Johan Venninen ja muut teräsvaarit&mummot

[varjo]

Tänään tuli ykköseltä dokkari ko. kaverista ja tietenkin itse sen missasin, mutta onneksi murosalapoliisit mainitsivat että dokkarihan löytyy myös Elävästä Arkistosta.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=&a=3529

Tiivistelmänä
"Venninen rakentaa puutarhaa korkealle kalliolle. Venninen hitsaa ja käyttää muita metallikoneita. Venninen räjäyttää kallioon valtavaa luolaa ja luolaan kaivoa. Venninen veneilee ja kalastaa. Venninen on täysin sokea"

Ihan käsittämätöntä tavaraa, vaikka toki mies varmasti jossain määrin saa apuja muilta mm. materiaalitoimitusten yhteydessä yms. Ja toki todenperäisyyden arvioiminen on katsojan vastuulla.

Ehkä pitääkin vaihtaa tulevaisuudensuunnitelmat kerrostalokaksiossa muumioitumisesta yleismiespuuhasteluun jossain metsikössä, josko rakentaisi vaikka itselleen kivisen linnan tai jotain.

Mutta Johan Venninen ei toki ole yksin, jos nyt vastaavanlaisia sankareita ei montaa ole, itsekin muistan kesämökin lähettyviltä vanhan miehen joka käveli miltei joka päivä parikymmentä kilometriä kauppaan ja takaisin kunnes yhtenä kesänä ei häntä näkynytkään tien varrella, enää koskaan.

Kaverin mummo oli lähemmäs 90 vuotta kun hän kaateli moottorisahalla puita mökillään ja muutenkin puuhasteli välillä vaikka mitä.

Venesatamassa pyörii 93-vuotias veneenomistaja, joka fiksailee venettään antaumuksella ja ilmeisesti purjehtiikin sillä varsin paljonkin. Kerran kun kerroin partiotaustastani hänkin kovasti kertoili miten oli ollut ahkera partiolainen 30-luvulla, kunnes sitten sota tuli hieman harrastuksen tielle.

Ja sitten pyöräilen paikallisen ostarin vierestä jossa läskiperseiset pissikset ja vittumarkot löhöävät penkeillä tupakan sauhuten ja mäyriksen ollessa jo hyvässä vauhdissa, liekö noistakaan yhtään mihinkään.

Joten kertoilkaapa tekin siis kokemuksianne näistä, sanottakoon 80+ ihmisistä, joitten elämää ei vanheneminen tunnu kummoisesti hidastavan, life fast die young lienee suhteellinen slogani.

 

[Osmo Rapeli]

Kommentoidaan sen verran että olen nähnyt tuon kyseisen dokumentin ja on huikeaa settiä, pistää tosiaan ajattelemaan, tai vahvistaa ajatuksia siitä mikä on elämässä tärkeää, ja kannattaako olla kiilto_palli_poika vai keskittyä perusasioihin eikä löysäilyyn...

Erittäin fiksu ja kekseliäs ukko. Mukana DK-henkeä!

 

[Hazardipakki]

Onkohan papan pitkäikäisyyden salaisuus juuri nuo kasvit, joita hän puutarhastaan mutustelee? Käsittämätön mies kyllä kyseessä. Suurin osa perusjanareista olisi varmaan riistänyt itseltään hengen joko dokaamalla tai muuten. Tämä ukko vaan louhii kallioon perunakellaria ja kaivoa sekä kiikuttaa multaa huvikseen kallion päälle. Samalla hoituu myös hitsaukset ja siirtolohkareiden kanniskelu. Ja minä kun valitin, että pitää joskus kärrätä kottikärryllä multaa äidin kukkapenkkiin.

 

[Sir von Aulis]

Tuon pätkän vois näyttää jokaisella yläasteella/lukiolla/amitsulla kautta Suomen tälle nykyiselle äm-irk-sukupolvelle. Jumalauta, saattais moni asia itsellä jäädä tekemättä jo tässä iässä, mitä herra Venninen tuossa iässä teki tuossa videossa.

Uskomaton mies, nostan hattua ja kumarran syvään!

