Joel Armia

  • 1 593 187
  • 5 073

luotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Die Mannschaft, Bayern München
Joko sitä viitsisi laskea montako voittomaalia tai voittomaaliin johtanutta syöttöä tämä flegu on antanut.

Huikea on Joel, nousee esiin kun maalintekijälle on tilausta.

Eiköhän olisi aika jo lopettaa tuosta flegusta jauhaminen. Alkukaudesta Armia oli sitä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta nyt miehen peli-ilme on sitä, mitä olemme häneltä odottaneetkin.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Eiköhän olisi aika jo lopettaa tuosta flegusta jauhaminen. Alkukaudesta Armia oli sitä sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta nyt miehen peli-ilme on sitä, mitä olemme häneltä odottaneetkin.

Siis tämä "flegu" on yksi ärsyttävimpiä ja turhimpia nimittelyjä mitä jääkiekkoilijalle on annettu. Tuollaisen nimen ansainnut pelaaja on siis flegmaattinen; välinpitämätön, hidasluonteinen, tyyni ja verkkainen.

Mitkään ylläolevista ominaisuuksista eivät sovi Armiaan. Jos hakemalla hakee niin kaukalon ulkopuolella kaveri on suhteellisen tyyni. Se että kaverin pelityyli on sellainen kun se on, ei kerro siitä että suoritetaan tahallaan puolivaloilla. Kyllä sieltä taustalta löytyy silloin muita syitä jos huonosti menee. Minkäänlaiseen asennevammaan en mitenkään voi uskoa. Siten pääsee nopeasti pelitovereiden keskuudessa epäsuosioon ja sitä ei Joppe ole.

Kovalla työllä Armia menee tuosta eteenpäin, mutta pelityyli tulee säilymään jatkossakin ja pimennosta ottelun ratkaisijaksi teema tulee tutuksi. Se nyt vielä puuttuisi taiteilijaluonteen, fyysisten ominaisuuksien ja maagisten käsien lisäksi vetäisi samalla kaavalla 60min illasta toiseen. Sellaista pelaajaa ei nyt ihan heti tule mieleen.

Eli voidaan nykyistä trendiklisettä mukaillen todeta että sana "flegu" on tanakasti allekirjoittaneen ihon alla. :)
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Minun mielestäni "Flegu" on jo hyvin tarttunut ja loistava lempinimi. En ihmettelisi, vaikka käyttäisivät samaa lempinimeä Armian kaveripiirissäkin ja/tai pukukopissa.

Itse en tavallaan ajattele, että "Flegu" tässä tapauksessa edes on negatiivinen, vaan pikemminkin sarkastisen humoristinen lempinimi. Kaikki kyllä varmaan tuntevat Jopen meriitit ja yksi isoimmista on lähes satavarma nouseminen esiin silloin, kun oikeasti on tiukka paikka.

Olen myös huomannut, että Jopen haukkuminen otteluseurannassa on varma merkki siitä, että kohta helähtää. Varmaan jonkun patahenkisen pitäisi itse käydä lisäämässä parit v-ttuilut, jos ei muilta näytä niitä tarpeeksi tulevan :)
 

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Siis itsehän käytän nimenomana lempinimeä flegu lähinnä sarkastisesti. Eilenkin joku Jyppiläinen sitä otteluketjussa kirjoitteli että eikö tuo armia yhtään vituta kun vaan surffailee etc. ja kappas, tulostaululla 3-2 voittomaali #10. Kiitos kysymästä, ei vituta.

Mun joukkueeseen mahtuu aina yksi pelaaja joka ratkoo pelejä.
 

Kuusumu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelitilanteesta johtuvat käden kohotukset
Tässähän tämä eilisen mieleenpainuvin avautuminen:

Eikö teitä porilaisia ihan oikeasti haittaa tuo Armian fleguilu? Joka kerta kun kiekkoon koskee tai on minkäänlaisessa kontaktissa mihinkään niin selkä suoristuu useiksi sekunneiksi.
Kaikesta paistaa "vittu mä oon kova jätkä, onneks osaan tehä maaleja"-asenne, kuvottavaa katsottavaa.

Ja Urhon selostajan mainitsema "NHL-ura", heh.

Onhan toi Armian peli tosi kuvottavaa katseltavaa. Jari Jääskeläinen ja Ossi Louhivaara sen sijaan pelaavat kaunista ja näyttävää peliä, jossa yritetään koko ajan loppuun asti.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kieltämättä hauska läppä tuolta JYP-fanilta.

