Siinä mielessä hieman erikoista lukea täältä kommentteja, että riittää kun pystyy haastattelujargonit vetämään ja koutsin murinat ymmärtämään tarpeeksi hyvin. Kysymys on aina kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, joka heijastuu myös kentälle. Pukukopissa luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita, paitsi jos kielitaito on sitä luokkaa, että kuusi vuotta varauksesta pystyy jo tuottamaan lauseita. Se on kolmevuotiaan taito, eikä sillä aikuinen ihminen vielä bondaa kenenkään kanssa, kun pitäisi koestaa vaikkapa yhteensopivaa huumorintajua.
Sain kyllä tuosta aiemmin linkatusta haastattelusta täysin päinvastaisen kuvan. Aina kun Puljulta kysytään jotain kasuaalimpaa, kuten sosiaalisesta hengailusta Ahon ja kumppanien kanssa, tai mistä Biisonikuningas-meemi tulee, hänellä riittää juttua ja hän heittää rennosti läppää. Enkä tarkoittanut aiemmin lauseenmuodostuksilla sitä, että osaa sanoa "my name is Jesse", vaan sitä, että puhuessaan hän käytti välillä monimutkaisempiakin, 20-30 sanan virkkeitä, joissa oli pää- ja sivulauseita.
Sen sijaan kun Jesseltä kysyttiin jääkiekkoon liittyviä kysymyksiä, kuten millainen joukkue Canes on, tai millaista roolia Rod Brind'Amour on kaavaillut hänelle, hän ei juuri pystynyt tuottamaan mitään syvällisempää analyysiä. Yleensä rallienglantia puhuvilla urheilijoilla menee juuri toisinpäin, että alan jargonia pystyy tuottamaan, mutta ei sosiaalista läpänheittoa. Tuo pistää miettimään, että eikö Pulju osaa selittää jääkiekon taktisia analyysejä englanniksi, vai onko hänen ymmärryksensä lajin suhteen vain noin luokattoman huonoa.