Jessen selkein heikkous on pelisilmän puute. Se on erittäin valitettavaa, sillä sitä on niin kovin vaikea kehittää. Kaveri vain puskee päin vastustajan muuria lähes jokainen kerta kiekon saadessaan. Välillä nuorukainen pääsee kyllä puolustajan ohi käyttäen hyväksi nopeuttaan, mutta silloinkin ollaan yleensä jo vastustajan kulmassa tai maalin takana, jolloin Jessen eväät on jälleen syöty ja kiekko viedään häneltä tahi se karkaa jonnekin.
Jessestä voi vielä kehittyä hyvä pelaaja, mutta pelisilmä pysynee aina melko vaatimattomalla tasolla. Muilla ominaisuuksillaan, kuten luistelunopeudella, ulottuvuudella ja voimalla Jesse pystyy heikkouttaan paikkaamaan. Luistelunopeus on jo nyt melko hyvää luokkaa, mutta todennäköisesti se vielä kehittyy, kun nuori poika saa lisää voimaa ja lievä kulmikkuus luistelussa täten lievenee. Mailatekniikka on ainoastaan kohtalaista luokkaa, ei huonoa, mutta ei maininnan arvoistakaan.
Jessen tarvitsisi olla niin hyvä muilta ominaisuuksiltaan, kuten luisteluvahvuudessa, ulottuvuudessa ja perusvoimassa, että hän pystyisi tekemään soolomaaleja ja vääntämään kulmista kiekon maalille. Vielä hänestä ei siihen ole. Junnupeleissä Jesse on tottunut kuskaamaan kiekon päästä päähän, kun on pitkään ollut muita vahvempi, nopeampi ja kookkaampi. Miesten sarjoissa tämä ei onnistu, jollei ole yhtä selkeästi muita vahvempi kuin Jesse omassa ikäluokassaan pari vuotta sitten. Sääliksi on käynyt Hiseytä, kun Jesseltä saa pelissä ehkä yhden kiekon lapaan. Lisäksi Ramsay on ollut melko vaisu. Hisey on käytännössä repinyt yksin ketjun tason tuolle tasolle, jolla se nyt on.
Valitettavaa Jessen kannalta, mutta ainakin juuri tällä hetkellä ikätoveri Komarov on parempi liigapelaaja. Jessen peli on yliyrittämistä ja puskemista, sivuilleen poika ei vain näe ollenkaan. Pari onnistumista voi laukaista tilanteen, mutta kyllä tässä on Toivola ja koko Ässäorganisaatio antanut Jesselle jo liikaakin aikaa ja nimenomaan peliaikaa kakkosketjussa, johon peliesitysten puolesta kuuluisi/kuuluu joku muu.