Armia olisi JYPin tämän kauden maalipörssissä toisena ja pistepörssissä kolmantena, eli pitäisiköhän tätä mainittua "vittu mä oon kova jätkä, onneks osaan tehä maaleja" -asennetta yrittää saada heräteltyä äijistä esiin myös siellä Valtran pukukopissa? Myös IFK:ssa voisi joku kokeilla, ensin lähteä siitä asenteen ja itseluottamuksen nostattamisesta ja siitä sitten itse asiaan eli niiden maalien tekemiseen.

Ymmärrän jos kaveri painaa kauden tehoilla 3+3 ja haukutaan haluttomaksi pelityylinsä perusteella. Sen sijaan kuten nyt, 19-vuotias Armia on Ässien historiallisen voittoputken ja loppukaudesta sarjataulukossa tapahtuneen älyttömän nousukiidon aikana laittanut viimeiseen 10 peliin tehot 6+7=13 ja liudan ratkaisuosumia, ei ehkä kaikista olennaisinta ole se että selkä välillä suoristuu vaan se että verkko heiluu riittävän usein ja sarjapisteitä kertyy.

Tietenkään kenelläkään ei ole erityisvapauksia leikiksi laittaa tai oikeasti alkaa surffailla vaihdosta ja tilanteesta toiseen, mutta kuten varmasti liigajengistä toiseen ja maajoukkueeseen asti on nähty, suomalaisessa kiekossa on niitä satalasissa painavia duunareita ihan tarpeeksi. Ongelma vaan on että vauhdin lisäksi jäällä ei oikein muuta tapahdu. On helvetin hyvä että joku välillä malttaa suoristaa sen selkänsä siksi aikaa, että pystyy laittamaan ne lähimmät pari vastustajaa vipuun ja sen jälkeen kiekon verkkoon.
 

Powerage

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Anaheim Ducks
Jotenkin arvasin että päätyy tänne "asiallisen keskustelun puolelle".
En missään nimessä vähättele Armian merkitystä joukkueelleen tai taitoja mitenkään muuten päin, hienoa vain kun on hyviä nuoria jätkiä tulossa jatkuvasti. Maalintekijänä loistava ja mukavasti osuu vielä noita voittomaalejakin.

Muuutta... ettekö ole sitä mieltä, että miehestä saisi hemmetisti enemmän irti jos pelaisi tilanteet loppuun asti? Kun kädet ovat tuolla tasolla ja iso ukko + fysiikka riittää 8/10 liigapelaajaa vastaan niin voisi hyvinkin pelata "Ovetchkinmaisesti" voimahyökkääjää välillä, jolloin saisi täyden hyödyn fysiikastaan.
Nyt näyttää siltä että iso mies pelaa pienen miehen kropassa ja joutuu turvautumaan kynäilyyn joka tilanteessa, vaikka välillä voisi suoraviivaisella suorituksella saada enemmän aikaiseksi.

Ei siinä, jos tämä taso on riittävä teille, mutta itseäni ainakin korpeaa jos omasta porukasta jonkun asenne on perseestä ja tekee ylimielisiä virheitä (esim. Näkyvä sortunut tällä kaudella loistavan alkukauden jälkeen tähän).
Hyvällä peruspelillä ihan ok kiekollinen pakki mutta sitten on mennyt saamaan kehuja ja varmaan mennyt Jatkoajasta lukemaan kun joku läpällään sanoi olevan parempi kuin Karlsson ja siitä lähti alamäki..

Ja ei, JYPissä ei pelata näyttävästi, mutta loppuun asti pelataan ja toiminut ihan kohtuullisesti viime vuosina, vai kuinka?

E: Ja tosiaan on kuvottavaa katsottavaa edelleen Armian peli. Ei vaan voi mitään että sattuu sieluun kun saa kiekon ja yrittää jotain kärkivipua ja se ei onnistukkaan niin helkkarin verkkaisesti tapahtuu sen jälkeen mitään ja jos sattuu pyllähtämään niin sieltäkin noustaan sitten kun jaksetaan, puhumattakaan puolustuspään hommista.

