Oon sitten yksin tän mielipiteen kanssa mutta vaikea uskoa, että tästä suosta pelkällä uudella päävalmentajalla mihinkään noustaan
Tästä 100 % samaa mieltä. Tämä valmentajien kenkiminen, suolaaminen ja bussin alle heittäminen on aivan järjetöntä. Välillä tuntuu siltä, että täällä Jyväskylässä on oikein tarkoitus maksimoida eri tavoin valmennuksen nöyryytys mitä omituisimmin keinoin.
Marko Virtanen
Marko Virtanen toi JYPille historiallisen CHL-voiton. Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin valmentaja sai yllättäen potkut, koska HIFK:ta vastaan playoff-sarja meni kuten meni. Virtanen sai siis potkut ennen kuin tuorein jatkosopimus ehti astua voimaan, joten rahat menivät kankkulan kaivoon.
Lauri Merikivi
Lauri Merikivestä oli ajateltu Virtasen seuraajaa jo pitkään, mutta yllätyspotkujen myötä hän joutui astumaan estradille reilusti ennen aikojaan ja vähän yllättäen. Keltanokkavalmentaja sai muun valmennustiimin perintönä Veltsulta, ensimmäistäkään miestä ei saanut valita omasta takaa. Syksyllä 2018 alkoi kärjistymään JYPin sisäiset ongelmat, pelaajat, valmennus ja seurajohto riitelevät keskenään kaikesta. Keltanokka-Merikivi ajetaan nöyryytyksen kautta ulos talvella, mutta onneksi Merikiven valmennusura ei tuohon kaatunut, vaikka alku oli heikko. JYPin epäonnistuminen laitettiin tuolloin puhtaasti Merikiven henkilökohtaiseksi syyksi.
Risto Dufva
Mikkelistä potkut saanut RD kaivettiin vanhoilla meriiteillä takaisin valmentajaksi. Tästäkin heiteltiin aika omituisia kommentteja seurajohdon toimesta, kun Seppänen ja RD piikittelivät vuorotellen toisiaan siitä, että kykeneekö vanha eronnut aviopari tekemään yhden kevätkauden verran tekemään yhteistyötä. Kevätkausi meni heikonlaisesti, mutta RD sanoi jossain haastattelussa, että oli odottanut jatkosopimusta JYPin kanssa, jota ei tullut, joten välit etenkin Seppäsen kanssa tulehtuivat jälleen.
Pekka Tirkkonen
Tirkkosen pestiin liittyy vahvasti seurajohdon muutos, kun suunnilleen samalla ovenavauksella vaihtui toimari ja urheilutoimenjohto. Harmillisesti väistyvä seurajohto teki päätökset, joiden takana uusi seurajohto ei ollut oikein missään vaiheessa, ja sitäkään ei hirveästi peitelty. Koronasyksyllä 2020 Tirkkonen & Santanen "lomautettiin" erikoisessa koronapoikkeusepisodissa, jossa väitetysti Tirkkonen oli kotona katsomassa JYPin pelejä telkkarista ja tekemässä muistiinpanoja, mutta todellisuudessa lomautusta jatkettiin kolme kuukautta kerrallaan, kunnes viimein annettiin rehdit potkut. Potkuja ratkottiin käräjillä asti, en muista miten siinä kävi. Tässä toki oli Tirkkosellakin omaa vikaa, kun ei ainoana työntekijänä suostunut tulemaan palkoissa vastaan syksyllä 2020, kuten koko muu organisaatio teki.
Epämääräinen päävalmentajaton aikakausi
Tirkkosen poistuttua meille ei tullut uutta valmentajaa, vaan valmennus oli mallia kuka nyt sattui missäkin kohtaa vaihtoaitiossa seisomaan. Tuosta ajasta jäi mieleen etenkin CMoren kuvaajien ja ohjaajien ikävä nakki, että ottelun alussa piti kuvata aina JYPin valmennusta vaihtopenkin takana, josta nyt piti arpoa, kuka tänään valmentaa laivaa. Siellä oli usein Mikko Viitasen, Jussi Tupamäen ja olikohan Jukka Varmasen nimet esillä vuorotellen, usein ruudussa näkyvä nimi ja kamerassa seisonut kaveri eivät osuneet yhteen. Tupamäki ja Varmanen erosivat JYPin palveluksesta tuon kauden aikana tai sen jälkeen kaikessa hiljaisuudessa, Viitanen taisteli vielä muutaman vuoden, mutta kertoi myöhemmin haastattelussa, että tuolla kaudella oli jopa itsemurha-aikeita.
