Kauas ovat jääneet ajat, kun tällä sarjatasolla ulkkarit olivat selkeitä vahvistuksia. Collins, Prudden ja Aikins ovat vain jäävuoren huippu. Muutkin jengit ovat epäonnistuneet tässä, ehkä sillä erotuksella, että Sport on epäonnistunut ulkkarivärväyksissään pahiten. Mikään selkeä liideri ei ole edes KooKoon Dickenson.
Ruotsi ja Suomi perinteisinä kiekkomaina ei vedä hyviä p-amerikkalaisia enää samalla tavoin kuin ennen. Ammattilaisurheilun arvostus on kiekkomaailmassakin karannut käsistä 2000-luvulla. Kiekkoilijat kehtaavat nykyään pyytää aivan hurjia summia palveluksistaan. Ja mikäs on pyydellessä niin kauan kuin löytyy maksajia. Ja niitähän on löytynyt. Ei liigasta eikä mestiksestä, mutta Venäjältä, Valko-Venäjältä sekä muista Itä-Euroopan sarjoista, samoin kuin Länsi- ja Keski-euroopan sarjoista, ehkä Norja ja Tanska näistä näkyvimpinä. Painopiste on ollut Suomesta poispäin koko 2000-luvun. Suomi pienenä taloutena ei vedä ulkkareita, ja kun tähän lisätään vielä suomalaisen juniorityön kriisi, on tilanne itseasiassa aika surullinen...mutta se onkin sitten toinen juttu.
Taloustaantuman myötä muiden Keski- ja Länsi-Euroopan kiekkosarjojen taloudellinen ahdinko on Suomen ja Mestiksen kannalta oikeastaan hyvä kehityssuunta. Tällöin alkaa taas rahan sijasta suomalainen kiekkoperinne merkitä enemmän, kun ulkomaalaivahvistukset miettivät mahdollisuuksiaan. Ehkä muutaman vuoden sisällä suuntaus on taas enemmän se, että Mestiksessäkin saadaan valita kahden hyvän ulkkarin väliltä.