E2: Kiitos Tuamas asiallisesta vastauksesta, tuohon näkemykseen voin yhtyä, vapauksia täytyy olla kehittyäkseen.
Mutta asenteellisesti en silti näe Armiassa sitä lopullista apinanraivoa, jolla noustaan oikeasti huipputasolle.

Hattivatti... voi kai sen noinkin nähdä :D. Noh, jos totta puhutaan niin Savinainen löytyy ainoana mustalta listalta Ässistä.
Voitaneen myös laskea kaikki enemmän tai vähemmän rasistiset, mutta aina yhtä hassunhauskat letkautukset Abidista pelkästään eiliseltä?
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Ei siinä, jos tämä taso on riittävä teille, mutta itseäni ainakin korpeaa jos omasta porukasta jonkun asenne on perseestä ja tekee ylimielisiä virheitä (esim. Näkyvä sortunut tällä kaudella loistavan alkukauden jälkeen tähän).
Hyvällä peruspelillä ihan ok kiekollinen pakki mutta sitten on mennyt saamaan kehuja ja varmaan mennyt Jatkoajasta lukemaan kun joku läpällään sanoi olevan parempi kuin Karlsson ja siitä lähti alamäki..

...

E: Ja tosiaan on kuvottavaa katsottavaa edelleen Armian peli. Ei vaan voi mitään että sattuu sieluun kun saa kiekon ja yrittää jotain kärkivipua ja se ei onnistukkaan niin helkkarin verkkaisesti tapahtuu sen jälkeen mitään ja jos sattuu pyllähtämään niin sieltäkin noustaan sitten kun jaksetaan, puhumattakaan puolustuspään hommista.

Tämä asenne on suurimpia syyllisiä sille että Suomesta tulee pelkkiä työmyyriä ja polkukoneita.

Nämä "ylimieliset virheet" ovat ne joita tämänkaltaisen pelaajan peli vaatii saavuttaaksen tietyn tilan ja tason.

Jos halutaan kehittää pelaajia oikeasti sinne huipputasolle ja nimenomaan taitopelaajia, niin tietty määrä virheitä ja joukkueen etua vastaan sotivia ratkaisuja on pakko sallia.

Muuten pelaajasta tulee virheitä pelkäävä attepentikäinen.
 

Hattivatti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Upeaa, kun Joppe pääsee suorituksillaan näin syvälle vastustajan fanienkin ihon alle. Taitaa sattua ihan sieluun asti? Nasulia.

Onnea Jopelle 100 pisteen rikkomisesta ja kiitokset taas upeasta, vastustajan täydellisesti nöyryyttäneestä, voittomaalista. Kyllä maistui.
 

Aina Pata

Jäsen
Pistetään pari faktaa Joelin statseista kun tuli tuo 100 pistettä täyteen. Laskuvirheen mahdollisuus on, tosin häviävän pieni.

Maaleja yhteensä 55. 12 kahden maalin peliä, mutta hattutemppua ei ole tullut. Voittomaaleja 13 ja jatkoaikamaaleja 3. Joukkueista Lukon verkkoon eniten maaleja eli 10 ja maalivahtitilaston kärkenä Noronen viidellä päästetyllä maalilla.
 

jamppa1919

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠Ässät♠
Armia on pelaajatyypiltään vähän sellainen että häntä joko rakastaa tai vihaa. Itse arvostan kaikista eniten maailmassa tuollaista viihdyttävää muotista poikkeavaa pelaajatyyppiä. Armia tulee olemaan sellainen pelaaja jonka pelejä tulen seuraamaan koko hänen uransa. Olen helvetin innoissani että Joppe pääsee samaan jengiin toisen suosikkipelaajani kanssa eli Ville Leinon.

Erityismaininta Jopelle eilen yleisön ottamisesta pelin jälkeen yhdessä Antin ja Saippuan kanssa. Hieno kuva tuolla jatkiksen kuvakoosteessa missä on Ässien 3 parasta pelaajaa samassa kuvassa ottamassa yleisönsä, tallessa on! Toivottavasti koko kolmikko mahtuu Jalosen suunnitelmiin keväällä.
 

Bigmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata & LAK
Muuutta... ettekö ole sitä mieltä, että miehestä saisi hemmetisti enemmän irti jos pelaisi tilanteet loppuun asti?

Luuleeko joku oikeasti, että tuollainen luontainen maalintekijä päätyisi "sattumalta" toistuvasti maalintekopaikkoihin jos painaisi perus suomiduunarin tapaan pää kolmantena jalkana paikassa kuin paikassa.

