahdollisuuksien mukaan jokaisen pelaajan tai ainakin jokaisen viisikon vahvuuksilla.

Olen muuten viime pelien Honkasesta eri mieltä. Tällä kaudella Jani on ollut erittäin kiekkovarma. Jopa niin varma että olen epäillyt onko siellä paidan sisässä se sama kaveri kuin viime kaudella.

Uusitalo menettää tuolla koheltamisella ihan liikaa osaamisestaan. Villen kuuluisi olla kolmosparin pakin peliajalla. Nyt äijä painaa ympäri kenttää vähän missä sattuu ja kauhealla koohotuksella. Muutenkin tuntuu että vastuukin painaa, sillä sen jälkeen kun Ville sai C -kirjaimen rintaan on pelien taso laskenut siitä mitä oli, tosin voi tuo lisääntynyt peliaikakin vaikuttaa.

Tuosta aivan samaa mieltä, että pelitaktiikassa pitäisi edes jossain määrin ottaa huomioon viisikon vahvuudet. Nykyään tietysti ongelmana on se että viisikko on harvoin sama, usein pakit vaihtuvat ketjun takana kun vedetään kolmella pakkiparilla neljän ketjun kanssa. Ylivoimissa kuitenkin voisi hiukan muuttaa peliä sen mukaan ketä kentällä on.

Ja kirjoitin tuon aikaisemman Virran kommentin Uusitalosta juuri samaan aikaan kun Pekka sanoi jotain negatiivista. Ei ehkä muuten isommin ketään haukkunut, mutta kyllä tuon kommentin kirjoittamishetkellä sanoi jotenkin negatiivisesti Uusitalosta. En vaan enää muista mitä sanoi. Tuota puolustuksen ja hyökkäyksen liian suurta rakoa kommentoi kyllä aika paljonkin. Kommentaattoriksi oli ehkä liikaa Ässien puolella, mutta ymmärtäähän sen.

 

[Zeta03]

Ei ehkä muuten isommin ketään haukkunut, mutta kyllä tuon kommentin kirjoittamishetkellä sanoi jotenkin negatiivisesti Uusitalosta. En vaan enää muista mitä sanoi.

Eikös tämä tilanne ollut siinä, kun Uusitalo yritti heshkamaista läpisyöttöä joka jäi Tapparan karvaajaan ja tästä tuli heti vaarallinen hyökkäys Ässäpäähän? Virta tokaisi jotain siihen suuntaan, että nämä 4-5 kaverin taakse haetut syötöt onnistuvat niin harvoin, ettei niitä pitäisi jatkuvasti viljellä...

 

[passenger]

Itse en Virtaa ole kuunnellut, mutta kyllä eilenkin jäällä olleessa Ässä-pakistossa oli ainakin kolme veljeä, jotka eivät kertakaikkiaan sovi tähän kiekkokontrolliajatukseen. Eli minusta Uusitalo, Sammalkangas ja Honkanen eivät vain omaa sitä kykyä antaa helppo syöttö kaverin lapaan laadukkaasti 99 kertaa 100 yrityksestä. Karkeasti voi ajatella niin, että kiekkokontrollissa pyritään tekemään peräkkäin kymmenen helppoa syöttöä ja päästä tätä kautta maalintekotilanteeseen. Kun yksikin noista kymmenestä on laaduton koko rakennelma täytyy aloittaa alusta tai muuten tulee juuri tilanteita, jossa lähdetään hakemaan huonosta kenttäasemasta pitkää syöttöä hyökkääjälle, joka on lukenut tilanteen olettaen, että helpot syötöt onnistuvat. Ja kovin montaa kertaa tuota kymmenen syötön ketjua ei voi ottaa alusta uudestaan, vaan vähintään pitää hakea vaihto välissä...

En ole vielä missään yhteydessä kuullut kenenkään kiekkokontrollia valmenteen valmentajan sanoneen ettei joku pelaaja sovi kyseiseen systeemiin. Pelisuunnitelman tarkka noudattaminen tuottaa niitä onnistuneita suorituksia, mikäli se pakin helppo syöttö ei ole onnistunut niin silloin hyökkääjien tehtävä on hakea uudelleen, sehän on se koko kiekkokontrollin idea.

