Ensinnäkään tehot 8+9 / 30 matsia eivät ole hullummat ykkösen voimahyökkääjälle, kun kavereina on potentiaaleja +50 pinnan sällejä. Tostahan tulisi tasaisella vauhdilla, kun pyöristetään 60 matsiin, "kimmokuhdat" eli 34 pinnaa. Tosi rujoa todellakin laskea tällä tavalla, uskon että Lennu tekisi vaikkapa Villen ja Oikean senan kanssa kelpo pojot ja pistää Kimmo Kuhdan tehojen päälle kroppaa likoon. Pointtihan tässä on se, että miksi HIFK tekee pitkän diilin Lennun kanssa ja olettaa hänen viihtyvän 3-4 -ketjuissa? Jos Lennu ei aidosti mahdu kahteen ekaan, hänen kannattaa ehdottomasti vaihtaa ennemmin maisemaa. Samat Luttisesta. Molemmat saavat halutessaan erinomaisia tarjouksia ihan tästä lähiseudulta. Olen rehellisesti myöskin sitä mieltä, että tietyn pelaajan aika tietyssä joukkueessa pitää loppua jossain vaiheessa, jos ratkaisevaa askelta eteenpäin ei tapahdu. Olen ensimmäisenä fudaamassa Lennun pois, jos hän ei pärjää ykkösessä-kakkosessa, mutta uskon vakaasti hänen pärjäävän, kun saa paikan. Ja jos ei, niin tulipa kokeiltua. HIFK:n kultajoukkueen ykkösessä pelasivat Ruutu - Davidson - Caloun ja vaikka se olikin oman aikansa tuote, pidin tuon ketjun kaikenkattavasta "leveydestä". Kolmea taitoniekkaa, joilla ei ole toleranssia ottaa mustelmia, ei kannata laittaa samaan ketjuun. Yksinkertaisesti haluaisin, että Lennun potentiaali ulosmitattaisiin ja tulos tai ulos.
Tsekkaillaanpa näitä meidän exiä, asennevammaisia hylkiöitä, jotka nyt ovat finaalissa. Vihko, Viitaluoma, Laakkonen ja Häppölä ovat kaikki vakaata liigatasoa ja olen usein sanonut, että kun pelaaja on vakaalla liigatasolla, hänen korvaamisensa täytyy olla perusteltua. Pelkästään se, että naama ei miellytä, ei riitä ulkoistamiseen. Ellei siis kyseessä ole about seitsemäs kausi menossa. Väitän, että joukkueen selkäranka lepää näissä vakaissa kavereissa ja aina, jos jonkun poistaa, tulijan on oltava vähintään samaa tasoa. Malliesimerkkinä Kovanen, jonka tilalle tuli Walsh. Järjettömyyden huippua. Ei ole kovin stigaukkoseksikästä pidellä kiinni samoista, mutta ehjää ei kandeisi korjata.
Laakkonenhan pelaa NYT ensimmäistä hyvää hetkeään liigassa! Helvetin mielenkiintoinen kaari. Myös Kerhossa hän teki runkosarjassa neljä (4 kpl) maaleja ja vapisi kuin haavanlehti tilanteiden ulkopuolella. Mä en muista aikoihin sellaista hyökkääjää, joka olisi tehnyt playoffeissa enemmän maaleja kuin runkosarjassa. Nyt puhun ylempien ketjujen oletusarvoltaan kovista hyökkääjistä. En nelosen jätkästä joka sutii runkosarjassa yhden ja pleijareissa kaksi, elleivät ne ole tosi tärkeitä häkkejä. Näin voi tapahtua esim. silloin, kun oma joukkue vie pleijarit 4-0 ja tekee 22 maalia. Hyvinkin siellä voi tapahtua tällaista. Laakkonen on tehnyt viisi maalia, helvetin upeita, ja pelaa isolla itseluottamusboostilla - tehtyään diilin Kalpaan. Pistän aika paljon Rautakorven piikkiin siitä, että Laakkonen saa paikkoja pleijareissa. Enkä ota Laakkoselta yhtään häkkiä pois, itse hän on ne tehnyt. Mutta tsekatkaa miten HPK nyt pelaa. Klassinen "kovuus luo tilaa taidolle" pitää paikkansa ja Laakkosen ei edelleenkään tarvitse laittaa kroppaa likoon. Sen sijaan hänet on pistetty tekemään kiekottomana kovaa duunia ja hakeutumaan paikoille. Kerhon sonniosasto huolehtii siitä, että hänellä on rauha toimia tarkka-ampujana. Malliesimerkki siitä, että joukkue voi hakea uusia kuvioita pleijareihin ja sen pitääkin tehdä niin. Ja Miliisi Honkanen pelaa Kerhossa peruspeliä, joka on valovuoden edellä Kurvisen vastaavaa.