Sama periaate toimii ihan pipolätkästä alkaen. Joka porukassa on se joku tyyppi mistä ajatellaan, että se ei yritä mutta "jotenkin tuurilla se aina tekee maaleja."

Se on niin (yksinkertaistaen), että joko pelaat proaktiivisesti tai reaktiiviesti. Suurin osa näistä parhaista maalintekijöstä on juuri näitä reaktiivisia pelaajia. Kun paikka on, niin mennään. Monesti se paikka nähdään, vaikka kaveri ei sitä näe.

Jos taas menet tilanteessa kuin tilanteessa iholle, ajat itseltäsikin tilan pois.
 

luotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Die Mannschaft, Bayern München
Tämä asenne on suurimpia syyllisiä sille että Suomesta tulee pelkkiä työmyyriä ja polkukoneita.

Nämä "ylimieliset virheet" ovat ne joita tämänkaltaisen pelaajan peli vaatii saavuttaaksen tietyn tilan ja tason.

Jos halutaan kehittää pelaajia oikeasti sinne huipputasolle ja nimenomaan taitopelaajia, niin tietty määrä virheitä ja joukkueen etua vastaan sotivia ratkaisuja on pakko sallia.

Muuten pelaajasta tulee virheitä pelkäävä attepentikäinen.

Minua hieman häiritsee tämä asetelma, että vaihtoehdot ovat joko verkkainen mailavirtuoosi tai polkukone tyyliin Pihlström. Uskon, että Armia tulee kehittymään pelaajana vielä paljonkin, mutta se vaatii ennen kaikkea lisää tempoa. Tullakseen maailmanluokan pelaajaksi hänen pitää vielä nopeuttaa pelityyliään eikä sen tarvitse olla taitopuolesta pois. Aihio alkaa olla jo valmis, mutta viimeinen silaus kohti huippua vaatii vielä paljon hikeä.
 

Tuamas

Jäsen
Minua hieman häiritsee tämä asetelma, että vaihtoehdot ovat joko verkkainen mailavirtuoosi tai polkukone tyyliin Pihlström.

Pointti oli ja on se, että nuorelle taitopelaajalle on sallittava tietty määrä virheitä ja "ylimielisiä ratkaisuja", jotta hän pystyy pelaamaan vahvuuksillaan ja kehittämään niitä.

Jos kaikki tekeminen tähtää joukkueen edun edistämiseen lyhyellä aikavälillä, edistää se ainoastaan yksipuolisten polkukoneiden kehitystä.
 

regularflex

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Se on niin (yksinkertaistaen), että joko pelaat proaktiivisesti tai reaktiiviesti. Suurin osa näistä parhaista maalintekijöstä on juuri näitä reaktiivisia pelaajia. Kun paikka on, niin mennään. Monesti se paikka nähdään, vaikka kaveri ei sitä näe.

Eikös tuo ole nimenomaan proaktiivista eli ennakoivaa toimintaa? Mennee painovirheen piikkiin.

Poweragen viestiin vielä sen verran, että totta kai olisi upeaa nähdä myös Armialta Eric Lindros-tyyppistä kaikkien osa-alueiden dominointia, mutta kun kyseessä on 19-vuotias pelaaja miesten sarjassa niin ehkei ihan kaikkea voi vaatia. Tämä viimeiseen 10 peliin 13 pinnaa kelpaa ihan mainiosti. Siihen päälle vielä nämä ottelun ratkaisut. Ja kyllä sitä kaksinkamppailuvoimaakin tarvittaessa löytyy. Armia vaan on sellainen pelaaja, että hän viihdyttää taituroinnillaan yleisöä. Jos kaikki menee uralla nappiin, niin Pohjois-Amerikassakin tullaan yleisön toimesta arvostamaan ja katsomaan miestä, joka osaa pistää kiekon ja mailan kanssa nippuun lähes kenet tahansa vastapuolen pelurin. Ja jos ei sinne asti pääse, niin Euroopassakin riittää varmasti kysyntää näiden perinteisten polkukoneiden ja työmyyrien ohitse.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
Toivottavasti koko kolmikko mahtuu Jalosen suunnitelmiin keväällä.
Ainoa pikku ongelma tässä on että silloin kun Jalonen näitä leiriryhmiään valitsee SM-liigan finaalit ovat käynnissä ja aika harvoin finaalijoukkueista on montaa pelaajaa otettu MM-kisoihin. Ja ehkä itsekin antaisin poikien lepäillä kultamitalit kaulassa...
 

luotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Die Mannschaft, Bayern München
Pointti oli ja on se, että nuorelle taitopelaajalle on sallittava tietty määrä virheitä ja "ylimielisiä ratkaisuja", jotta hän pystyy pelaamaan vahvuuksillaan ja kehittämään niitä.