Ja se kiekkokontrollin kautta hitaasti lähteminen on vain yksi osa sitä Meidän peliä, eikä mikään ainoa vaihtoehto. Välillä saa sen kuvan että ajatellaan homman olevan joko tai meininkiä.

 

[vero]

En ole vielä missään yhteydessä kuullut kenenkään kiekkokontrollia valmenteen valmentajan sanoneen ettei joku pelaaja sovi kyseiseen systeemiin. Pelisuunnitelman tarkka noudattaminen tuottaa niitä onnistuneita suorituksia, mikäli se pakin helppo syöttö ei ole onnistunut niin silloin hyökkääjien tehtävä on hakea uudelleen, sehän on se koko kiekkokontrollin idea.

Ja se kiekkokontrollin kautta hitaasti lähteminen on vain yksi osa sitä Meidän peliä, eikä mikään ainoa vaihtoehto. Välillä saa sen kuvan että ajatellaan homman olevan joko tai meininkiä.

Kiistämätön fakta on se, että eri pelityylit korostavat eri jääkiekon lajitaitojen merkitystä. Kiekkokontrollissa, ihan se nimenkin mukaan, kiekkoa pitää osata kontrolloida ja syöttää tai vastaanottaa syöttö huomattavan monta kertaa yhdenkin vaihdon aikana. Shaun Heshka missaa huomattavasti harvemmin helpon syötön kuin Tapio Sammalkangas, johtuu ihan siitä, että kiekollista taitoa Heshkalla on huomattavasti enemmän kuin Tapilla. Vastaavasti Sammalkangas putsaa maalinedustan suhteessa paremmin kuin Heshka. Sammalkangaan kannalta onneton sattuma on, että kiekkokontrolissa kiekon pitäisi olla suurimman osan ajasta omalla joukkueella, jolloin tämä Sammalkangaan lajitaitovahvuus ei tule niin selkeästi esiin.

Teorissa on totta, että aina voidaan ottaa lähtö uudestaan, jos joku syöttö, ajoitus tai ihan mikä vaan suunniteltu manööveri menee pieleen. Käytännössä se ei ihan näin mene tai ainakin paremman lopputuloksen saa pitkässä juoksussa, jos on päässyt liikkellä ensimmäisellä lähdöllä yritys neljän sijasta. Sinällään osaltaan kysymys on selvästi siitä, että hyökkääjät varastavat tilaa, eivätkä ole kovin motivoituneita tekemään uusintalähtöjä riittävällä huolellisuudella. Mutta tosiasia on myös se, että keskimäärin ekalla yrityksellä sieltä omista pitäisi pois päästä, jos meinataan rakentaa maalipaikka. Totta kai intomieliset kiekkokontrollimiehet ovat sitä mieltä, että uudelleen voi ottaa vaikka kuinka monta kertaa, vaihtaa välissä, mutta kyllä se vaan monimutkaiseksi menee ja riski tehdä huono ratkaisu kasvaa koko ajan.

Hidas lähtö on toki vain yksi vaihtoehto kiekkokontrollissa, mutta siihen käytännössä ajaudutaan ilman vastustajan virhettä tai omaa hyvää suoritusta. Eli, se on vallitseva tapa kohtuu usein, ennen vanhaan vastaavassa tilanteessa kiekkoa hakattiin keskialueelta vastustajan päätyyn ja karvattiin sitten tilanteen mukaan. Eilen olisin luottanut enemmän vanhaan konstiin ja pyrkinyt lyömään painetta Tapparaan hitaisiin pakkeihin päätyheittojen jälkeen, toki harkintaa käyttäen, milloin kenttäasema on riittävän hyvä karvaamiseen. Eilen vain päästiin hyvinkin heikoista päätyheitoista kiekonriistoihin ja näin ollen voittavaa tapaa olisi pitänyt hyödyntää niin paljon kuin ikinä mahdollista.