Olen iloinen Laakkosen puolesta ja samalla pohdin: Olisiko Tukka-Jukka HIFK:n ruorissa asemoinut Kuhdan samoin ? Olisiko Rautakanki saanut enemmän irti Kurvisestakin? Ei aavistustakaan, mutta Koojii teki PW:stä ja Kibestä kahteen suuntaan luistelevia ajokoiria, jotka pitivät kiekkoa paljon. Arttu siinä taisi olla kolmantena. Mutta häntäkään ei oltu roolitettu hakeutumaan painottomalle puolelle mestoihin. Kurvisen itseluottamus katosi heti ensimmäisessä ottelussa ja mielestäni Poro ja Olmi eivät käsitelleet asiaa millään tavalla hänen kanssaan. Yhtä pelokkaana ilmestyi Kurvinen kaikkiin otteluihin ja oli joka tilanteesta myöhässä ja pelkäsi kontakteja sekä jäähyjä. Mua vituttaa, että Nenä latasi kaikki ykkösen + ylivoimien varaan! Kuhta olisi voinut olla meidän Laakkonen, mutta en nähnyt Kiben pääsevän yhteenkään paikkaan ja Kerhoa katsellessani hiffaan syyn olleen siinä, että Kiben piti seisoa keskialueella. Toinen Nokan neronleimaus oli Ahtolan totaalinen hylkääminen. Okei, Ramu ei osaa puolustaa, mutta miksi Ahtolakin survottiin neloseen hakkaamaan kiekkoa ristikulmaan? Kukaan pelaaja ei lätki yli kahtakymmentä maalia tsägällä. Vaikka olisikin hyvä ketjukaveri, itse ne täytyy sisään laittaa ja hakea sitä ennen hyvä paikka.
Näiden pelaajajuttujen kautta tulen siihen, että olen täysin skeptinen sen suhteen, että pelaajien vaihtelu toisi HIFK:lle etua. Nenän käsittelyssä kaikista tulee oudossa 1-2-2 -asetelmassa huojuvia ja huonosti liikkuvia kavereita (poislukien ykkösketju), joiden ideana on yrittää ottaa kiekkoa pois kiekottoman pelin huonommin osaavalta vastustajalta. Hyvä valmentaja ulosmittaa joka ainoasta kurvisestaan kaiken hyvän irti ja tukee itseluottamusta. Tämä puuttui ja puuttuu täysin Nokalta. Mies tekee ensin suurella vaivalla kolmella ketjulla hyökkäävän joukkueen ja vapaaehtoisesti rikkoo oman kuvionsa pleijareihin siirtymällä yhden ketjun jengiksi. Kuten kaikki muutkin. Taivaan tähden - miksi ???
Ei tämä pelaajilla ratkea. Antakaa Kuhta, Kurvinen, Melart, Liivik ja Töykkälä Rautakorvelle, Suikkaselle, Virralle tai Dufvalle - ja takaan, että joka sällille on oikea rooli. Tätä kutsutaan ammattislangilla valmentamiseksi. Ville - laita nimi paperiin! Saat tosin olla pelaajavalmentaja, mutta eikös se ole ookoo ? Kun Ville Peltonen puhuu pukukopissa, kaikki kuuntelevat. Jos Kojolla ja Villellä olisi yhtä aikaa asiaa joukkueelle, kumpaa veikkaatte jätkien haluavan kuunnella? Tepsissä pelataan Suikkaselle, Kerho pelaa Rautakorvelle ja Jyp nousi & kaatui Dufvan mukana. Kalpassa Virta loi systeemin ja Kapanen piti joukkueen näpeissään. Mainiota työnjakoa sekin.
