mixu kirjoitti:
Tämä ei ole häävi mieheltä jota pidettiin lähes Tuomo Ruudun tasoisena pelaajana.
No ei nyt sentään lähes Ruudun tasoisena lupauksena kuitenkaan.
Itse asiassa, Jesse ei ollut edes varausvuotenaan NHL maailmassa yleisesti mitenkään huippulupaava juniori, vaikka pelasi jo liigassa, ja hyvällä menestyksellä a-nuorissa. Oilers taisi olla ainoa joukkue, joka näki "Jesseen piilotetun (ja edelleenkin piilossa olevan) potentiaalin tulevaisuutensa keskushyökkääjänä".
Jessen ykköskierroksen varaushan oli aikanaan monelle suuri yllätys. Yksikään Draft julkaisu tai scouttaustoimisto ei nimittäin rankannut Niinimäkeä listojensa kärkeen. Hänen nimeään ei löytynyt muistaakseni yhdeltäkään listalta edes kahden ensimmäisen kierroksen joukosta.
Maailman arvostetuin scouttaustoimisto, Central Scouting Bureau, rankkasi Jessen omassa kauden lopun listassaan eurooppalaispelaajista sijalle 50. Jessen edelle CSB:n listoilla menivät suomalaispelaajista nimet Pitkänen, Bergenheim, Jaakola, Kalteva, Filppula ja Virkki. Eurooppalaisista saman ikäluokan senttereistä Jessen edellä olivat mm. pelaajat kuten Franz Nielsen, Jonas Almtorp, Jiri Cetkovsky ja Dimitri Kazionov.
Suomalaisiin Jessen ykköskierroksen varaus vaikutti kuitenkin kovin ja hänestä alettiin puhumaan monissa paikoissa Tampereella seuran tulevaisuuden johtavana pelaajana. Näille puheille oli kieltämättä myös jonkin verran katetta, mutta ainakin minusta tuntui usein, että tämä yhden seuran kiinnostus sai turhankin korostuneen arvon kokonaiskuvassa.
Jessen Draftin jälkeinen kausi liigassa olikin suhteellisen hyvä kun mies teki alle kaksikymppisenä 17 pistettä. Seuraava kausi katkesi hyvän alun jälkeen loukkaantumiseen ja viime kausi oli suoraan sanottuna surkea, Jessen surffailtua ensin tehottomana Ilveksessä ja löydettyä itsensä tämän jälkeen Road Runnersien katsomosta.
Itse en usko Jesseä c-junioreista asti seuranneena asennepuolen ihmeparantumiseen, vaikka sellaista tekstiä täällä ja tuossa slamin jutussa olenkin lukenut. Totuus on, että medialle on niin kovin helppo sanoa sitä ja tätä, mutta laiskasta perusluonteesta harvoin tulee heart&soul pelaajaa, etenkään kun koko Niinimäen peli on perustunut aina vapauksien ottamiseen kentällä ja sen ulkopuolella.
Toinen ikävämpi totuus on se, että vaikka Edmontonin kiekkovaikuttajat kuinka kehuisivat Niinimäkeä maasta taivaaseen, Jesse ei taida kuulua enää seuran tulevaisuuden suunnitelmiin. Hän ei saanut kovin suuria fanijoukkoja taakseen Road Runnerseissa ja hän näytti harvoissa pelaamissaan peleissä hänen peliään seuranneiden kannattajien silmissä - yllätys yllätys - erittäin flegmaattiselta. En tiedä, mutta veikkaisin seuran valmentajan Kelly Buchbergerin kieltäneen Jesseä tulemasta samaan halliin hänen kanssaan.
Näitä Road Runnersien vanhoja lehdistötiedotteita on muuten yleensäkin mielenkiintoista lukea. Esimerkiksi Road Runnersien manageri Scott Howson sanoi viime kaudella Niinimäen liityttyä seuran vahvuuteen hänestä näin, “Jesse is a skilled player who we think will benefit from playing in the American Hockey League. He has shown some progress this season and we feel bringing him to Edmonton will help prepare him for the next level."
Lopuksi haluan sanoa, että minä toivon kaikesta negatiivisesta kirjoittelusta huolimatta Jessen uralle parempaa jatkoa. Itse en tosin koskaan pysty arvostamaan kiekkoilijaa, joka nukkuu pommiin harjoituksista ja ei anna työssään itsestään joukkueelle parastaan, mutta toisaalta kuten sanotaan, erilaisuus on rikkaus ja Jesse on SM-liigan Uuno, joka hauskuttaa kansaa siellä missä liikkuu. Hauskan laiska mies, todellinen veijari.