 

[karhu]

Suu auki tuli eilen kanssa katseltua miehestä kertovia ohjelmia.Kalastusjaksokin oli aika hurja.Mies oli rakentanut kaikenmaailman keksintöjä itselleen millä suunnistä kilometrien soutulenkillä,kun kävi kalastamassa.Keksinnöt olivat järkeviä ja täysin käsittämätöntä,että mies on sokeana rakennellut niitä.
Ainakin dokumentin tekijä väitti dokumenttejen välissä Vennsisen olleen dokumentissa täysin aito eikä dokumentteja ollut muuteltu.Oli kuulemma kuvausryhmälläkin ollut paskat housuissa,kun sokea mies oli johtoja yhdistellyt räjäytystyömaalla.Eivät vieläkään käsittäneet miten osasi yhdistää kaikki johdot.

 

[Gags]

Johan on Venninen

Tää on varmaan kohta 10v. dokkari, onko mitään hajua onko Johan vielä elossa?

 

[Ghost]

Tää on varmaan kohta 10v. dokkari, onko mitään hajua onko Johan vielä elossa?

Telkku.comin ohjelmaesittelyissä ainakin todettiin, että sama puuhailu jatkuu tänäkin päivänä.

 

[Lust4life]

Sitä äijää kattellessa tunsin kyllä itseni aika häviäjäksi. Kaveri ei vaan suostu ymmärtämään että on asioita mitä se ei vaan voi tehdä. Ei vanha sokea mies voi räjätytellä yksinään kallioluolaa, raahata niitä murkuloita sieltä luolasta paljain käsin ja rakentaa niistä kiviaitoja, lähteä soutamaan 14 tunniksi merelle ilman mitään eväitä (ja löytää joka kerta kotiinsa), kiipeillä helvetinmoisilla kallioilla rakentelemassa vinssihässäköitä omatekoisilla tikkailla tai hitsata sähköhitsillä kaikenlaista. Jaa ei vai?

Ihan niinkuin se dokumentin ohjaaja sanoi, Vennistä ei voi ymmärtää. Tommosia ihmisiä syntyy yksi/universumi.

 

[sampio]

Ihan kunnioitettava asenne, ei siinä mitään, mutta työnteko itsessään on kyllä niin syvältä kuin olla ja voi, joten en lähde ketään sen suhteen palvomaan. Se tehdään, mitä pitää tai millä voidaan toista auttaa, mutta tuntuu, että vanhalla kansalla on työ se elämän sisältö. Ei kiitos. Möin omakotitaloni lähinnä siitä syystä, että halusin viettää joskus vapaa-aikaa, en tetsata lapion, vasaran tai maalitelan kanssa joka viikonloppu jossain päin kämppää.

Joo. Onhan näitä teräsvaareja ja -mummoja. En tiedä tarkkaa ikää, mutta opiskeluaikoinani asuin pienkerrostalossa, jonka talonmiehen tehtäviä hoisi melko iäkäs ja kuivakka patu. Kerran pakkasten aikaan ajattelin lähteä nohevana ja urheilullisena miehenä aamulenkille melko varhain, se on sitä itsekuria nääs. No, tipuin aika nopeasti maanpinnalle, kun ensimmäisen kulman takaa kuului "Huomenta!", ja talonmies painoi vastaan sukset olallaan ja parta jäässä. Oli kai jo aamulenkkinsä tehnyt.

 

[Sledge Hammer!]

Teräsvaareista tulee mieleen aina tämä alaslaskija Häkkinen. Etunimeä en muista mutta taisi olla se alkuperäinen "Häkä". Tuli kerran Iso Syötteellä baaritiskillä urputtamaan että 'etkö tiedä kuka olen' kun kuulemma estimme hänen pääsynsä tilaamaan. Käskimme 'Häkän' painua helvettiin. En ole sen jälkeen nähnyt julkisuudessa tai muutenkaan.

 

[Hartiapankki]

vanhalla kansalla on työ se elämän sisältö.

Näinhän se usein on. Isoisäni täytti keväällä 87 ja tekee edelleen ns. täyden työpäivän puita pilkkoen ja kymmenen vuotta nuorempaa sisartaan autellen. Hieman on jo voimat parkkiintuneissa käsissä hiipuneet, kun ei aina jaksa vetää moottorisahaa itse käyntiin, mutta niin vaan hämmästyttävää vauhtia muuttuu rankakasat polttopuiksi.

Hiljaisena tuli kyllä katseltua eilistä dokumenttia. Voisi olla katkera paikka monelle tuollainen tilanne, mutta ei näköjään tuolle herralle.

