Joo, ei mennä nyansseihin, mutta sanotaan niin, että joka kerta kun heitetään pakonomaisesti kiekko keskikaistaan sentterille, joka vedetään Torpedon pelaajan toimesta nanosekunnissa katolleen, niin jokin osa mussa nauraa ääneen.
Joo, niitä traagisia puolinopeita hyökkäyksiinlähtöjä on tullut ihan liikaa. Aivan karsean näköistä, kun Jokereiden organisoimaton rykelmä-viisikko lähtee muka-vauhdikkaasti syötellen ylittämään keskialuetta Torpedon organisoitunutta viisikkoa vastaan. Tosin sanotaan nyt sekin, että kahdessa viimeisessä erässä noillakin onnistuttiin pääsemään suht tehokkaasti hyökkäysalueelle.
Jauhan edelleen rytmeistä. Jos pakki pelaa yksinkertaisella syötöllä kiekon keskialueella olevalle sentterille, syöttösuuntia on oltava samantien kaksi tai enemmän, muuten hyökkäys pysähtyy tai on pakko pelata dump and chasea päädyn kautta. Siinä taas on ongelmana, ettei oikein olla keretty sinne paineistamaan.
Paljon viisaampaa olisi (ja oli!) pelata pakki-laituri-sentteri tai pakki-pakki(-pakki)-laituri, sillä Jokereiden keskikaistan käyttö on scoutattu jo ajat sitten. Ja se näkyy! Kennedy ja (yllättäen Hagman) pelasivat hyvin kaksi viimeistä erää, mutta siis vain nämä hyökkäyssinisen ylitystilanteet. He pyrkivät pelaamaan sinisen yli hyökkäysalueelle sentterille (onnistui muutamia kertoja oikein hyvin) tai laittoivat hidastetun syötön itselleen omaan hyökkäyskulmaan. Jälkimmäinen vaihtoehto antoi hyvin aikaa muodostaa painetta, mikä tepsikin mainiosti.
Mitäs muuta? Jokerit siis kyllä periaatteessa pääsi alueelle, joskin tuskallisen hitaasti, ja sai monta hyvää pyöritystä aikaan. Näistä saatiin muutama jäähy hankittua ja jokunen loistava maalipaikka. Se on selvää, että eniten mättää viimeistely, mutta se ei ole pelitapa-asia. Sen sijaan toiseksi pahin ongelma huolestuttaa, eli suoraviivaisten hyökkäysten päättäminen maalipaikkaan. Tässä matsissa muistan yhden tilanteen: Kozun sai pakilta (?) syötön siniselle, josta pääsi murtautumaan pointille, mutta laukaus oli surkea. Torpedo ei tässä matsissa onnistunut siniviivan bussissaan lähellekään niin hyvin kuin edellisessä matsissa. Rytmi rytmi rytmi!
Sellainen pelitapateko, jota Jokerit ei käytä enää yhtään, vaikka ehdottomasti pitäisi on (anteeksi, käytän Petteri Sihvosen termiä) ristipisto. Koska Torpedo träppää yleensä vasta Jokereiden puolustussinisellä, pakeilla olisi mahdollisuus levittäytyä oman alueen laidoille. Ensin levittävä pakki-pakki, jonka jälkeen kiekollisena pari nopeaa potkua ja ristipisto-syöttö myöhäiseen vauhtiin hiipineelle laiturille toisen puolen hyökkäyssiniselle. Tämä oli periaatteessa se, miten Kozunille se yksi paikka pelattiin. Olennaista on, ettei tuo laituri ole "heti valmiina", vaan ikään kuin jälkijunassa siellä sinisellä. Sentterillä ja kakkoslaiturilla on isot rooli siinä, että heidän pitää hakea keskialueella syöttösuuntaa, jotta puolustavat pelaajat saadaan pelattua pois ristipiston tieltä. Tämä on yksi variaatio.
Toinen mahdollisuus on pelata käyttösyöttö-targettia. Siinä yleensä keskialueelle asemoitunut kiekoton hyökkääjä toimii targettina, ja liikkuu hitaasti eri suuntaan kuin muu viisikko, tai pysyy lähes paikallaan. Pakki pelaa kiekon tälle pelaajalle, jonka vastustaja on siksi pakotettu ottamaan lähietäisyydellä kiinni. Yleensä target on sentteri. Kyseessä on kuitenkin vain käyttösyöttö, mikä tarkoittaa että sentteri luopuu heti kiekosta vähän alaspäin tai lyhyelle kohti laitoja (missäpäin kenttää nyt tehdäänkään). Tällöin laiturin on oltava lähietäisyydellä ja vauhdissa ottamassa käyttösyöttö vastaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kärkikarvaaja on ohitettu esim. pakki-pakki -syötöllä tai jalan ja kakkoskarvaaja (keskustassa, huom!) käyttösyöttö-targetilla. Keskustassa pitäisi nyt olla tilaa tällä kiekollisella laiturilla. Toinen laituri hakee syöttösuuntaa ja sentteri kiiruhtaa "toiseen aaltoon".