En tiedä millainen ja miten monimutkainen prosessi on kaikkiaan jonkin hankkeen läpimeno kuntaorganisaatiossa, mutta käsittääkseni hankesuunnitelma nytkähti järjestelmässä taas eilen yhden pykälän eteenpäin. Toivotaan, että menee myös lopullisestikin läpi sitten kaikkien vaiheiden päätteksi. :)
Kävin itsekin miettimään tuota peruskorjauksen rahoitusprosessia ja kaiketi yksinkertaisimmillaan se menee niin, että vaaleilla valittujen poliitikoiden jaosto/lautakunta/johtokunta (esim. liikuntalautakunta) valmistelee ensin hankkeen virkamiesten tukemana ja antaa siitä omat suosituksensa, jonka jälkeen se menee kaupunginhallituksen keskusteluun ja päätettäväksi sekä sieltä lopullisesti kaupunginvaltuuston budjettikeskusteluun hyväksyttäväksi. En tiedä meneekö se sitten eteenpäin laajemmassa kaupungin vuosibudjettikäsittelyssä vain ihan omana budjettiasianaan järjestelmässä sekä minkä vuoden kaupungin budjettiraamiin sitä koetetaan lopulta mahduttaa.
Kaupunginvaltuustolla on kuitenkin lopullinen sananvalta asiassa, mutta jos kaupunginhallitus on sen jo aiemmin hyväksynyt, niin yleensä asia menee läpi myös valtuustossa sen mukaan millaisen poliittisen kannan hallitus on asiaan ottanut. Koska kaupunginhallitus ja -valtuusto ovat poliittisia päätöksentekijöitä, täytyy jäähallin korjauksella & Jokipojilla siellä olla eri puolueissa tarpeeksi kannattajia, että hanke hyväksytään ja se menee lopulta läpi joko sellaisenaan, muutettuna tai hylätään.
Tässä hallituksen/valtuuston poliittisen päätöksenteon prosessissa on aina se vaara, että erilaiset intohimot ja vastakkainasettelut nousevat esiin kuten jo kävi torstaina Karjalaisen yleisönosastokirjoituksessa. Se on sitten usein puolue- ja yksittäisten vaaleilla valittujen poliitikoiden intohimojen varassa miten he kuhunkin hankkeeseen suhtautuvat.
Veikkaan, että jäähallin peruskorjaus herättää kyllä runsaasti keskustelua ja syntyy yli puoluerajojen peruskorjausta lykkäävä, sitä kannattava tai sen hylkäävä ryhmä. Onhan esitys kuitenkin n. 12-13 milj. euron investointina isoa kokoluokkaa ja monia muita tärkeitä investointeja kilpailemassa sen rinnalla.
Tässä vaiheessa kun hankesuunnitelma on tehty ja julkistettu, niin keskustelu siitä alkaa sekä tietysti lobbaaminen eri päätöksenteon vaiheissa. Lobbaus onkin oma taiteenlajinsa ja toivottavasti peruskorjaukselle löytyy kaupunginhallinnon sisäisesti tarpeeksi osaavia lobbareita virkamiehistä ja myös poliitikoista asiaan myönteisesti suhtautuvia vaikuttajahenkilöitä.
En tiedä millainen on Joensuun päätöksenteon poliittinen kenttä ja kulttuuri, mutta voisin kuvitella kokoomuksesta löytyvän vahvimmat kannattajat ja suurimmat vastustajat keskustasta, joilla on omat intressit entisten Enon ja Hammaslahden kuntien alueilla. Sosiaalidemokraateissa on praktisia ja ideologisia suuntauksia, joten puolue voi jakautua päätöksenteossa. Suuri rooli on valtuustoryhmien puheenjohtajilla asiassa.
Joten kimurantti on vielä jäähallin peruskorjauksen tie ennen kuin se saadaan hyväksytyksi ja lopullisesti maaliin.