 

[Kapulainen]

Ihan kunnioitettava asenne, ei siinä mitään, mutta työnteko itsessään on kyllä niin syvältä kuin olla ja voi, joten en lähde ketään sen suhteen palvomaan. Se tehdään, mitä pitää tai millä voidaan toista auttaa, mutta tuntuu, että vanhalla kansalla on työ se elämän sisältö. Ei kiitos. Möin omakotitaloni lähinnä siitä syystä, että halusin viettää joskus vapaa-aikaa, en tetsata lapion, vasaran tai maalitelan kanssa joka viikonloppu jossain päin kämppää.

On muistettava, että sodat käyneellä ikäluokalla tausta on hieman toisenlainen kuin myöhemmillä ikäluokilla. Tuo ikäluokka on ensinnäkin joutunut elämään lapsuutensa aivan erilaisessa maailmassa kuin me tällä hetkellä. Siihen maailman aikaan suuri osa nykyisistä apuvälineistämme puuttui, ainakin suurelta osalta väestöä (kaupungeissa tilanne varmasti oli parempi). Tuntuu uskomattomalta ajatella kuinka paljon maailma on muuttunut viimeisen 70 vuoden aikana. Silloin työtä tehtiin aivan eri määriä kuin tänä päivänä.

Toisekseen sotien jälkeen kansakunnan oli tehtävä työtä niin paljon kuin vain oli mahdollista, jotta sotakorvaukset saatiin maksetuksi. Tässä vaiheessa ei myöskään kysytty, että huvittaako tehdä töitä. Näin ollen ei liene ihme, että tuollaisessa ympäristössä "parhaat vuotensa" eläneet ihmiset ovat omaksuneet hieman erilaiset elämäntavat kuin me nuoremmat. Nykyään elämä on melkein jokaisella osa-alueella helpompaa kuin tuolloin 70-vuotta sitten.

Tämä sama heijastuu monesti siihen kuinka nuoremmat ihmiset päivittelevät isovanhempiensa tai vanhempiensa rahankäyttöä. Vanhat ihmiset eivät kuluta juuri mitään ja säästävät olemattomista eläkkeistään vielä "pahan päivän varalle". Tämä on toinen ominaisuus, joka nähdäkseni heijastuu entisaikojen köyhästä yhteiskunnasta. Tänä päivänä monelle on vain hyvin vaikea kuvitella sitä "kulutusyhteiskunnassamme".

 

[sampio]

...

Ymmärrän tuon, ja kuten kirjoitin, työtä pelkäämätön asenne on hieno piirre monessa vanhemman polven edustajassa. Mun pointti oli siinä, että itse en silti osaa ihmetellä ja ihastella näiden vennisten touhuja, vaan pikemminkin sääliä, kun edes vanhoilla päivillä ei osata hellittää. Kaikki eivät elä Johanin tavoin satavuotiaiksi tai kestä moista rääkkiä. Ensin ne raataa kuusvitosiksi raskaissa duuneissa ja jatkavat samaa eläkkeellä, kunnes verisuoni napsahtaa päästä tai pumppu tilttaa alle seitsenkymppisenä. Kaikki kunnioitus ahkeruudelle, mutta ehkä omaisetkin nauttisivat pelkästä läsnäolosta enemmän kuin neuschwansteinin kopiosta mummolan takapihalla. Miksi yhteiskunnan kehitystä ei haluta huomioida?

 

[Ice71]

Toisaalta ikänsä raskaissa töissä ollut vanhus saattaa kuolla kupsahtaa nopeastikin, jos jää laakereilleen lepäämään.
Ja tottumushan on toinen luonne. Jos vain on tehnyt raskasta työtä ikänsä, niin kyllä sitä vielä vanhanakin tekee ja jaksaa. Toista on tämä nykyinen pullamössösukupolvi, joka saa rakot käsiinsä jo pelkästä lapion näkemisestä.

 

[Riistoporvari]

Ymmärrän tuon, ja kuten kirjoitin, työtä pelkäämätön asenne on hieno piirre monessa vanhemman polven edustajassa. Mun pointti oli siinä, että itse en silti osaa ihmetellä ja ihastella näiden vennisten touhuja, vaan pikemminkin sääliä, kun edes vanhoilla päivillä ei osata hellittää. .......

Toisaalta ikänsä raskaissa töissä ollut vanhus saattaa kuolla kupsahtaa nopeastikin, jos jää laakereilleen lepäämään. Ja tottumushan on toinen luonne. Jos vain on tehnyt raskasta työtä ikänsä, niin kyllä sitä vielä vanhanakin tekee ja jaksaa. Toista on tämä nykyinen pullamössösukupolvi, joka saa rakot käsiinsä jo pelkästä lapion näkemisestä.