 

[peruspata]

Eräs Jarmo Kekäläinen löi intomielikiekkokontrollifriikkejä vastapalloon eräässä MM-kisastudiossa pienellä toteamuksella: "täytyy ottaa huomioon, että kentällä on myös vastustaja". Liikaa ei voi mennä vastustajan mukaan, silloinhan antaisi pelin virtauksen vastustajan vietäväksi, mutta täytyy vastustaja huomioida.

Jälleen eilen Ässät lähti Meidän pelin raiskaukseen koko raivollaan 0-3 tilanteessa, ja kas kummaa, seurauksena oli parempi toinen erä ja melkein loistava kolmas erä.

 

[vero]

Olen muuten viime pelien Honkasesta eri mieltä. Tällä kaudella Jani on ollut erittäin kiekkovarma. Jopa niin varma että olen epäillyt onko siellä paidan sisässä se sama kaveri kuin viime kaudella.

Kiekkovarma ehkä siinä mielessä, että omissa ei soi suoraan Honkasen virhesyötön jälkeen, mutta toisaalta kykenemätön luomaa pohjaa laadukkaalle hyökkäykselle. Eilen Honkasen epäonnistunut pystysyöttö johti Tapparan toiseen maaliin ja toisaalta Honkasen jonkilainen tökkäys laitaan pitkin ylös johti Ässien ensimmäiseen maaliin.

 

[Bigmouth]

Jälleen eilen Ässät lähti Meidän pelin raiskaukseen koko raivollaan 0-3 tilanteessa, ja kas kummaa, seurauksena oli parempi toinen erä ja melkein loistava kolmas erä.

Kakkos- ja kolmoserissähän Ässät nimenomaan pelasi kiekkokontrollia ja Meidän Peliä.

 

[vero]

Kakkos- ja kolmoserissähän Ässät nimenomaan pelasi kiekkokontrollia ja Meidän Peliä.

Ainakin kaikki kolmannen erät maalit tulivat jostain muista kuin kiekkokontrollille tyypillisistä tilanteista.

2-3 Armia voittaa laadullisesti huonon kulmakiekon omalla taidollaan ja pelaa maalin eteen AUK:lle. Oppikirjan mukaan huono pitkä syöttö vastustajan ryhmityksen sisään.

3-3 Tapparan pakki yrittää kontrolloida kiekkoa oman maalin takana, epäonnistuu, kiekko Ryanille ja edelleen maalinedustaruuhkasta Savinaiselle.

3-4 Dixon neppailee omissa ja tapahtuu periaatteessa sama asia kuin Ässien 3-3 maalissa.

4-4 Armia nappaa kiekon vastustajan pakin lavasta, kun on jälleen pelattu "kielletty" pitkä yksinäiselle hyökkääjälle.

 

[peruspata]

4-4 Armia nappaa kiekon vastustajan pakin lavasta, kun on jälleen pelattu "kielletty" pitkä yksinäiselle hyökkääjälle.

Armian haastattelusta oli minun korvilleni hunajaa seuraava lause:

"Uusikartano heitti hienon rystysyötön ... tiesin, että varmasti tulee sieltä ja lähdin siitä vähän varastamaan, sitten nostin mailaa ja pääsin läpi, ihan hieno maali."

Lainaus ei ehkä täysin sanatarkka, mutta riittävän tarkka on.

 

[Bigmouth]

Ainakin kaikki kolmannen erät maalit tulivat jostain muista kuin kiekkokontrollille tyypillisistä tilanteista.

2-3 Armia voittaa laadullisesti huonon kulmakiekon omalla taidollaan ja pelaa maalin eteen AUK:lle. Oppikirjan mukaan huono pitkä syöttö vastustajan ryhmityksen sisään.

3-3 Tapparan pakki yrittää kontrolloida kiekkoa oman maalin takana, epäonnistuu, kiekko Ryanille ja edelleen maalinedustaruuhkasta Savinaiselle.