Jukka Ahvenjärvi
Jusu sai hienon palkinnon vuosien työstä organisaatiossa ja pääsi kokeilemaan siipiään viimein pääkoutsina. Kausi oli kaksijakoinen, jossain vaiheessa JYP kävi kuntopuntarin kärjessä ja Jusun koulua ylistettiin lehdissä. Sitten tuli pidempi tappioputki, jonka aikana itseluottamus romuttui. Jusulla oli optio seuraavasta kaudesta, mutta jo joulun aikoihin alkoi kieriä huhuja, että Rautakorpi ja Nieminen olisivat tulossa ensi kaudeksi korvaamaan Jusun. Jususta ei otettu missään nimessä kaikkia tehoja irti, koska koronapandemian vuoksi JYP-rosteri oli mallia "mitä sattui tulemaan". Suuremmat panostukset tehtiin vasta Rautakorvelle seuraavana keväänä. Kaikesta huolimatta ehkä siistein aikakausi JYP-aitiossa pitkään aikaan.
Jukka Rautakorpi
Kovin odotuksin Jyväskylään. Rautakorpi antoi aiheesta runtua joukkueelle, että tekeminen tulee aloittaa alusta, eikä takavuosien menestysbuumista ole enää mitään jäljellä. Rautakorven aikakautta vaivasi jälleen kerran valmennuksen, urheilutoimen ja seurajohdon välinen epäluottamus. JR:lle ei kelvannut Viitasen pelaajat, Seppänen taas teki poikkeuksellisen selväksi sen, ettei hän olisi halunnut koskaan palkata Rautakorpea, vaan muu seurajohto ajoi asian läpi. Rautakorven potkut toisella kaudella potkut annettiin poikkeuksellisen typerästi, joukkue oli sarjataulukossa viides, meneillään on juhlakausi ja viimeisessä voitokkaassa pelissä 60-vuotta täyttänyt Rautakorpi kukitettiin näyttävästi, ennen kuin tälle annettiin potkut. Rautakorven potkuja käytiin läpi tai jouduttiin ymmärrettävästi käymään läpi moneen otteeseen, ja Seppäsen perustelut punaisista ja sinisistä väreistä eivät auenneet suurelle yleisölle.
Mikko Heiskanen
Mikko Heiskaselle annettiin vaihtoehdoksi joko lähteä JR:n ja Nemon perään, tai nousta päävalmentajaksi, joista herra valitsi ymmärrettävästi jälkimmäisen. Heiskasen aikakaudella ovi kävi pelkästään ulospäin ja jo muutenkin vajaata rosteria ei lähdetty paikkaamaan. JYP ei antanut Heiskaselle kunnollista mahdollisuutta, vaan aivan kuten Ahvenjärven kohdalla, keskityttiin jo hyvissä ajoin suunnittelemaan seuraavaa kautta ilman mitään panostuksia. Heiskanen oli kaudella totaalisessa paniikissa rukoillen pressissä Jumalalta apua, mutta ei tuntunut saavan seuran luottamusta. Paitsi että sitä luottamusta tuli sitten keväällä kuitenkin omituisesti, kun kasvonsa menettänyt Pönö päätettiin pitää valmennustiimissä apuvalmentajana, kunnes tämä potkittiin syksyllä näyttävästi Tomi Pettisen tieltä, ikään kuin vaikea syksy olisi ollut nyt yksin Pönön syytä.
Johan Pennerborn
Pennerbornin hankinta oli jo alusta alkaen omituinen, sillä viimeksi muun seurajohdon polkemaksi jäänyt Seppänen alkoi vaatimaan jostain käsittämättömästä syystä ruotsalaista valmentajaa. Vapaana olisi ollut Helmistä, Myrrää ja Mannerta, mutta he eivät käyneet, koska kansalaisuus oli väärä. Pennerbornilta löytyi sopiva kansalaisuus ja hänelle tehtiin ilmeisesti suhteellisen arvokas sopimus, jossa todennäköisesti maksettiin ekstaa ruotsalaisuudesta. Aivan kuten Merikiven kanssa, Pennerborn peri valmennustiimin edeltäjiltään ilman yhtäkään omaa ratsua, kunnes Pönö vaihtui Pettiseen.
Ennustus tulevasta kaudesta
Suurista rahallisista panostuksista huolimatta nyt ollaan tilanteessa, jossa kevät näyttää jatkuvan korkeintaan karsinnoissa. Mitä todennäköisimmin karsintojen myötä Penne potkitaan ulos kauden päätteeksi, ja kalliista sopparista johtuen ensi kaudelle mennään taas vaihteeksi budjettiratkaisulla, ellei Seppänen vedä hatustaan taas jotain omituisia vaatimusmäärittelyjä uudelle valmentajalle (Liigan ensimmäinen naispäävalmentaja, olisiko mitään?!).