Eihän tämä nyt varsinaisesti itse asiaan liity, mutta osui niin lähelle omia ihmettelyn kohteita, että pitihän sitä kirjoittaa.

Olen tässä asiassa Sampion kanssa samoilla linjoilla ja menisin väittämään, että ymmärrän mitä hän pohjimmiltaan tarkoittaa. Itsekään en osaa antaa mitään suurta arvostusta työtä ja sen piirissä tehtyjä 'saavutuksia' kohtaan, vaan arvostan itse aivan toisenlaisia asioita. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, ettenkö olisi hoitanut hommiani, päinvastoin DI:nä tässä ollaan tuotekehityshommissa, mutta teen työtä elääkseni en elä tehdäkseni töitä. Tässä on juurikin sitten se ero vanhemman sukupolven ja meidän kolmekymppisten välillä. He eivät koskaan edes nähneet sitä vaihtoehtoa, että ei tarvitsisi tehdä töitä. Täysin erikseen ovat sitten nämä nykyiset todelliset pullamössöt, jotka luovuttavat heti kun isin luottokortista loppuu virta, he ovat kuitenkin vielä aivan eri asia kuin me 70-luvulla aika alkeellisiin oloihin syntyneet.

Hyvänä esimerkkinä siitä, mitä koitan ajaa takaa kirkastui ainakin itselleni erään lehtijutun myötä, jossa haastateltiin sitä Veikkauksen pääkonttorin sihteeriä, joka ottaa vastaan isoa lottovoittoa hakemaan tulleet. Hän kertoi, jutusteltuaan yli sadan suuren päävoiton saaneen kanssa, että tyypillisesti puhutaan velkojen poismaksusta, mökin kunnostuksesta ja auton vaihdosta, mutta hän ei muistä yhtään ainutta, joka olisi suoralta kädeltä ilmoittanut lopettavansa työn teon. Varmaan muutama työn lopettajakin löytyy, mutta jos kyseisen haastattelu antaa edes suuntaa sille, mitä ihmisten päässä liikkuu niin en voi ymmärtää. Tässä on se ero, työtä tehdään, että vapaa-ajalla olisi hauskempaa ja voisi elättää perheen, mutta jos voittaisin lotossa summan, joka mahdollistaisi työn lopettamisen, edes niin ettei elintasokaan nouse, kun rahat sijoittaa pitkälle aikavälille, sanotaan nyt vaikka, että yli miljoonan euroa, niin työt loppuisivat lauantai-iltana. En menisi enää sekunniksikaan työpaikalle. Minulla on niin paljon kiinnostuksen kohteita, uusia ja vanhoja harrastuksia ja muuta tekemistä, että kun raha ei enää olisi esteenä, niin sitten ei enää riittäisi aika.

 

[Hazardipakki]

Hyvänä esimerkkinä siitä, mitä koitan ajaa takaa kirkastui ainakin itselleni erään lehtijutun myötä, jossa haastateltiin sitä Veikkauksen pääkonttorin sihteeriä, joka ottaa vastaan isoa lottovoittoa hakemaan tulleet. Hän ei muistä yhtään ainutta, joka olisi suoralta kädeltä ilmoittanut lopettavansa työn teon.

Täytyy myös muistaa, että päivittäisillä rutiineilla on hyvin suuri merkitys ainakin joidenkin ihmisten hyvinvoinnille. Työpaikalla pääsee myös ihmisten kanssa tekemisiin, toisin kuin esim. omalla uima-altaalla lekotellessa.

Mitä olisi Vennisen elämä ilman rutiineja? 18 tuntia valveilla vuorokaudessa, joista 16h kiikkutuolissa radiota kuunnellen? Eläkeläisten älli vähenee aika nopsaan ilman virikkeitä, kun taas Venniselle on niitä koko ajan tarjolla: Mistähän saisi puutarhan jonne ei myyrät pääse? - puutarha kalliolle - millähän konstilla saisin multaa helpommin ylös? - rakennanpa nosturin. Muutenkin nämä vanhankansan ihmiset tahtovat olla niin jumalattoman itsepäisiä, ettei mikään apu kelpaa.

