En voi arvostaa pelaajaa, joka ei anna palkanmaksajalleen täyttä vastinetta. Vaikka pelaaja kuinka tietäisi, että yhteistyö loppuu. En kuitenkaan usko, että tilanne on niin mustavalkoinen, että Hirso on yksin päättänyt pistää rukkaset naulaan. Tilanteen taustahan on se, että Hirso on ollut kohta kolme kautta Sheddenin luottomies. Hirso lähti aika pitkälti Sheddenin perässä Ilmalaan. Nyt ei ole, ainakaan cobolin ja parin muun viesteistä päätellen, Sheddenilläkään ihan koko paketti hallussa. Samaan aikaan, kun hän yrittää valmentaa Jokerit mestariksi, hänen pitää miettiä maajoukkueen kuvioita ja ensi kautta Sveitsissä. On päivänselvää, että valmentaja-Sheddenillä ei ole enää samanlaista intensiteettiä Jokerien kanssa kuin oli esimerkiksi viime kaudella. Kohta joku tulee vinkumaan, että provoan, mutta totuushan se on, että Shedden olisi robotti, jos hän pystyisi suorittamaan sata lasissa kaikilla rintamilla.
Takaisin Hirsoon. On luonnollista, että kun valmentajan ja joukkueen välinen tietty maaginen yhteys katkeaa tai kärsii, joukkueen kokenein osasto pärjää parhaiten. Hirsohan on nuori sälli, kaappaus naapurista, eikä käsittääkseni pystynyt pelaamaan edes viime kaudella itseään varauksetta kaikkien narrifanien sydämeen. Niinpä Hirson onkin pakko olla erityisen tuuliajolla juuri nyt. Hirsossa on paljon potentiaalia, mutta ollakseen eräs liigan parhaiten palkatuista kotimaisista senttereistä hänessä on hieman liikaa mielialapelaajaa. Kovat jätkät säilyttävät tasonsa, vaikka valmentajat vaihtuvat: Metropolit, Murphy etc. Henkisesti herkemmät kaverit nousevat ja kaatuvat valmentajan mukana. Joten Hirson tapauksessa HIFK:n kannattaisi ehdottomasti miettiä, miten hänen yhteistyönsä Nokan kanssa sujuisi. Jos sillä alueella on pienintäkin epävarmuutta, hän on turha hankinta. Viitaluoma ja Rajamäki ovat paljon valmiimpia tapauksia, heidän tapauksessaan tietää mitä saa.
Myös HIFK ja Kärpät ovat nyt tilanteessa, missä pelaajat tietävät valmentajan vaihtuvan. Enää ei siis tarvitse suorittaa Sheddenille, Baxterille eikä Nokalle ajatellen asemiaan esimerkiksi heidän ensi kauden nipuissaan. Henkisesti vahvat pelaajat, kuten Vesce ja Leino, pelaavat siitäkin huolimatta sata lasissa joukkueelleen. Kyllähän se auttaa heitä ensi kauden kuvioissakin. Kovasen suoritukset ovat laskeneet kuin lehmän häntä siitä lähtien, kun on selvinnyt, että Baxter ei valmenna ensi kaudella HIFK:ta. Sen sijaan Laakkoselle kehut, kaveri pelaa Kerhossa ensi kaudella ja olisiko sen vuoksi saanut lisää pelihuumoria viime aikoina punapaitaankin. Savon kääpiö on sittenkin pelimies, HIFK ei vaan kerta kaikkiaan ole hänelle sopiva seura.
Vescehän on The Sir Penan aikakaudella HIFKiin tullut pelaaja. Penan midaksen kosketushan on aina toiminut niin, että kotimaisille toivotaan -pelaajille, jotka tulevat muista seuroista, lyödään heti käteen pitkä soppari: Kovanen, Korhonen, Laakkonen. Omille kasvateille on tarjottu vuosi kerrallaan: Hirso, Häbä. Ulkomaalaiset otetaan pitkillä suorilla sopimuksilla, jos heidän terveytensä on kysymysmerkki: Kobezda. Muuten heillekin nykerretään ilman mitään näkemystä kaverin potentiaalista vuoden soppari ja kun nämä ovat viime aikoina onnistuneet, on heidän kanssaan tehty paljon kalliimpi toisen vuoden pahvi: Guolla, Murray. Kokonaiskulu kahdesta kaudesta olisi näilläkin herroilla ollut pienempi, jos kakkoset olisi lyöty käteen samantien.
HIFK:lla ei ole omaa Pohjois-Amerikan virallista scouttia. Jälleen palataan siihen, kuinka asiat on tehty Penan aikaan: HIFK on käyttänyt apunaan entisiä työntekijöitään, pelaajia ja johtajia: Keklu ja esimerkiksi Luttisen Arttu, joka näytteli ratkaisevaa roolia Vescen signauksessa. Joskus siis osuukin.