Jos kaikki tekeminen tähtää joukkueen edun edistämiseen lyhyellä aikavälillä, edistää se ainoastaan yksipuolisten polkukoneiden kehitystä.

En näe asioita noin mustavalkoisina. Totta kai nuorta pelaajaa pitää rohkaista käyttämään vahvuuksiaan, mutta samalla pitää myös kehittää heikkouksia, jotka Armian kohdalla liittyvät fysiikkapuolella nopeuteen ja pelillisellä puolella keskialueen kiekonmenetyksiin.

Armia pelaa todennäköisesti viimeistä kautta Ässissä tällä erää, joten kovin pitkäjänteinen ei parane olla, kun joukkueella on realistinen mahdollisuus viedä kausi huikeaan päätökseen. Joukkueen eteen pitää kaikkien pelata ja onneksi Joppekin on nyt paremmin sisäistänyt tämän.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
E: Ja tosiaan on kuvottavaa katsottavaa edelleen Armian peli. Ei vaan voi mitään että sattuu sieluun kun saa kiekon ja yrittää jotain kärkivipua ja se ei onnistukkaan niin helkkarin verkkaisesti tapahtuu sen jälkeen mitään ja jos sattuu pyllähtämään niin sieltäkin noustaan sitten kun jaksetaan, puhumattakaan puolustuspään hommista.

Alkukaudesta ketjun Pihlman-Niemi-Armia peli oli melko kauheaa. Pihlman ei ehtinyt mukaan tai sitten yksitoista avopaikkaa kymmenestä päättyi kiekon pomppimiseen minne sattuu tai jotain. Lopulta Niemi haki vain ja ainoastaan Armiaa, jolloin ennalta-arvattavuus oli pyöreä nolla.

Nykyhetkessä uskallan sanoa, että tehojen lisäksi Armia on löytänyt itsestään myös pelintekijää, ja kiinnostus puolustaa on ihan eri maailmasta kuin ennen. Itse asiassa en ole varma, montako tehokkaampaa takakarvaajaa tässä liigassa on; hyvin harvoin enää Armian kiekonmenetyksestä seuraa heti ylivoimahyökkäys omiin päin. Hyvin usein Joppe kaivaa kiekon takaisin, ja kiistatta runsaista turhautumiskakkosista pienempi osa tulee tästä karvaustyöstä.
 

ämjiijii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Suomen maajoukkue, Sharks bandwagon 2016
"2000-luvulla harvinainen pihapelikulttuurin edustaja, jonka vahvuus on yksinkertaisesti jääkiekon pelaaminen."

Tällainen lause pisti itselleni silmään Joel Armian pelaajakortista jatkoajan sivulla (Joel Armia - Ässät - SM-LIIGA - Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta).

Siihen on tällaisena itsekin aikoinaan pihapelejä pelanneena ja nykyisin sählyä ja jalkapalloa höntsäävänä henkilönä helppo yhtyä. Armia näyttäisi pelaavan jääkikkoa ihan samanlaisella pikkupoikamaisella innostuksella kuin me ja niin monet lapset ala-asteikäisenä pihapelejä: maaleja on kiva tehdä ja aina on kiva olla luova ja keksiä täysin uusia tapoja pistää peliväline maaliin, mutta puolustuspeli on vaan niin tylsää, ja sitä paitsi siinähän tulee hikikin jos pitää lähteä puolustamaan, odotankin mielummin tässä ylhäällä että tulee maalipaikka. Ja jos pelaaminen koettiin pakkopullaksi, niin sitten ei pelattu. Tämä on syy miksi monilla loppuu urheiluharrastus jossain iässä: ennen niin viaton ja innostava pelaaminen muuttuu vatsalihastreeneineen, viivajouksuineen ja miesvartiointeineen pakkopullaksi, jossa pitää tehdä sitä mitä toinen käskee eikä pelata omilla vahvuuksillaan. Tätä näen Armiassa: hänelle jääkiekko tarkoittaa lajin syvintä olemusta, eli maalintekoa ja jos maaleja ei pääse tekemään niin peli-ilo kuihtuu. Älkää ottako tätä vertausta kirjaimellisesti: en tietenkään väitä että jokainen pihapelihöntsäilijä olisi potentiaalinen änäritähti, tiedän että Armia on poikkeuksellinen huippulupaus. Yritän tässä vaan luoda pointtia.
 