 

[varjo]

Tässä on se ero, työtä tehdään, että vapaa-ajalla olisi hauskempaa ja voisi elättää perheen, mutta jos voittaisin lotossa summan, joka mahdollistaisi työn lopettamisen, edes niin ettei elintasokaan nouse, kun rahat sijoittaa pitkälle aikavälille, sanotaan nyt vaikka, että yli miljoonan euroa, niin työt loppuisivat lauantai-iltana. En menisi enää sekunniksikaan työpaikalle. Minulla on niin paljon kiinnostuksen kohteita, uusia ja vanhoja harrastuksia ja muuta tekemistä, että kun raha ei enää olisi esteenä, niin sitten ei enää riittäisi aika.

Henkilökohtaisesti sanoisin, että olet opiskellut/hakeutunut väärälle alalle, koska ainakin itse kyllä jatkaisin työntekoa ihan vain sen takia että työ on oikeastaan aika mielenkiintoista.
Eikä tämä tarkoita että olisin työnarkomaani ja elämässäni olisi vain työtä, vaan lähinnä sitä että homma nyt vaan sattuu istumaan ihan luontaisen mielenkiinnonkin kanssa sopusoinnussa.

Tosin kun sitä ehkä tuossa 4-5 vuoden säteellä päätyy itsekin R&D-hommiin oikeisiin töihin, niin ehkä sitten pitää ottaa sanoja takaisin :)

 

[JV]

Henkilökohtaisesti sanoisin, että olet opiskellut/hakeutunut väärälle alalle, koska ainakin itse kyllä jatkaisin työntekoa ihan vain sen takia että työ on oikeastaan aika mielenkiintoista.

Ajattelen hieman samoin kuin Riistis. Kannattaa huomata että lottovoittajana voisin jatkaa R&D hommia ihan omaksi ilokseni. Ehkäpä perustaisin yrityksen tai sitten vain rakentelisin jotain omaksi ilokseni.

Työpaikalta kaipaisin eniten työtovereitani.

 

[Solomon]

Mun pointti oli siinä, että itse en silti osaa ihmetellä ja ihastella näiden vennisten touhuja, vaan pikemminkin sääliä, kun edes vanhoilla päivillä ei osata hellittää. Kaikki eivät elä Johanin tavoin satavuotiaiksi tai kestä moista rääkkiä. Ensin ne raataa kuusvitosiksi raskaissa duuneissa ja jatkavat samaa eläkkeellä, kunnes verisuoni napsahtaa päästä tai pumppu tilttaa alle seitsenkymppisenä. Kaikki kunnioitus ahkeruudelle, mutta ehkä omaisetkin nauttisivat pelkästä läsnäolosta enemmän kuin neuschwansteinin kopiosta mummolan takapihalla. Miksi yhteiskunnan kehitystä ei haluta huomioida?

Vennisen omaisia tai Vennistä itseään tuskin kannattaa sääliä, koska ensimmäisiä ei ole ja toinen puheli, ettei ole mitenkään katkera, joskin elämä alkaisi jo olla täynnä. Muuten lokerointi vähän ontuu, sillä työteliäs ja virikkeellinen elämäntapa ja terveelliset ruokailutottumukset lienevät kuitenkin pidentäneet Vennisen ikää, ainakin kasvisyöjän pumppu ja verisuonten seinämät lienevät keskimäärin lihansyöjää paremmassa kunnossa. Tarkoittaa siis sitä, että jos sinun vennisesi olisivat ehtoja vennisiä tai edes liki, he ainakin tilastollisesti välttyisivät muita helpommin kansantautiemme kiroilta.

Pitkällä iällä nyt sinänsä on vain välinearvoa, mutta Venninen lisäksi lienee melkoisen tasapainoinen ja seesteisen onnellinen kaveri, mistä syistä häntä ihastelin, vaikka vähän elämä jo väsyttäisi.

 

[olkikuukkeli]

Teräsvaareista tulee mieleen oma pappani, jota kyllä kunnioitan äärettömän paljon. Mies on 82-vuotias ja jaksaa yhä käydä pari kertaa viikossa puntilla. Pari vuotta sitten meni vielä yli 80kg penkistä, mitä voitaneen pitää aika hyvänä saavutuksena. Tosin kyseessä on entinen senioripainonnostaja, jollakin lailla pärjännytkin.