3-4 Dixon neppailee omissa ja tapahtuu periaatteessa sama asia kuin Ässien 3-3 maalissa.

4-4 Armia nappaa kiekon vastustajan pakin lavasta, kun on jälleen pelattu "kielletty" pitkä yksinäiselle hyökkääjälle.

Ässien maalit 1, 2 ja 3 olivat seurausta siitä kun alunperin tultiin ylös rintamana. Eka oli puhdas Meidän Pelin maali, toinen ei ehkä oppikirjasta mutta ennen päätyyn heitto tultiin rintamana ylös.

Kaikki maalit olivat seurausta viisikon tiiviydestä ja oikeasta sijoittumisesta.

Neljäs maali olikin sitä "nerokkuutta" tai Tekijä X:ää.

 

[Blackie]

Bigmouth on jäljillä nimenomaan siinä, että Meidän peli -maali ei tarkoita heti suorasta hyökkäyksestä onnistumista, vaan kun tullaan organisoidusti alueelle, niin ollaan myös organisoidusti valmiita paineistamaan vastustajan päässä.

 

[Näkkäri]

Oi helvetti, kun alkaa tulemaan paha olo tästä Meidän Pelin analysoinnista. Meidän Peli! Sihvonen on kyllä saanut kiekkokansan totaalisesti pauloihinsa ja sekaisin, siitä kunniaa toki hänelle, mutta niin mielellään sitä kuulisi joskus taas jostain muustakin kiekkoon liittyvästä kuin tästä saatanan Meidän Pelistä.

Oliko Ässien kolmas maali eilen Meidän Peliä vai ei, kas siinä pulma.

"Laidat kiinni ja laukauksia" sanoi Vellu aikanaan. Näkikö kukaan eilen Vellun Pelin mukaisia pelitekoja? Saatana.

 

[haunted shores]

"Laidat kiinni ja laukauksia" sanoi Vellu aikanaan. Näkikö kukaan eilen Vellun Pelin mukaisia pelitekoja? Saatana.

Evolution is a bitch. Eli kyllä se on niin että tyttöjen alasarjoissa nykyään nämä.

Sihvonen on saanut peruskatsojatkin kiinnostumaan pelin taktisista nyansseista (hyvä niin) ja jokainen jääkiekon parissa operoiva ymmärtää nykyjääkiekon lainalaisuudet ja osaa niitä myös analysoida.*



*Poislukien Raipe Helminen, jonka valmentama joukkue häviää silloin kun "ei vaan yritetty tarpeeks" ja voittaa silloin kun "yritettiin kovempaa kuin kaveri".

 

[Bigmouth]

Bigmouth on jäljillä nimenomaan siinä, että Meidän peli -maali ei tarkoita heti suorasta hyökkäyksestä onnistumista, vaan kun tullaan organisoidusti alueelle, niin ollaan myös organisoidusti valmiita paineistamaan vastustajan päässä.

Ensimmäisessä erässä taas nähtiin tätä pystysuunnan kiekkoa kun Ryan puski laidasta läpi. Hyökkäysalueella lähin kaveri olikin sitten aivan toisessa laidassa. Ratkaisut: maalivahdille helppo veto tai päätön kilometrin mittainen poikkiheitto -> ja vauhdilla omiin.

Toisessa ja kolmannessa erässä ylös tuntiin rintamassa ja etäisyydet olivat kunnossa. Tuolloin Tappara oli aivan purjeessa.

 

[madeOFspade]

Ensimmäisessä erässä taas nähtiin tätä pystysuunnan kiekkoa kun Ryan puski laidasta läpi. Hyökkäysalueella lähin kaveri olikin sitten aivan toisessa laidassa. Ratkaisut: maalivahdille helppo veto tai päätön kilometrin mittainen poikkiheitto -> ja vauhdilla omiin.

Toisessa ja kolmannessa erässä ylös tuntiin rintamassa ja etäisyydet olivat kunnossa. Tuolloin Tappara oli aivan purjeessa.