DiamondDoll

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Jesse Joensuu
E: Ja tosiaan on kuvottavaa katsottavaa edelleen Armian peli. Ei vaan voi mitään että sattuu sieluun kun saa kiekon ja yrittää jotain kärkivipua ja se ei onnistukkaan niin helkkarin verkkaisesti tapahtuu sen jälkeen mitään ja jos sattuu pyllähtämään niin sieltäkin noustaan sitten kun jaksetaan, puhumattakaan puolustuspään hommista.

Ihan rauhassa saa kuvottaa, eipä paljon Joppea tai muuta Ässäpaikkaa hetkauta. Mua taas henkilökohtaisesti kuvottaa teidän teloittaja jolle Tyni marttamaisesti itki pöydän alta alennusta ja se kalju läskipää jopa viittoili Jopen filmaavan kun Armia sai Abidilta mailasta päähän suunnitellusti.

Armia pelaa uransa parasta kiekkoa. Hän ihan suvereenisti kieputtelee ketä tahansa pakkia ja on aika mahdoton pideltävä. 100-lasissa, Joppea ei pysäytä kukaan sm-liigassa pelaava pakki.

Täällä aina vingutaan siitä että pitäisi olla helvetinmoinen työmyyrä ja sen takia puhtaasti taitopelaajat saavat paskaa niskaan. Pitää olla niin hemmetin nöyrä ettei kukaan vaan taas mieltäänpahoita. Joppe osaa kasi asiaa erinomaisen hyvin, hän osaa tehdä maaleja ja järjestää huippupaikkoja ketjukavereille. Tulevaisuuden suuria NHL tähtiä ja minun henkilökohtaisia suosikkejani Ässäpaidassa.
 

Powerage

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Anaheim Ducks
Armia pelaa uransa parasta kiekkoa. Hän ihan suvereenisti kieputtelee ketä tahansa pakkia ja on aika mahdoton pideltävä. 100-lasissa, Joppea ei pysäytä kukaan sm-liigassa pelaava pakki.

Onneksi tätä ei nähdä kuin kerran kaudessa, vai kuinka ;)
Kovin tiukkaa tekee teidän oman pojan kritisoiminen, no tunnetta on aina kiva olla mutta muistakaa toki välillä katsoa asioita myös ns. objektiivisesti.

Suunniteltu teloitus? Oliko se meidän lopullinen kosto Vatasen noutamisesta vai miten se nyt menikään? Noh, vitsit sikseen ja NHL:ää kohti...sori, oli pakko.

E: vältetään taas one-linereita ja tungetaan samaan.
Edelleen, Armia ei ole minulle (muiden jyväläisten puolesta en puhu) mikään ongelma tai valtaisia uhka (vrt. pistepörssin kärkinimet), jota pitäisi erikseen varoa tai merkata (tai teloa, heh). Kunhan on mielenkiintoinen pelaaja.

Se on helkkarin hienoa jos on tällaisen suunnanmuutoksen kauden aikana tehnyt. Ja kun sitä en aikaisemmin tullut maininneeksi niin kaikki kritiikkini yms shaiba oli ohjattu yleisesti Armian tekemiseen, eikä niinkään viime aikoihin, tuli vain mieleen tuossa viime Ässät-pelin yhteydessä.

Pelimies on ja nuori poika, mutta aina voi toivoa parempaa näin yleisen suomikiekon edun nimissä! :)
 
Viimeksi muokattu:

madeOFspade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Vatanen loukkaantui puhtaassa taklauksessa. Vähän samaa kuin torstaina, itketään puhtaista niiteistä.

Sitten toisaalla puolustellaan Abidia miten ei ollut tahallinen taklaus päähän eikä niin ruma etc. Joo sori oli kans pakko...