Pappa ei myöskään tiedä eläkkeestä mitään, vaan tekee yhä ansiotyötään kuvanveistäjänä ja maalarina. Kirjoittaa myös kulttuuriartikkeleita lehteen ainakin melkein viikoittain. Ei siis lukijan palstalle vaan ihan oikeille kulttuurisivuille, aiheena useimmiten taide tai kirjallisuus:)

Mielenkiintoinen keskustelukumppani, jolta ei tieto lopu kesken. Toivottavasti elää vielä pitkään:)

 

[Riistoporvari]

Henkilökohtaisesti sanoisin, että olet opiskellut/hakeutunut väärälle alalle, koska ainakin itse kyllä jatkaisin työntekoa ihan vain sen takia että työ on oikeastaan aika mielenkiintoista.
Eikä tämä tarkoita että olisin työnarkomaani ja elämässäni olisi vain työtä, vaan lähinnä sitä että homma nyt vaan sattuu istumaan ihan luontaisen mielenkiinnonkin kanssa sopusoinnussa.

Tosin kun sitä ehkä tuossa 4-5 vuoden säteellä päätyy itsekin R&D-hommiin oikeisiin töihin, niin ehkä sitten pitää ottaa sanoja takaisin :)

Oikeastaan olen hakeutunut tekniikan alalle ja lukenut DI:ksi ihan täysin kylmän laskelmoinnin pohjalta. Tällainen koulutus ja työkokemus antaa suuren todennäköisyyden työpaikalle ja sitä kautta kohtuupalkalle, jotta voi toteuttaa niitä oikeita mielenkiinnon kohteita.

Moottoripyörien ja hifi-vehkeiden kanssa ropaava koti-filosofi on huono uravaihtoehto;)

 

[Cube]

Kommentoidaan sen verran että olen nähnyt tuon kyseisen dokumentin ja on huikeaa settiä, pistää tosiaan ajattelemaan, tai vahvistaa ajatuksia siitä mikä on elämässä tärkeää, ja kannattaako olla kiilto_palli_poika vai keskittyä perusasioihin eikä löysäilyyn...

Erittäin fiksu ja kekseliäs ukko. Mukana DK-henkeä!

Vertaatko oikeasti itseäsi tähän Vennisen äijään? Aika kovat luulot vaikuttaa olevan, kun juttujen perusteella olet kuitenkin hedonistisimpia tyyppejä koko palstalla.

 

[ipaz]

Tässä on se ero, työtä tehdään, että vapaa-ajalla olisi hauskempaa ja voisi elättää perheen, mutta jos voittaisin lotossa summan, joka mahdollistaisi työn lopettamisen, edes niin ettei elintasokaan nouse, kun rahat sijoittaa pitkälle aikavälille, sanotaan nyt vaikka, että yli miljoonan euroa, niin työt loppuisivat lauantai-iltana. En menisi enää sekunniksikaan työpaikalle. Minulla on niin paljon kiinnostuksen kohteita, uusia ja vanhoja harrastuksia ja muuta tekemistä, että kun raha ei enää olisi esteenä, niin sitten ei enää riittäisi aika.

Itse taasen en tee töitä pelkästään rahan vuoksi, vaan siksi että mulla on oikeasti perkeleen mukava työ älyttömän mukavassa porukassa. En ole edes pariin vuoteen pyytänyt palkankorotusta, vaikka saavutusten perusteella sellaisen varmasti ansaitsisin ja lisäraha olisi todella tarpeen. Kaiken lisäksi mulla loppuu monesti tekeminen vapaa-aikana kesken. Nytkin kolmen viikon kesälomalla pää jumissa miettii, että mitä vittua sitä seuraavaksi tekisi.

 

[Ted Raikas]

Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

 

[sampio]

Vennisen omaisia tai Vennistä itseään tuskin kannattaa sääliä, koska ensimmäisiä ei ole ja toinen puheli, ettei ole mitenkään katkera, joskin elämä alkaisi jo olla täynnä.

Huomaa, että puhuin vennisistä, en nyt erityisesti juuri dokumentin Johanista. Enkä edes halua väheksyä tai pilkata vanhempaa polvea, minua itseäni vain vieroksuttaa työn saama asema joidenkin ihmisten elämässä.

Muuten lokerointi vähän ontuu, sillä työteliäs ja virikkeellinen elämäntapa ja terveelliset ruokailutottumukset lienevät kuitenkin pidentäneet Vennisen ikää, ainakin kasvisyöjän pumppu ja verisuonten seinämät lienevät keskimäärin lihansyöjää paremmassa kunnossa.

Tai sitten tämä nimenomainen Venninen on vain varustettu sopivilla geeneillä.

"Mikä onkaan pitkän ikäsi salaisuus, Johan?"
"No Valion jog... eiku v---u mä rakensin kasvimaan kalliolle."