Kolmannessa erässä kuitenkin käännettiin peliä todella paljon suoraan ylöspäin. Melko usein ensimmäinen syöttö oli ylöspäin tai sitten tuotiin omalla jalalla ylös ja roikotettiin päätyyn.

Mun silmään siellä oli ainakin selkeitä merkkejä pystysuunnan pelaamisesta. Ei enään pelattu niin paljoa pakki-pakki syöttöjä vaan käännettiin ensimmäinen syöttö suoraan hyökkääjälle. Jos pelattiin pakki-pakki niin vauhtia ei aina haettu siltikään sieltä oman maalin takaa/vierestä, vaan käännettiin nopeasti takaisin hyökkäykseen.

Sen ei ole nyt niin väliä että mennäänkö siellä pystysuunnalla vai kiekottelulla vai näiden sekoituksella, vaan se että koko viisikko menee samalla tavalla ja lukee tilanteet samalla tavalla.

Ekassa erässä pakit tekivät kokoajan surkeita ratkaisuita ja siinä oli ihan sama mitä pelikirjaa olisi toteuttanut. Jos kokoajan viisikko rakoilee kun pakit valitsevat väärin tai hyökkääjät hakevat väärin, niin peli ei vaan aukea.

 

[haunted shores]

Ensimmäisessä erässä pakit tekivät kyllä surkeita ratkaisuja, mutta olihan koko viisikko toki hajalla. En tiedä kumpi oli syy ja kumpi seuraus. Siellä haettiin pääasiassa järjettömällä kohelluksella pystysuunnan hyökkäyksiä, joista 9/10 johti kiekonmenetyksiin alivoimahyökkäyksien päätteeksi.

Toisessa ja kolmannessa erässä illuusio pystysuunnan pelaamisesta johtuu mielestäni siitä, että Tappara oltiin jo saatu sekaisin ja paikkoja ylivoimahyökkäyksiin aukesi poikkeuksellisen paljon. Ja tällöinhän meidän pelin mukaisesti isketään nopeasti.

 

[vero]

Ässien maalit 1, 2 ja 3 olivat seurausta siitä kun alunperin tultiin ylös rintamana. Eka oli puhdas Meidän Pelin maali, toinen ei ehkä oppikirjasta mutta ennen päätyyn heitto tultiin rintamana ylös.

Kaikki maalit olivat seurausta viisikon tiiviydestä ja oikeasta sijoittumisesta.

Neljäs maali olikin sitä "nerokkuutta" tai Tekijä X:ää.

Hienoa, että syntyy keskustelua. Eka Ässien maali on hyvä rintamahyökkäys, koko ajan tosi alivoimainen ja luultavasti maalin syntyä auttaa se, että kaksi Savinaista maalin edessä vastaan pelaava vastustajaa ovat molemmat hyökkääjiä. Kotona ollut pakki olisi luultavammin pystynyt pelaamaan Savinaisen mailan pois. Jostakin syystä Tapparan kenttätasapaino on mennyt sekaisin ja keskialue on periaatteessa tyhjä ja vastaavasti omissa makaa neljän pelaajan ryhmä, joka sitten vielä pelaa huonosti.

Toinen Ässien maali on mielestäni Teemu Aallon heikkoa pelaamista. Liigatason pakki ei saisi menettää tuollaisen tilanteen kontrolli noin helposti, toki Joppe on hyvä kiekonriistäjä, mutta ei tässäkään kyllä voida mitenkään todeta, että kiekkokontrolli olisi luonut hyvän lähtökohdan hyökkäykselle.

Kolmannessa Dixon nostaa punaviivalta kiekon suoraan Metsolan hanskaan. Tästä voi päätellä, että ainakaan Metsolan mielestä Ässien ryhmitys ei ole kovin erikoinen, koska hän pistää vielä kiekon peliin pakille maalin taakse. Pakki, taisi olla Saravo, sitten vaan sählää kunnolla ja kiekko löytyy parin sekunnin kulttua omista.

