Täällä on paljon hyviä kirjoituksia joihin on helppo yhtyä. Tästä tulee nyt vähän pitkä vuodatus koska vituttaa, pahoittelut, pakko tätä on johonkin purkaa.
Itse olen Jokereita seurannut päiväkoti-ikäisestä vuodesta '96. Yli kymmenen vuotta kausaria sekä Liigan että KHL:n aikaan. Hallilla käynnistä oli tullut niin kiinteä osa omaa ja kaveriporukan rutiinia talvisin, ettei sitä osannut jättääkään, vaikka siirto KHL:n vitutti. Mä en yksinkertaisesti olisi pystynyt vaihtamaan jonkin toisen seuran kannattajaksi, ja ajatus jääkiekon seuraamisen lopettamisesta kokonaan ei tuntunut hyvältä sekään. Lisäksi faija on kannattanut kasarilta asti, ja todisti nousua liigaan, joten sieltä perityn asenteen mukaan silloin aikanaan totesin että saatana, jengin mukana mennään. Ja myönnän että ihan hauskaahan siellä hallilla on ollut KHL:nkin aikaan, vaikka liiga-aikojen tunnelmaa, paikallispelejä ja fanimeininkiä onkin ollut ikävä.
No, kausarin ostaminen jäi jo ennen pandemiaa muuttuneen elämäntilanteen myötä (muutaman hajamatsin aina silloin tällöin käynyt katsomassa). Netistä tosin tullut seurattua edelleen tiiviisti.
Ja nyt viime vuosina vitutus on vain ja ainoastaan kasvanut. Kurrin perseilyt ja kumartelu jo aiemmin valko-venäjän protestien edessä olivat viimeinen pisara. Hävettää, että miehen paita on katossa ja kunniotusta logolle ja seuran maineelle oli niinkin vähän. Sen jälkeen totesin, että en osta kausaria enää edes ruton loppumisen jälkeen niin kauan kuin tilanne on tämä. Ja nyt sitten tää tähän päälle. Ei saatana.
Päälimmäinen tunne on pessimismi: Niin kauan kuin omistus on venäläisillä, niin tuolta ei olla mihinkään tulossa, se on selvä, eikä mitään indikaattoreita ole siihen suuntaan että myyntihaluja olisi. Pandemian takia tulot on niin pohjalukemissa jo muutenkin, että onnistuneidenkaan boikottien vaikutus talouteen on todennäköisesti melko vähäistä. Lisäksi kokoajanhan toiminta on ollut tappiollista omistajille, joten ottaen huomioon että Putin on todennäköisesti täysin valmis komepnsoiman valtion kassasta oligarkeile sodan aiheuttamia taloudellisia tappioita, niin mä en rehellisesti usko laajamittaisenkaan boikotin tuottavan tulosta, ainakaan nopeasti. Jokereiden talous on viime kädessä kuitenkin varsin nappikauppaa verrattuna ns. oikeaan bisnekseen idässä.
Mä en nyt tällä meinaa, etteikö fanien kannata yrittää. Tottakai kannattaa. Ja pitääkin. En mäkään oo yhtään peliä sinne menossa katsomaan. Mä vaan en yksinkertaisesti usko, että omistajia kiinnostaa fanien mielipiteet vittuakaan. Ei ainakaan tähän mennessä ole kiinnostanut. Ei kiinnostanut myöskään Harkimoa siinä vaiheessa kun myyntipäätöksen teki.
Sen sijaan pelaajilta (niin suomalaisilta kuin muiltakaan länsimaalaisilta) toimien perääminen tässä kohtaa on typerää: meillä on suomessa varmaan satojatuhansia ihmisiä, joiden leipä on tavalla tai toisella kiinni Venäjän kanssa tehtävästä bisneksestä, enkä mä oleta että kaikki Teboililla duunissa olevat kassamyyjätkään tässä tilanteessa eroaa protestina koska oman ja perheen toimeentulon turvaaminen on ihan ymmärrettävästi etusijalla. Tosin voisi toivoa, että uusien sopimuksien solmiminen KHL-seurojen kanssa menee jäihin, ja pelaajat siirtyvät sopimusten loputtua muihin sarjoihin. Pointtina siis vaan se, että mä en syytä ketään pelaajaa siitä että ne ilmaantuu palkkansa ansaitsemaan jos/kun pelit jatkuvat.
Toivottavasti oon väärässä ja linja pitää jengillä niin kauan, että jossain välissä omistajat laittavat seuran myyntiin, ja sille löytyis kotimaasta ostaja/ostajia. Helvetti, mun puolesta laitetaan kollektiivinen kolehti pystyyn, ostetaan seura faniporukalla ja pelataan sitten perkele vaikka Suomi-sarjaa. Kaikki käy, paitsi nykytilanne. Mä vaan en just tällä hetkellä kykene näkemään sitä realistista polkua siihen pisteeseen, mikä vituttaa suuresti.
Silti periksi ei anneta ja seuraa ei hylätä, vaikken peleissä käykään. Niin iso siivun elämästä tää jengi on mun elämän aikana haukannut. Mä uskon vakaasti siihen, että vielä joku päivä vuosien päästä pääsee takaisin hallille harmaassa marraskuussa katsomaan kotimaista lätkää ja kiroilemaan ikuisesti nousevaa kaljan hintaa. Mä uskon siihen, että me noustaan vielä, kunhan me pidetään yhtä.
Vain yksi jengi stadista. Ennen, nyt ja aina.