Olen tästä jo aikaisemmin tähänkin ketjuun kirjoittanut, että ne kriittisimmät parannuskohdat tämän kauden (ja aiempiin) joukkueisiin nähden ovat luotettavan ja toimivan ykkösnyrkin rakentaminen sekä puolustuksen tasapainottaminen. Tältä kaudelta löytyy käytännössä kolme ketjullista 25-35 pisteen hyökkääjiä eli kolme ns. kakkosketjua saadaan rakennettua, mutta se luotettava illasta toiseen maaleja sylkevä ja pelejä ratkova ykköskenttä puuttuu. Siitä syystä tälläkin hetkellä lillutaan tuolla maagisen viivan alapuolella.
Nyt kannattaa pitää mielessä, että pelimerkit ovat rajalliset ja sopimuspelaajien joukossa on jo varsin laajaa laituripotentiaalia. Näin ollen katseet on syytä kohdistaa ja keskittyä oikeanlaisen sekä riittävän tasokkaan keskushyökkääjän löytämiseen. Näitä ei ole tarjolla yllin kyllin ja nuo tuppaavat muodostumaan kalliiksi riistaksi, mutta väitän että tähän investoiminen maksaa itsensä kunnon tuotolla takaisin. Edellä mainituista syistä johtuen en itse edes kuvittele haaveilevani jostain ulkoa napattavasta maalitykistä. Sen tulee löytyä joukkueesta jo nyt.
Seuraava suunta on sitten tuo puolustuksen tasapainottaminen. SM-liigan linja ja Ässien pelitapa on mennyt siihen suuntaan, että puolustus suorastaan huutaa kohtuullisen hyvin liikkuvaa ja kiekolliseen peliin kykenevää puolustajaa. Kahtakin itseasiassa. Se on sitten eri asia mihin riittää varat, mutta tämä on seuraavaksi väärin paikka säästää tuon keskushyökkääjän paikan jälkeen. Olennaista on minusta löytää paras mahdollinen kokonaispaketti tällä saralla. Erinomainen ylivoiman viivatykki on sitten pelkkää bonusta päälle jos pelaajat itsessään mahdollistavat liikkuvan, nopeasti kääntyvän ja tiiviin pelin tasakentällisin. Uusitalo ja Kuusisto ovat molemmat pelaajatyyppinä tähän suuntaan kallellaan, mutta eivät valitettavasti riittävän hyviä pelaamaan 25 minuutin jääaikaa ja kantamaan joukkuetta myös vastamäessä. Jo yksikin tällainen haku on selkeä parannus tähän hetkeen. Määttä ja jos mahdollista Korkeavuori täyttävät sitten tarvittavan ydinkuusikon.
Allekirjoitan veron mietteet puolustavan keskushyökkääjän tarpeellisuudesta, mutta en jaksa innostua fysiikaltaan jo kohtuullisen raihnaisen ja motivaatioltaan arveluttavan Rauteen hankinnasta. Kokeneemmista pelaajista joutuu aina maksamaan ns. ikälisää varsinkin kun pelaajalla on taskussaan ns. nimeä. Itse koen ykkössentterin ja puolustuksen kehittämisen niin paljon tärkeämmäksi paikaksi, että tässä pitää urheilujohdon näyttää osaamistaan ja napata jostain joku nimettömämpi tapaus kuten vaikkapa Hakkarainen tai Koponen aikanaan. Kyllä näitä löytyy jos osaa etsiä. Tosiasia on silti se, että Tähtiselle on puutteineen varsin hankala löytää sitä omaa ruutua tässä esittämässäni paketissa. Hänen kautensa on ollut tuloksellisesti hyvä ja itse odottamani kaltainen, mutta heikkoudet tasaisuudessa, aloituksissa, jäähyherkkyydessä ja puolustussuuntaan ovat niin merkittäviä ettei kaverille voi kaavailla kuin reilun 10 minuutin roolia. Noin 30 maalisyöttöä on hieno saldo, mutta tuo jäähymäärä ja omaan päähän päästetyt maalit eivät oikeuta yli 17 minuutin jääaikaan menestystä tavoittelevassa joukkueessa.
Sitten kun materiaali on kohdillaan, niin seuraava merkittävä ja konkreettisin kehityskohde on erikoistilanteiden harjoittelemiseen panostaminen. Ja nimenomaan siten, että se tehdään kunnolla ja keskittyen mikä ei suinkaan ole ollut aikaisemmin selviö. Nämä nyt vaan ovat nykyjääkiekossa ne otteluita ratkaisevat kohdat. Harjoittelematta ylivoima sattuu toimimaan jos on toimiakseen, mutta ei varmasti toimi jos ottelu lähtee alusta alkaen väärille raiteille. Ja tähän on menetetty tälläkin kaudella lukematon määrä sarjapisteitä.