Neljännessä sitten munii Kankaanperä isosti. Joten kyllä Ässät sai paljon apuja myös kaverilta ja luultavasti aika monta peliä saadaan pelata, jotta vastustaja auttaa yhtä reilusti maalin teossa.

Tosin kyllähän Ässätkin menetti 1. 2. ja 4. maalin yhteydessä kiekon omalla aluellaan ja auttoi Tapparaa merkittävästi maalin teossa. Kolmannessa Tapparan maalissa sitten vain sählättiin muuten, joten aika tasan meni.

 

[Bigmouth]

Kolmannessa erässä kuitenkin käännettiin peliä todella paljon suoraan ylöspäin. Melko usein ensimmäinen syöttö oli ylöspäin tai sitten tuotiin omalla jalalla ylös ja roikotettiin päätyyn.

Mun silmään siellä oli ainakin selkeitä merkkejä pystysuunnan pelaamisesta. Ei enään pelattu niin paljoa pakki-pakki syöttöjä vaan käännettiin ensimmäinen syöttö suoraan hyökkääjälle. Jos pelattiin pakki-pakki niin vauhtia ei aina haettu siltikään sieltä oman maalin takaa/vierestä, vaan käännettiin nopeasti takaisin hyökkäykseen.

Nimenomaan tästä syystä tuo oli sitä kirottua Meidän Peliä. Tilanteen mukaan mennään nopeasti tai viiveellä, mutta nopeasti ei mennä jos vastustajan viisikko on ryhmittäytynyt ja oma hyökkäys ei. Tuo Tapparan ensimmäiseen maaliin johtanut kiekottelu oli monen kiekkokontrollin vihaajan mielestä juuri sitä mitä kiekkokontrolli on, vaikka todellisuudessa se on melkein päin vastoin.

Siinä ei pelivälineellä koitettu voittaa tilaa vaan ainoastaan siirreltiin sitä, koska ei uskallettu tehdä ratkaisuja.

Sen ei ole nyt niin väliä että mennäänkö siellä pystysuunnalla vai kiekottelulla vai näiden sekoituksella, vaan se että koko viisikko menee samalla tavalla ja lukee tilanteet samalla tavalla.

Nimen omaan. Tilanteessa pitää oikea ratkaisu tunnistaa paitsi yksilönä myös viisikkona. Omista lähtevän hyökkäyksen prioriteettijärjestys keskialueen ratkaisun suhteen lienee:

1. Pelivälineen kanssa vauhdilla alueelle joko yksin tai rintamassa, MUTTA EI kuitenkaan alivoimaisena vastustajaan nähden. (Eli 1 vs 1, 2 vs 2, 3 vs 2 saa mennä, mutta 2 vs 4 ei.) Jos tämä ei onnistu, on seuraava vaihtoehto:

2. Päätyyn ja perään. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä joillei kiekon saamien omille päädystä ole sen menettämistä todennäköisempää. Jos vaihtoehdoissa 1 ja 2 kiekon pitämiseen omilla ei ole todennäköisesti onnistuvaan vaihtoehtoa tehdään:

3. Palautus. Katso kohdat 1, 2 ja 3 uudelleen.

Ekassa erässä pakit tekivät kokoajan surkeita ratkaisuita ja siinä oli ihan sama mitä pelikirjaa olisi toteuttanut. Jos kokoajan viisikko rakoilee kun pakit valitsevat väärin tai hyökkääjät hakevat väärin, niin peli ei vaan aukea.

Ei se ollut vain pakkien surkeutta vaan myös hyökkääjien. Hyökkääjät ylipelasivat, karkailivat rintamasta, eivät hakeneet riittävän alhaalta. Silloinkin kun kiekko saatiin keskialueen läpi hallitusti hyökkäysalueelle, hyökättiin aina käytännössä ylivoimasta vastustajaa vastaan.

