Toinen osa tuli katsottua ja tässä mentiin paljon synkemmissä vesissä mitä eka osassa. Karalahden leffaa varten tehdyt haastattelupätkät oli tässä (onneksi) minimissä ja äänessä oli monet muut. Todella kovaa kritiikkiä annettiin Jeren suuntaan ja varsinkin Vesa Rantanen antoi palaa että "ethän sä nyt voi olla niin tyhmä että heität sun NHL-uran roskiin ja menet IFK:hon pelaamaan". Rantanen sitten toki täsmensi myöhemmin että on ajatellut asiaa ennen lähinnä sivullisen näkökulmasta ja "tuominnut" Karalahtea paskasta päätöksestä, mutta tajuaa nyt sen että ei tietenkään voi ajatella Karalahden omasta näkökulmasta asiaa että miksi asiat meni miten meni.
Tässä osassa nostettiin paljon sitä esille että Karalahti oli silloin 90-luvun lopussa paras pakki NHL:n ulkopuolella ja esimerkiksi Nashvillessä olisi olleet portit auki Timonen-Karalahti -pakkiparin muodossa, mutta vituiksi meni. Timonen heitti tässä sitten sen kuolemattoman lauseen että jos Jere oli sen 45 päivää Nashvillessä niin niistä 40 päivää se oli kännissä. Eurooppaan palattuaan Karalahdella sitten tutusti meininki jatkui aika rajuna ja esim. Pentti Matikainen kertoili tuosta ajasta kaikkea, joskus Karalahti soitti kännipäissään Matikaiselle että kylkiluu on murtunut ja ei voi tulla treeneihin, taustalla kuului Tapulin juoppojen mölinää. Matikainen käski jonkun niistä tyypeistä puhelimeen, totesi tälle että ihan sama missä kunnossa se Karalahti on mutta hoidatte sen aamulla hallille kun on treenit. Jere tuli hallille.
Sitten näytettiin myös Tapulin ringin jotain omaa kotivideomateriaalia, hieman ennen Ronjan 4v-synttäreitä Jere oli vähän sopalla ja aivan sekaisin päästään, siellä sitten jotkut tapulin heeboista yrittivät saada Karalahtea menemään kotiinsa koska Ronjan synttärit on huomenna. Ilmeisesti mies sitten lopulta saatiin kotiinsa, ainakin johonkin se autolla heitettiin. Mutta voi jeesuksen perse mitä settiä, hohhoijaa.
Viikon päästä tuleekin sitten se osa missä käsitellään Karalahden Kärppäaikaa, mielenkiinnolla odotan.
