Eilinen peli hävittiin kahteen asiaan: maaliin ei osuttu tarpeeksi hyvin 4-5 selvästä tekopaikasta kahdessa ensimmäisessä erässä ja pelin toisella puoliskolla ei kurinalaisuus ja keskittyminen riittänyt. Jaroslavlin ensimmäistä maalia edelsi Jormakan laiska kiekontavoittelu kun peli olisi pitänyt saada poikki siirretyn jäähyn aikana. Vaan ei saatu ja sitten toinen pakki hiihteli jossain jättäen ukkonsa ihan vapaaksi maalin eteen. Voittomaalia taas edelsi kaksi hölmöä virhettä kun ensin Jani Rita otti vaarattomassa tilanteessa huolimattomuuttaan jäähyn ja sitten Peter Regin ei viitsinyt purkaa kiekkoa alivoimalla alueelta, vaan yritti seisovin jaloin jotain ihmekieppiä, seurauksena menetys, maali ja näkemiin. Molemmissa maaleissa Jaroslavlin ukko sai ylivoimalla oleskella vapaasti Jokereiden maalin edessä ja leipoa rauhassa. Pelissä tulee aina virheitä, mutta se, joka tekee enemmän huolimattomuusvirheitä ratkaisuhetkillä voittaa erittäin harvoin tällaisia 1-1/2-1-matseja.
En ole lainkaan yllättynyt siitä, että Jokerit tarvitsee vähintään tuplasti paikkoja verrattuna huippujoukkueisiin tehdäkseen maalin. Tämä ongelma on kirjoitettu EHT-tason suomalaispelaajien genetiikkaan, emmekä me tule sitä yhdessä kaudessa muuttamaan. Sen kanssa on vain elettävä ja mietittävä mm. maskipelaamista ja muutaman bread-and-butter-ratkaisun alleviivaamista. Tulevaisuudessa kannattaisi ehkä katsastaa enemmän pelaajia, jotka ovat jossain vaiheessa näyttäneet maalintekijätyypeiltä, vaikka se vähän tapahtuisikin hieman muun osaamisen kustannuksella.
Mutta juuri sen takia että jengissä ei luontaisia maalintekijöitä ole niin toinen mainittu ongelmakohta, eli kurinalaisuuden puute, on vielä huolestuttavampi. Tämä sama kuvio on toistunut jo useasti, eli peliin tullaan kovalla vauhdilla ja tohinalla, luodaan paikkoja ja tehdään kaikki periaatteessa oikein. Mutta sitten kun ei saada maaleja tehtyä niin ruvetaan yrittämään omia kikkavitosia, kenttätasapaino heittelee, otetaan pari tyhmää jäähyä ja vastustaja tekee tarvittavat maalit. Kun sen pitäisi olla juuri toisin päin, eli että vähemmän taitava joukkue ei ainakaan ota 1-1-tilanteessa sitä huolimatonta jäähyä eikä päästä vastustajaa ylivoimahyökkäykseen. Tässä on valmennuksella paljon tekemistä enkä oikein ymmärrä miksi esim. eniten peliaikaa tulee jatkuvasti eräälle paljon virheitä tekevälle pakille tai miksi ainoa viime peleissä jotain aikaan saannut hyökkääjä palkitaan ketjukavereilla Rita-Hagman.
En ole lainkaan yllättynyt siitä, että Jokerit tarvitsee vähintään tuplasti paikkoja verrattuna huippujoukkueisiin tehdäkseen maalin. Tämä ongelma on kirjoitettu EHT-tason suomalaispelaajien genetiikkaan, emmekä me tule sitä yhdessä kaudessa muuttamaan. Sen kanssa on vain elettävä ja mietittävä mm. maskipelaamista ja muutaman bread-and-butter-ratkaisun alleviivaamista. Tulevaisuudessa kannattaisi ehkä katsastaa enemmän pelaajia, jotka ovat jossain vaiheessa näyttäneet maalintekijätyypeiltä, vaikka se vähän tapahtuisikin hieman muun osaamisen kustannuksella.
Mutta juuri sen takia että jengissä ei luontaisia maalintekijöitä ole niin toinen mainittu ongelmakohta, eli kurinalaisuuden puute, on vielä huolestuttavampi. Tämä sama kuvio on toistunut jo useasti, eli peliin tullaan kovalla vauhdilla ja tohinalla, luodaan paikkoja ja tehdään kaikki periaatteessa oikein. Mutta sitten kun ei saada maaleja tehtyä niin ruvetaan yrittämään omia kikkavitosia, kenttätasapaino heittelee, otetaan pari tyhmää jäähyä ja vastustaja tekee tarvittavat maalit. Kun sen pitäisi olla juuri toisin päin, eli että vähemmän taitava joukkue ei ainakaan ota 1-1-tilanteessa sitä huolimatonta jäähyä eikä päästä vastustajaa ylivoimahyökkäykseen. Tässä on valmennuksella paljon tekemistä enkä oikein ymmärrä miksi esim. eniten peliaikaa tulee jatkuvasti eräälle paljon virheitä tekevälle pakille tai miksi ainoa viime peleissä jotain aikaan saannut hyökkääjä palkitaan ketjukavereilla Rita-Hagman.