Joo. Sinänsä turhia nämä lähtökohtaiset samanmielisyyden osoitukset. Mutta silläkin uhalla muutama näkökulma.
Ensinnäkin Lalli68 analysoi Hesarin kokonaisuutta versus sen urheiluosasto erinomaisesti. Kohtuutonta dissata koko lehti yhden Ari Pusan sinänsä likimain historiallisen munauksen johdosta.
Jo pelkästään kokonsa puolesta Helsingin Sanomien seuraaminen kuuluu suorastaan yleissivistykseen. Tai sen ylläpitämiseen. Ulkomaat, talous, kulttuuri, mielipiteet ja kotimaakin ovat osastoina suomalaismedian eliittiä.
Hyvä tai huono juttu, mutta Hesari nyt vaan on merkittävä ns. kansallisen agendan luoja. Jos siitä haluaa olla selvillä, niin lehteä on seurattava. Sitä paitsi Hesarissa tosiaankin on suuri määrä mainioita skribenttejä.
Entä sitten urheiluosasto. Kuivakka, täyteen ahdettu ja vailla juuri minkäänlaista persoonallista leimaa. En pysty nimeämään yhtään hyvää kirjoittajaa sieltä. Vaikkapa lehden toiselta osastolta ottaa esimerkin. Viime vuodet jenkeissä vaikuttanut Jyri Raivio (ulkomaat/talous) on kirjalliselta ilmaisultaan ja otteeltaan ylipäätään kuusi kertaa Hesarin urheilutoimitus mennen, tullen ja palatessa. Kertaa viisi.
Joku Heikki Miettinen esimerkiksi ns. kielikuvia yrittäessään sortuu käsittämättömiin ilmauksiin. Markku Lahti taas on väsyneen oloinen hemmo, joka mieluusti hengaillee kiekkokerman perskärpäsenä eikä vahingossakaan syty mihinkään. Timo Järviö on futisniilo, jonka missiona on korostaa omaa erotuomaritaustaa ja viisastella kaikista mahdollisista tuomariratkaisuista.
Niin ja sitten on tämä Ari Pusa. Mun on vaikea kuvitella, että ammattijournalisti voi munata pahemmin itsensä. Edelleenkään en voi käsittää, että mies on näin totaalisesti elänyt tynnyrissä kaikki nämä vuodet.
Jääkiekko ei ole maailman tärkein eikä edes toiseksi tärkein asia, mutta siitä(kin) kirjoittaessa pitäisi alkeelliset faktat olla selvillä. Pusalla ei ollut. Vetää lähes sanattomaksi.
Vaan anyway. Excluding urheiluosasto Helsingin Sanomat on tasokas lehti, jonka kestotilauksen ylläpitämistä ei ole tarvinnut vuosittain mietiskellä.
Tosin kovin moneen "pusailuun" ei silläkään ole varaa...
Ensinnäkin Lalli68 analysoi Hesarin kokonaisuutta versus sen urheiluosasto erinomaisesti. Kohtuutonta dissata koko lehti yhden Ari Pusan sinänsä likimain historiallisen munauksen johdosta.
Jo pelkästään kokonsa puolesta Helsingin Sanomien seuraaminen kuuluu suorastaan yleissivistykseen. Tai sen ylläpitämiseen. Ulkomaat, talous, kulttuuri, mielipiteet ja kotimaakin ovat osastoina suomalaismedian eliittiä.
Hyvä tai huono juttu, mutta Hesari nyt vaan on merkittävä ns. kansallisen agendan luoja. Jos siitä haluaa olla selvillä, niin lehteä on seurattava. Sitä paitsi Hesarissa tosiaankin on suuri määrä mainioita skribenttejä.
Entä sitten urheiluosasto. Kuivakka, täyteen ahdettu ja vailla juuri minkäänlaista persoonallista leimaa. En pysty nimeämään yhtään hyvää kirjoittajaa sieltä. Vaikkapa lehden toiselta osastolta ottaa esimerkin. Viime vuodet jenkeissä vaikuttanut Jyri Raivio (ulkomaat/talous) on kirjalliselta ilmaisultaan ja otteeltaan ylipäätään kuusi kertaa Hesarin urheilutoimitus mennen, tullen ja palatessa. Kertaa viisi.
Joku Heikki Miettinen esimerkiksi ns. kielikuvia yrittäessään sortuu käsittämättömiin ilmauksiin. Markku Lahti taas on väsyneen oloinen hemmo, joka mieluusti hengaillee kiekkokerman perskärpäsenä eikä vahingossakaan syty mihinkään. Timo Järviö on futisniilo, jonka missiona on korostaa omaa erotuomaritaustaa ja viisastella kaikista mahdollisista tuomariratkaisuista.
Niin ja sitten on tämä Ari Pusa. Mun on vaikea kuvitella, että ammattijournalisti voi munata pahemmin itsensä. Edelleenkään en voi käsittää, että mies on näin totaalisesti elänyt tynnyrissä kaikki nämä vuodet.
Jääkiekko ei ole maailman tärkein eikä edes toiseksi tärkein asia, mutta siitä(kin) kirjoittaessa pitäisi alkeelliset faktat olla selvillä. Pusalla ei ollut. Vetää lähes sanattomaksi.
Vaan anyway. Excluding urheiluosasto Helsingin Sanomat on tasokas lehti, jonka kestotilauksen ylläpitämistä ei ole tarvinnut vuosittain mietiskellä.
Tosin kovin moneen "pusailuun" ei silläkään ole varaa...