 

[Bigmouth]

Hienoa, että syntyy keskustelua. Eka Ässien maali on hyvä rintamahyökkäys, koko ajan tosi alivoimainen ja luultavasti maalin syntyä auttaa se, että kaksi Savinaista maalin edessä vastaan pelaava vastustajaa ovat molemmat hyökkääjiä. Kotona ollut pakki olisi luultavammin pystynyt pelaamaan Savinaisen mailan pois. Jostakin syystä Tapparan kenttätasapaino on mennyt sekaisin ja keskialue on periaatteessa tyhjä ja vastaavasti omissa makaa neljän pelaajan ryhmä, joka sitten vielä pelaa huonosti.

Toinen Ässien maali on mielestäni Teemu Aallon heikkoa pelaamista. Liigatason pakki ei saisi menettää tuollaisen tilanteen kontrolli noin helposti, toki Joppe on hyvä kiekonriistäjä, mutta ei tässäkään kyllä voida mitenkään todeta, että kiekkokontrolli olisi luonut hyvän lähtökohdan hyökkäykselle.

Kolmannessa Dixon nostaa punaviivalta kiekon suoraan Metsolan hanskaan. Tästä voi päätellä, että ainakaan Metsolan mielestä Ässien ryhmitys ei ole kovin erikoinen, koska hän pistää vielä kiekon peliin pakille maalin taakse. Pakki, taisi olla Saravo, sitten vaan sählää kunnolla ja kiekko löytyy parin sekunnin kulttua omista.

Neljännessä sitten munii Kankaanperä isosti. Joten kyllä Ässät sai paljon apuja myös kaverilta ja luultavasti aika monta peliä saadaan pelata, jotta vastustaja auttaa yhtä reilusti maalin teossa.

Tosin kyllähän Ässätkin menetti 1. 2. ja 4. maalin yhteydessä kiekon omalla aluellaan ja auttoi Tapparaa merkittävästi maalin teossa. Kolmannessa Tapparan maalissa sitten vain sählättiin muuten, joten aika tasan meni.

Boldaukset minun.

Mielestäni Ässien pelityylin (tai Jalosenkaan) arvioiminen pelkän kiekkokontrollin kautta on asioiden turhaa yksinkertaistamista. Jos Ässien (esimerkkinä tarjoamasi) toinen maali ei kiekkokontrollin ansiota ollutkaan, oli se seurausta Ässien hyvästä kenttätasapainosta. Tämän taas näkisin olevan sidoksissa kiekkokontrolliinkin, koska lähtökohta on aina tehdä itsensä pelattavaksi kuten AUK tuossa tekee.

Ja jos katsot noita selvityksiä Ässien maalien synnystä, niin kovin paljon näyttää vastustaja sattumalta juuri noissa tilanteissa pelanneen huonosti. Itse näkisin tuon niin, että Tapparan ryhmitys viisikkona ja reagointi pelivälineen suunnan muutoksiin oli kaksi jälkimmäistä erää selkeästi Ässiä heikomi, josta syystä Tapparalaiset joutuivat tekemään puolustustilanteessa ratkaisuja toistuvasti paineen alla. Ässien vastustajaa parempi kenttätasapaino loi nuo Tapparan virheet samoin kuin Ässien huono kenttätasapaino loi Ässien omat virheet ensimmäisessä erässä. Kenttätasapaino on kuitenkin paljon kiinni siitä, miten omista lähdetään ylös.

 

[MustatKortit]

Kakkos- ja kolmoserissähän Ässät nimenomaan pelasi kiekkokontrollia ja Meidän Peliä.

Ässät nopeutti pelaamistaan huomattavasti jo toiseen erään ja koko kolmas erä mentiin käytännössä kokonaan ilman palautuksia ja hitaita lähtöjä, kiekko pelattiin mahdollisimman nopeasti ylös.

Joka muuta väittää, puhuu paskaa.

Jos ei muuten usko minua, niin kannattaa uskoa ainakin JA:n epävirallisen virallista HVP-tilastogurua ja P.Sihvosen uskollista seuraajaa, nimimerkki siffaa.

Alla lainaus siffan viestistä Pelitapa-ketjuun, boldaukset omia.

