Henkilökohtaisesti jotenkin todella vaikea nähdä, että isot seurat jättäisivät Liigaa hypätäkseen tuntemattomaan ”vain” saadakseen taas pelata Jokereita vastaan (joo kärjistys, tiedän). Uskon myös, että kaikissa tällaisissa huhuissa kyse on lopulta kehityksen jarruttajien kiristämisestä. Mikä on tietysti hyvä; edelleen elättelen lapsellista toivetta siitä, miten Filppulan johdolla tiputetaan karsintoihin Villen johdolla romahtanut IFK divariin karsintojen seiskapelin kolmannessa jatkoerässä, mutta tietysti samalla ymmärrän, että tässä universumissa näin ei tule oikeasti tapahtumaan. Kun, ei jos vaan kun, kirkkaampiin valoihin noustaan, uskon itsekin, että sinne mennään kabinetin kautta. Tarkoitti se sitten sarjan kasvattamista, konkurssipaikan täyttämistä, sarjajärjestelmän muutosta (oma toive, mikäli karsinnoissa ei voiteta + mutulla todennäköisin vaihtoehto) tai sitä kokonaan uutta sarjaa.
Sitä odotellessa pidän tärkeimpänä viime vuonna aidosti kuolleista kauniimpana kuin, jos ei koskaan niin ainakaan kolmeenkymmeneen vuoteen, nostetun Jokerit-brändin pitkäjänteistä vaalimista ja kehittämistä. Jokereiden kieltämättä erityinen asema Suomessa takasi viime kaudella sen, että buumi oli kaikilla mittareilla isompi, kuin ainakaan itse uskalsin edes toivoa. Nyt koittaa sitten Mestis-arki, vieläpä ilman Espoo-hegemoniaa. Yhdyn monen kirjoittajan näkemyksiin siitä, että suuren yleisön mukana pitämiseksi (mukaan saamiseksi?) tarvitaan oikeasti visio tulevaisuudesta, Liigaan nousemisesta ja mestaruuden tavoittelusta. Aidosti vaikeaa tietysti, kun samalla homma on tietysti hoidettava niin, että seuran olemassaolo ja tulevaisuus ei vaarannu.
Mikä on tietysti sairaan hienoa, niin se, että itse en varmaan ikinä ole ollut elokuun alussa näin innostunut tulevasta jääkiekkokaudesta. Jopa silloin parhaina liiga-aikoina innostuin yleensä seuraamaan muuta kuin tulokset teksti-TV:ltä vasta joulun tienoilla. Nyt on ihan eri fiilis. Alkais jo!