Armiaa oli syytäkin kritisoida alkukaudella. Tällä hetkellä ei oikein viitsi kritisoida kun suorittaminen on sen verran kovaa tasoa. Tekee hommia molempiin suuntiin, jakaa kiekkoa ja ratkoo pelejä.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Jos Abid herättää tunteita Porissa, niin samalla tavalla näköjään Armia tekee Jyvääsjärven rantatöyräillä. Toisaalta tunnepitoisuus on yksi tämän lajin suola. En kiellä, etteikö minulla välillä läikkyisi tunne jopa rationaalisemman ajattelun ylitse.

Kaikella kunnioituksella, Powerage, kritiikiltä menee ihan aavistus pohjasta pois, kun on nähnyt ihan 180:n asteen suunnanmuutoksen Armian pelissä verrattuna alkusyksyyn ja oikeastaan vielä osaan talvestakin. Lisäksi on hyvä huomioida se, kuinka vähän lopulta on niitä, jotka saavuttavat 19-vuotiaana rajapyykit 50 maalia ja 100 tehopistettä. Esim. hyvin nuorena aloittaneella Jesse Joensuulla meni sataan tehopisteeseen 74 ottelua enemmän aikaa, ja kyseessä oli yksi suurista lupauksista, jonka urapolku on ollut kivikkoinen, mutta kuitenkin hieman valokin häämöttää jo tunnelin päässä.

Tekee maaleja, luo paikkoja, takakarvaa kiekonmenetyksen jälkeen ehkä parhaiten koko liigassa, hankkii jäähyjä (ok, joskus vähän helpon oloisesti), on kuitenkin aika yllätysvalmis kaveri maalivahdeille. Onko vielä jotain, mitä Jyväskylässä vaaditaan pelimieheltä?
 

Starstruck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Rauli Raitanen oli lahjakas "flegu", Armia ei, vaikka saattaakin silloin tällöin ottaa jonkun tilanteen turhan löysästi. Pelitilanteiden ulkopuolella surffaaminen ja oikeassa paikassa iskeminen on taitolaji, ei välttämättä merkki flegmaattisuudesta. Esimerkiksi alkukaudella Armia ei pelannut sinänsä flegmaattisesti, vaan riisti yleensä menettämänsä kiekon takaisin tai ainakin yritti kovasti. Sen sijaan Armian pelihuumori oli kateissa ja kaikki harhautusyritykset turhan ylimielisiä. Ja sitten vielä pojalla vaikutti olevan suunnaton paine tehdä maaleja, joka johti siihen että luovuus jäi täysin toissijaiseksi ja kiekkoa hän ei lainaillut kuin pakon edessä.

Tällä hetkellä kaikki on onneksi toisin. Kiekolliset ratkaisut ovat luovia, maalipaikoissa löytyy terävyyttä ja peli-ilme on lähes jatkuvasti taisteleva. Armia todistaa ilta toisensa jälkeen olevan kaikkien odotusten arvoinen tulevaisuuden NHL-menestyjä. Mutta tuon maalin saavuttaminen edellyttää tasaista suorittamista ja päämäärätietoisuutta. Juuri nyt näyttää hyvältä, toivottavasti myös jatkossa asenne pysyy kunnossa.
 

Konkkis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KiVa
Armiasta tulee mieleen muuan Kari Lehtonen, joka alkoi omienkin sanojen mukaan oikeasti treenaamaan vasta änärissä, niin pitkälle riitti lahjat. Armia on kehittynyt vuodessa tolkuttoman paljon ja SM-liiga ei enää tarjoa paljon kehitystä. Vittumaisesti kaveri osaa pelata ns. pikkusikaa ja kalastaa jäähyjä positiivisessa mielessä. Kilpailulajeissa herrasmiesmäisyys ei vie korkeimmalle pallille lajista riippumatta. Tällä kaudella on tullut katseltua enemmän Ässien matseja ja kyllä teidän Flegu on Barkovin ja Teräväisen rinnalla ehdotonta kermaa ja odotan sitä päivää, kun Flegu ratkoo voittoja maajoukkueelle. Vaikka onkin nuori kaveri, niin yllätyin viime matsissa Jyppiä vastaan kuinka voimaton joku valmetin puolustaja oli Flegua vastaan maalin edessä.

Mikäli jostain syystä jää pelaamaan vielä kauden kotona, odotan samanlaista dominointikautta mitä MG esitti Hifkn mestaruuskaudella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös