Isaksson kirjoitti:
Toisaalta olen Flintin kanssa aika pitälle samaa mieltä siinä, että ei IFK:n junnutuotanto sen kummempaa ole kuin Jokereidenkaan, ainoa ero on siinä, että miehissä IFK antaa hieman enemmän aikaa omilleen. Joskus onnistuu, kuten nyt. Penan jääräpäisyys (ja hieman ohuempi lompakko) kantaa nyt hedelmää, IFK sai kasvatettua omistaan kovia liigapelureita sekä itselleen että vähän muillekin.
Äkkisältään vaikuttaisi, että viime vuosina HIFK:n tyyli (fyysisyys + pelityylin jatkumo A-junnuista liigaan) on tuottanut määrällisesti hieman enemmän pelaajia liigatasolle tai ylemmäs. Jokereista on puolestaan löytynyt hieman enemmän huippulahjakkuutta, eli NHL:ään tai sen porteille yltäneitä pelaajia. Liekö syynä taidon painotus junnuissa, vai puhdas sattuma.
HIFK-taustalla on 80-luvulla syntyneistä pullahtanut liigaan tai ylemmäs nopeasti laskettuna 20 pelaajaa (Fagerstedt, Grünn, H.Pikkarainen, Häppölä ,Hirso, Holma, I.Pikkarainen, Järvinen, Laakso, Loppi, Luttinen, Mäkelä, Petrell, Porthen, Salmelainen, Salonen, T.Ruutu, Turunen, Vihko, Viitaluoma), kun Jokereilla vastaava luku on 15 (Bergenheim, Dahlman, Filppula, Kantee, Koivisto, Laine, Lehtonen, Lepistö, Määttä, Mäki, Malmivaara, Rita, Santala, V.Filppula, Väänänen). NHL pelejä on puolestaan HIFK puolella Ruudulla (ja I.Pikkaraisella?), Jokereista Väänäsellä, Santalalla, Ridalla, Lehtosella, Bergenheimilla ja V. Filppulalla.
Suoranaisesti ei voine väittää, että HIFK:n tyyli olisi parempi tai huonompi, mutta vaikuttaa siltä, että HIFK:n fyysisesti valmiimmat junnut ovat nopeammin valmiita liigaan ja sopivat helpommin 3.-4. -kenttien rooleihin, joista voivat ponnistaa ylös päin (esim. I.Pikkarainen, Luttinen, Petrell). Jokereiden puolella on ongelmana monesti pelityylin ja roolin sovittamattomuus (Santala, Rita, Mäki, Bergenheim) tai sitten tyylin ja roolin kohdatessa pikainen lähtö rapakon taakse (Filppula).