... Ässät pelasi 1. erässä paljon HVP-lähtöjä eli 2+8+7=17. Ässät epäonnistui pahasti 1. erän HVP-lähdöissä, koska Tapparan korkealta lähtenyt 1-2-2 ohjauspeli tyrehdytti hyökkäykset keskialueelle.

...Ottelun 1. erä päättyi Tapparan johtoon 0-3. Erätauolla Kivi käskytti joukkuetta nopeuttamaan avauksiaan ja 2. erän HVP-luvut olivat Ässillä 1+1+2=4....Toisen erän jälkeen tilanne oli 1-3.

Kolmannessa erässä Ässät jatkoi nopeaa avauspelaamistaan, HVP-luvut 0+0+4=4...

 

[Bigmouth]

Ässät nopeutti pelaamistaan huomattavasti jo toiseen erään ja koko kolmas erä mentiin käytännössä kokonaan ilman palautuksia ja hitaita lähtöjä, kiekko pelattiin mahdollisimman nopeasti ylös.

Joka muuta väittää, puhuu paskaa.

Jos ei muuten usko minua, niin kannattaa uskoa ainakin JA:n epävirallisen virallista HVP-tilastogurua ja P.Sihvosen uskollista seuraajaa, nimimerkki siffaa.

Alla lainaus siffan viestistä Pelitapa-ketjuun, boldaukset omia.

Mulle nuo palautukset ja hidastukset eivät ole se Kiekkokontrollin ydin.

Toisessa ja kolmannessa erässä pelattiin samalla sapluunalla, mutta sitä toteutettiin paremmin. Ei tarvinnut hidastella, kun hyökkääjät lähtivät rintamassa.

 

[TosiFani]

...*Poislukien Raipe Helminen, jonka valmentama joukkue häviää silloin kun "ei vaan yritetty tarpeeks" ja voittaa silloin kun "yritettiin kovempaa kuin kaveri".

Raipe on ihan oikeassa, liian usein pelaajat, joukkueet ja varsinkin fanit kuvittelevat, että taktiikka tuo voiton. Kaukalossa pelaavat edelleen pelaajat ja yleensä ne ketkä suorittavat paremmin, voittavat pelejä SM-liigassa.

Kun katsotte otteluiden tuloksia, niin huomaatte, että siellä on paljon niitä tuloksia, joita ei pitänyt tulla. Ilves nousee kolmen maalin takaa voittoon tai Lukko voittaa tanskalaisista huolimatta. Nämä voitot johtuvat siitä, että "yritettiin kovempaa kuin kaverit".

Kovempaa yrittäminen ei tarkoita älytöntä kohkaamista vaan asioiden tekemistä joka kohdassa 100%:sti oikein. Mikäli SM-liigassa lähdetään vähänkin kelkkaamaan ja suoritustaso on alle tuon 100%:n, huonosti käy.

Ässien kohdalla tämä on tarkoittanut "neppailua", on ajateltu, että se pelitapa riittää, pelaajat voivat suorittaa puolivaloilla.

 

[San Jose Shark #50]

Ketjun aiheena kun on Ässien rosterin rakennus / rakentuminen kaudelle 2013-14 niin siihen liityen... Eikös Ässät jossain vaiheessa koittanut neuvotella Alexander Ruutun siirrosta Ässiin, mutta Kekäläinen ei halunnut kirjoittaa nimeään kuin vain korkeintaan yhden kauden vuokrasopimukseen kun taas Ässien tahtotila olisi ollut pidempi paperi. Nyt kuitenkin juniori siirtyi Ilveksen rosteriin kauden 14-15 loppuun ulottuvalla sopimuksella ja mikäli ovet P-Amerikkaan aukeavat sen aikana, niin Ilves saanee sen päälimmäisen siivun siirtokorvauksesta (Jokereille sitten sääntömääräinen kasvattajakorvaus). Moni muu seura hakee jo nyt vahvistuksia loppukaudelle ja osin ensi kauttakin silmällä pitäen, mutta Ässistä ei vain kuulu mitään.... Mistähän ihmeestä Toivolallekin maksetaan ?